67000 sai kuntoutuspsykoterapiaa. Arvatkaapa kuinka monta prosenttia oli naisia?

Terapiaan hakeutuminen on miehille liian naismaista toimintaa, kuten tunteiden käsittelyt ja muut ylipäätään. Kaikki naismainen on heille vältettävää ja arvotonta. Ja tämän on isät pojilleen vuosi tuhannet opettaneet, me ympäristön sisäistetyn naisvihaan kasvaneet monet naiset myös.  Osa niistä miehistä jotka ovat sitten kuitenkin jostakin syistä avautuneetkin vaikeuksistaan jollekkin, eivät ole  saaneetkaan haluamiaan vastauksia ja tunnereaktioita kuuntelijaltaan ja kokeneet sen epäreiluksi ja vääräksi.  Mutta se vain on totuus että sen kertovan miehen yleisesti huonojen juttujen komppaaminen hyvinä ja oikeutettuina  ja niiden ymmärtäminen  ei ole hyvä tapa toimia , jos tällä miehellä olisi oikeasti kohdattava itsensä niin hyvine kun huonoine puolineen ja tehtävä tarvittaessa muutoksia, ihan kuten meidän kaikkien.  Tunteiden käsittely on kaikille meille hyvä asia, kaikilla kun ne kuitenkin on jalkoväliin katsomatta ja tulee olemaan koko elämän ajan. 

Vierailija kirjoitti:

Olenkin aina ihmetellyt, etten ole elämäni aikana nähnyt vielä yhtään hullua ukkoa. Naisia olleet kaikki. Aika pelottavaa!

Terve

Olen Niuvanniemen sairaalassa töissä, joka on oikeuspsykiatrinen laitos. Siellä on 1 naisten osasto, ja kaikki muut osastot ovat miehille, joten olen kanssasi eri mieltä. Ne oikeasti hullut ja vaikeimmat ja vaarallisimmat hullut ovat miehiä. 

Miehet kuolee tapaturmainen, viinaan tai sairauksiin huomattavasti nuorempina, kuin naiset, koska eivät hae apua, joka on tarkoitettu myös heille. Se on miesten ihan oma valinta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehelle näytetään helpommin ovea.

 

"Ryhdistäydy nyt vaan hyvä mies" asenne on tiukassa, vaikka miehillä avun haun kynnys tutkitusti paljon naisia korkeampi ts. jos sitä hakee niin on jo tosi kyseessä. Tästä taas seuraa, että miehet  hakevat apua entistäkin harvemmin, koska olettavat että tuontapainen vastaus sieltä taas tulee. 

 

Itselläkin kokemusta...

 

Kyllä mullekin nuorena sanottiin tota ryhdistäytymistä, vaikka olin nuori nainen. Ja siihen aikaan vielä jopa saatettiin sanoa, että hanki lapsia niin saat oikeaa murehdittavaa elämääsi. Mulla todettiin vuosia myöhemmin ihan oikea psyykkinen sairaus. Olisi ollut ikävää lapselle syntyä minulle, se oltais varmasti huostaanotettu.

 

Kyllä naisiakin ja naisten tunteita on kautta aikojen väh

Mun yks lapsuuden kaveri on autisti ja häntäkin palloteltiin hoidosta toiseen ja lääkittiin väärin vuosikymmeniä. Hänellekin sanottiin, että kannattaisko hänen vain hankkia mies ja lapsia. Naisille tuo oli aikoinaan ratkaisu kaikkeen.  Eikä tästäkään ole kuin parikymmentä vuotta aikaa. 

Että kyllä niitä naistenkin tunteita ja oireita on väheksytty historiassa, varmasti enemmänkin kuin miesten. Naisillahan ei autismia ja lievää kehitysvammaa diagnosoida yhtä helposti kuin pojilla ja miehillä juuri tämän naisten väheksynnän takia. On yleistä, että naiset saa kehitysvamman diagnoosin vasta vanhemmalla iällä. Siinä vaiheessa jo monelle eri miehelle tehdyt penskat pyörii jaloissa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Karua, naisten päät ei kestä somea eikä töissä käymistä, kotiin hoitamaan lapsia kuuluisivat

Miesten päät taas eivät kestä opiskelua. Äly ei riitä.

Miehet ovat fyysisesti kyvykkäämpiä, kun taas naiset ovat kyvykkäämpiä henkisesti. Terapiassa käyminen kertoo halusta kehittyä, sekä kyvystä itsereflektioon.

Kyllä se terapian tarve ennemminkin noiden kyķyjen puutteesta kertoo. Mutta tuo on sitä tarinaa mitä terapeutit asiakkailleen suoltaa, kun tuollaisella imartelulla ne asiakkaat saadaan jäämään.