en saa oman alani töitä ja se masentaa minua rankasti
En tiedä enää mistä ja miten yrittäisin hakea töitä. Meidän perheemme talous on hätää kärsimässä, sillä elämme tällä hetkellä (5 henkilöä) vain mieheni palkalla.
Lapset ovat kouluissa ja tarhassa, joten minä olisin vapaa ja enemmän kuin halukas lähtemään takaisin työelämään. Ongelmana on vain, että en saa oman alani töitä (aina on joku, jolla on enemmän kokemusta, koska minä olen ollut melko monta vuotta kotona näiden lapsien kera).
Moni muu työpaikka on minulle mahdoton, sillä olemme muuttaneet ulkomaille, enkä osaa vielä paikallisia kieliä kuin ihan auttavalla tasolla. Masentaa, jos/kun joudun lähtemään tohtorin papereilla siivoamaan (älkää ymmärtäkö väärin, minulla ei ole siivoamista sinänsä mitään vastaan, mutta haluaisin käyttää päätänikin). Lisäksi jos nyt menen siivoamaan on minun yhä vaikeampi saada oman alani töitä siivoajana.
Miten enää jaksaa yrittää??? Muita samanlaisessa tilanteessa olevia?
Kommentit (16)
Tuo sama tilanne on Suomeen tulevilla ulkomaalaisilla jotka eivät osaa kieltä; lääkäreitä on vessasiivojina, tohtoreita kaupan varastossa jne.
mutta siis talous vaatii sitä, että minun on päästävä töihin nyt heti. Tosi syvältä, kun en voi edes kouluavustajaksi hakea kun kielitaito on "hyvää päivää", "minun nimeni on..." tasolla. Omalla alallani pärjäisin loistavasti englannilla (joka minulla on todella hyvä) mutta sitten nousee esteeksi tuo työkokemuksen puute tai lähinnä se, että jollain muulla sitä kokemusta on aina enemmän.
Tekisi mieli palata Suomeen, mutta toisaalta miehellä on täällä unelmatyönsä ja Suomessa hänellä ei sitten ole mitään. Lapsien tekoa ei saisi katua, mutta joskus sekunnin murto-osan harmittelen sitäkin, että näinkö sitten sen takia minulta jää oma työelämä kokematta. Tuntuu etten ole yhtään mitään, kun minulla ei ole töitä :(
Huomaat varmaan itekin, ettet voi olla pätevä, jos et osaa maan kieltä? Ja jos olet ollut kotona lasten kanssa, sulla varmasti on vähemmän kokemusta kuin joillakin joilla ei ole lapsia.
Itse ottaisin sen työn vastaan mitä saisin, jos vaan sitä tykkään tehdä. Niin kuin itsekin sanoit, ettei siivoamista vastaan ole mitään. Ehkä saat töitä paremmin omaltakin alalta, kun näytät pitäväsi työnteosta ja olet reipas, etkä "piiloudu kotiin lasten turvin".
Itse olen tehnyt ihan suomessakin joskus siivojan ja puhelinmyyjän töitä, kun ei juuri ole ollut sitä oman alan työtä tarjolla. Työnantaja on katsonut vain hyvällä reippauttani ja tehokkuuttani, kun löytyy paljon näyttöä työstä, eikä kortistosta. Nyt tosin vakituinen työ on ollut jo useita vuosia.
palasimme kaksi vuotta sitten takaisin Suomeen asuttuamme ulkomailla kuutisen vuotta. Suurin syy takaisinpaluuseen oli minun haluni päästä oman alani järkeviin hommiin. Olin kyllä koulutusta vastaavissa töissä lähes koko sen ajan kun olimme ulkomailla (ultralyhyitä äityslomia lukuunottamatta), mutta en oikein päässyt käsiksi sellaisiin koulutustani vastaaviin hommiin joita halusin (tai sitten jos niitä tarjottiin niin ehdot olivat liian kovat -pieni palkka, liikaa tunteja, huonomainen työpaikka, liian pitkä kommuutterimatka etc).
Muutamia ehdotuksia tilanteeseesi: voisit yrittää hakeutua tekemään alasi tutkimusta- akatemiaan on kohtuu helppo päästä ja yleensä tutkijapiireissä arkikieli on englanti. Palkka on toki pieni, mutta siltä voisi sitten päästä etennpäin. Toisaalta voisit kartoittaa etätyömahdollisuuksia Suomesta käsin (aika vaikeaa kai käytännössä jos pitää löytää uusi työpaikka) tai sitten muutatte Suomeen ja luot urasi täällä.
Onnea työnhakuun!
mutta eipä heilläkään ole töitä tarjolla.
tuntuu vaan, että 10 vuotta yliopistossa meni hukkaan ja tuntuu kuin luopuisin unelmistani ja urastani kun en saa alaa vastaavia töitä. Mulla ois ihan oikeasti paljon tälle maapallolle annettavaa jos vaan pääsisin töitäni tekemään. Tiedän sydämessäni, että minun elämäntehtäväni ei ole siivota kaupan lattioita vaan ihan joku muu...
lasten kanssa, eikö nyt ole sinun urasi vuoro? Mies saisi varmaan töitä myös Suomesta, joten tilanne olisi täällä parempi molemmille. Turha on tohtorin kolutusta tuhlata siivoukseen. Luulisi, että sieltä löytyisi yliopistolta jjotain oman alan hommaa tai suomalaisen kulttuurin ja kielen opetusta tms.
Voisit yrittää tehdä etänä jotain tutkimusprojektia tai jos se ei onnistu, niin paikan saatuasi mietitte Suomeen muuttoa.
mutta kun meitä on 4 muutakin henkeä meidän perheessä. Näillä muilla elämä on täällä ihan kohdillaan. Miehellä unelmatyö, lapsilla kiva koulu ja tarha, sekä mukavasti jo kavereitakin. Vain minun työpaikkani puute on täällä elämisen "este".
Tai siis pelottaa vaatia perhettä muuttamaan taas asuinmaata sen takia, ettänyt äiti pääsisi oman alan töihin. Entäs jos he eivät sopeudukaan? Onko meillä sitten tilanne, jossa äiti on kivassa työpaikassa ja muu perhe surun murtama? Muutoinkaan minulla ei ole mitään Suomi-ikävää (vaikka Suomesta pidänkin) vain työpaikkaikävää...
Harvemmalla tosin on. Etenkään muiden tekemää siivousta.
korkeasti koulutettua maahanmuuttajaan samassa tilanteessa.
olet hakenut töitä? kauanko olette olleet siellä? uskoitko alunperin työllistyväsi nopeammin? voisitko miettiä edes jotain esim. englannin opettamista siksi aikaa kun saat töitä. Voisitko ehkä kirjoittaa jotain? Tutkia jotain? Näin saisit cv:hen täytettä tälläkin välillä
tsemppiä!!
Voisitko harkita lisäopiskelua töiden lomassa, siis tavallaan oppisopimusta?
Oletko tosissasi että sinun on uhrauduttava miehesi takia. Ei hyvä nainen! Sinä kärsit lapset kärsivät kaikki kärsii...
no jatkan pähkäilya itsekseni...