Lue keskustelun säännöt.
Miksi joidenkin on mahdotonta sanoa puolisolle tai lapsille, että "rakastan sinua"?
14.02.2026 |
Olen kuullut että jotkut ei sano ikinä. Mun on jotenkin hyvin vaikea ymmärtää tota. Viljelen itse tuota sanaa joka päivä. Ei sitä voi käyttää puhki.
Kommentit (30)
Enpä muista lähes 60 vuoden aikana sanoneeni noin, eikä kukaan ole minullekaan sanonut.
On se vaan niin jäykkää sanoa noin.
Ja mukavasti on kuitenkin mennyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Naisille on usein vaikeaa ajatella välittävänsä muista kuin itsestään.
Ja siinä taas naisista lässyttävä kommentti. Yritätkö saada miehet ja naiset taas tappelemaan keskenään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanat ovat sanoja.
Teot, uskollisuus, luotettavuus osoittavat oikean rakkauden.
Vilpitön hymy ja hellä rutistus osoittavat tunteesi paremmin kuin kaksi sanaa.
Mutta miksi nuo oikean rakkauden osoittavat teot poissulkisivat rakkaudesta kertomisen? En ymmärrä. Tekoja on myös on helpompi pakottaa itsensä tekemään, mutta valetta ei haluaisi sanoa kenellekään. Eli miksi ei voisi sitä rakkautta myös kertoa? Itse ihmettelisin, jos teot olisivat aivan ihania, mutta en ikinä kuulisi mitään rakastamisesta. Ihmettelisin, että mitä puuttuu, ettei sitä voi sanoa. Jossain vaiheessa varmaan kysyisinkin aiheesta, kun se olisi tarpeeksi kauan kaivellut.
Sanominen on aina helpompaa kuin tekeminen! Lupaan rakastaa sinua elämäni loppuun asti - ja höpsis, sanon minä.
Jos sanomalla "rakastan sinua" saa toisen antamaan rahaa, heittämään elämänsä hukkaan, tekevän asioita, joita ei itse viitsi tehdä jne., niin miksi ihmeessä ei noin sanoisi. Valehteleminen on helppoa, se opetetaan jo päiväkodissa, kun sanoitetaan tunteita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanat ovat sanoja.
Teot, uskollisuus, luotettavuus osoittavat oikean rakkauden.
Vilpitön hymy ja hellä rutistus osoittavat tunteesi paremmin kuin kaksi sanaa.
Mutta miksi nuo oikean rakkauden osoittavat teot poissulkisivat rakkaudesta kertomisen? En ymmärrä. Tekoja on myös on helpompi pakottaa itsensä tekemään, mutta valetta ei haluaisi sanoa kenellekään. Eli miksi ei voisi sitä rakkautta myös kertoa? Itse ihmettelisin, jos teot olisivat aivan ihania, mutta en ikinä kuulisi mitään rakastamisesta. Ihmettelisin, että mitä puuttuu, ettei sitä voi sanoa. Jossain vaiheessa varmaan kysyisinkin aiheesta, kun se olisi tarpeeksi kauan kaivellut.
Pöh! Ne, jotka toistelevat rakastavansa ja "kullittelevat" joka käänteessä, ovat katalia tyhjänpuhujia. Tämä todettu.
Teot ovat huomattavasti vaativampia kuin sanat.
Olet mennyt halpaan.
Kyllä ne sanat kuluu jos sitä hokee joka päivä. Sanat menettää merkityksensä ja muuttuu vakuutteluksi. Teot ratkaisee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
He eivät rakasta, siksi ei sanota kun ei tunnu siltä?
Jos tuntemansa rakkaus pitää vahvistaa sanoin joka päivä, niin siittä vaan. Sori silti , mutta siinä on myös jotakin kontroloivaa ja sitovaa. Omalla kohdallani miettisin aika usein, että miksi jonkun pitää hokea samaa asiaa yhä uudelleen? Ikään kuin puuttuisi kunnioitus toisen omaa tilaa kohtaan ja tunkisi toisen ehnkilökohtaiseen elämään liput liehuen, miten MINÄ RAKASTAN SINUA. Mitäs sitten, jos toinen ei rakasta takaisin? Tai lapsi kokee sen ahdistavana murrosiässä? Jatkuuko todistelu vai ymmärränkö olla joskus vaan hiljaa, antaa toisen miettiä asiaa ja muistuttaa rakkaudesta ehkä toisellakin tavalla?
Enemmän olisin huolissani ylipäätään kiitos-sanan käyttämättömyydestä ja miten ystävällisyyttä, lähimmäisenrakkautta voisi tyrkyttää perheen ulkopuolellekin. Mitenkäs ne rakkauden todistelut sujuvat?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei järvi soutamalla kulu. Vähän sama juttu varmaan.
Kylläpä olette mörköjä.
Kyllä me miehen kanssa kehutaan ja kosketetaan joka päivä. Sanotaan; olet rakas, rakastan sinua, olet mulle tärkeä... Enkä suostuisi olemaan suhteessa, jossa ei puhuta ja kehuta toista.
Jos haluat hyvää niin puhu hyvää.
Mutta miksi nuo oikean rakkauden osoittavat teot poissulkisivat rakkaudesta kertomisen? En ymmärrä. Tekoja on myös on helpompi pakottaa itsensä tekemään, mutta valetta ei haluaisi sanoa kenellekään. Eli miksi ei voisi sitä rakkautta myös kertoa? Itse ihmettelisin, jos teot olisivat aivan ihania, mutta en ikinä kuulisi mitään rakastamisesta. Ihmettelisin, että mitä puuttuu, ettei sitä voi sanoa. Jossain vaiheessa varmaan kysyisinkin aiheesta, kun se olisi tarpeeksi kauan kaivellut.