Lue keskustelun säännöt.
Miksei enää kyläillä?
11.02.2026 |
Siitä on ikuisuus, kun olen nähnyt kyläilijöitä liikkuvan lähiössämme. Vielä 90-luvulla näki ihmisiä menevän kukkien kanssa kylään. Edes nuorilla ei ovikello soi koskaan.
Miksi kyläily kulttuuri on kuollut? Ei ihme, että ihmiset voivat huonosti.
Kommentit (58)
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset on kiireisiä ja väsyneitä, eikä jaksa passailla kyläilijöitä. En itsekään välitä niistä. Paljon mukavampaa tavata vaikka ravintolassa, missä ruoka tulee valmiina eikä kenenkään tarvitse siivota ja kokkailla.
Ei meillä ketään tarvitse passailla. Korkeintaan kahvit keitetään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuulumiset päivitetään someen tai lähetellään viestejä. Vähän tulee enää puhelimessakaan puhuttua. Näin se maailma muuttuu.
Muutama sukupolvi eteenpäin ja ihmisellä ei enää ole äänihuulia. Ne surkastuvat pois käytönpuutteessa.
En halua ihmisiä nuuskimaan kotiini.
Minulla tulee huhtikuussa täyteen edellisestä kyläilystä 3 vuotta. Puolitoista vuotta sitten oli tarkoitus mennä kylään, mutta koko ajan on siirtynyt. Katsotaan onnistunko kyläilyn suhteen, kun tulee täyteen 3-vuotisjuhla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuka asuu enää kylässä? Nykyään asutaan kaupungeissa. Kyläily jäi sinne kyliin, jossa naapurit tunnettiin.
Kyllä mä olen onneksi täällä Helsingissäkin kyläillyt naapureiden kanssa. Ja tunnen jollain tasolla nekin naapurit, joiden luona en ole kyläillyt.
Samaa kuin ap, ihmettelin jo ajat sitten. Sellanen karjalainen tapa, että kylään sai mennä milloin vaan, vaikka ruoka-aikana ja keskellä yötä! (kuka kaheli sitä nyt keskellä yötä, jos ei ole hätä (tai viinanhimo :))). Pikkuhiljaa se vaan jäi.
Asun nyt lapsuudenkotikaupungissa, joskus kävin kävelylenkillä toisessa kaupunginosassa. Tuli sellanen ihme deja vu -tunne - ihan niinkuin olisin joskus käynyt täällä (okt-) alueella ennenkin, kylässä jonkun luona. Mietin, et voiko olla totta? Tulin siihen tulokseen että voi olla, lapsena, isän kanssa käytiin kylässä hänen entisten, sitten jo eläkkeellä olevien, työkavereiden luona.
Isän luona ei sitten käynyt enää ent. työkavereista kukaan :( .... Aika vaan muuttui (ihmisillä omat murheet).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulumiset päivitetään someen tai lähetellään viestejä. Vähän tulee enää puhelimessakaan puhuttua. Näin se maailma muuttuu.
Muutama sukupolvi eteenpäin ja ihmisellä ei enää ole äänihuulia. Ne surkastuvat pois käytönpuutteessa.
Teinit kyläilevät paljon kavereidensa kanssa, ja järjestävät kotibileitä. Saa nähdä, jättävätkö hekin kyläilyn vähemmälle sitten kun aikuistuvat?
Ja kyllähän nuoret aikuiset myös kyläilee, varsinkin sellaiset 20-25v kyllä hengailevat edelleen toistensa kodeissa. Suomessa vaan iso osa aikuisista (30+) aivan pohjattoman tylsiä tyyppejä, jotka lopettavat elämisen jo 40 vuotta ennen hautaa..
Teen työtä sote/hoitoalalla. Sosiaalisuus ei kanna enää vapaapäiville. Haluan olla rauhassa. En jaksa enkä halua lähteä minnekään. Eikä minun kotiini tulla kutsumatta. Mies, 42v.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jaksa kutsua kylään enää ketään pläräämään puhelintaan sohvallani.
Tämän olisin kirjoittanut itsekin!
Vieraiden kännykät laitetaan toki eteisessä kännykkäparkkiin.
Kaveri olisi ollut tulossa kylään viime syksynä. Edellisestä kyläily kerrasta oli kolme ja puoli vuotta. Tässä välissä olin saanut asuntoni sellaiseen siivoon, että piti kieltää kylään tulo. Ei ollut yhtään tuolia vapaana, mihin olisi voinut istua. Tilanne edelleen sama.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eräs tuttu vanhempi mies kyläilee pari kertaa viikossa luonani ja antaa parin tunnin täyshoidot.
Aika tuhmaa kyllä.
N27
Ei oo ketään kenet kutsua kylään. Mitään puolituttua en halua kotiini vierailemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulumiset päivitetään someen tai lähetellään viestejä. Vähän tulee enää puhelimessakaan puhuttua. Näin se maailma muuttuu.
Muutama sukupolvi eteenpäin ja ihmisellä ei enää ole äänihuulia. Ne surkastuvat pois käytönpuutteessa.
Teinit kyläilevät paljon kavereidensa kanssa, ja järjestävät kotibileitä. Saa nähdä, jättävätkö hekin kyläilyn vähemmälle sitten kun aikuistuvat?
Ja kyllähän nuoret aikuiset myös kyläilee, varsinkin sellaiset 20-25v kyllä hengailevat edelleen toistensa kodeissa. Suomessa vaan iso osa aikuisista (30+) aivan pohjattoman tylsiä tyyppejä, jotka lopettavat elämisen jo 40 vuotta ennen hautaa..
Minulla on täysin toisenlainen kokemus. Alle 30v menee paniikkiin, jos puhelin soi ja siihen pitäisi vastata. Minun ikäluokkani (40+) haluaa kommunikoida puhumalla eikä vain naputtelemalla viestejä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulumiset päivitetään someen tai lähetellään viestejä. Vähän tulee enää puhelimessakaan puhuttua. Näin se maailma muuttuu.
Muutama sukupolvi eteenpäin ja ihmisellä ei enää ole äänihuulia. Ne surkastuvat pois käytönpuutteessa.
Teinit kyläilevät paljon kavereidensa kanssa, ja järjestävät kotibileitä. Saa nähdä, jättävätkö hekin kyläilyn vähemmälle sitten kun aikuistuvat?
Ja kyllähän nuoret aikuiset myös kyläilee, varsinkin sellaiset 20-25v kyllä hengailevat edelleen toistensa kodeissa. Suomessa vaan iso osa aikuisista (30+) aivan pohjattoman tylsiä tyyppejä, jotka lopettavat elämisen jo 40 vuotta ennen hautaa..
Tai sitten eläminen jää olosuhteiden pakosta
Kyllä minun tykönä käydään kahvilla. Parhaillaan on 3-4 ihmistä ollut kylässä vielä kahden koiran kanssa. Ei useasti mutta kuitenkin välillä. Ihmisillä on työt ja perheet.
Entisajan kyläily oli pelkkää kyyläämistä. Piti nähdä syntyneet lapset ja uudet sisustukset. Nykyään nuo voi selata Facebookissa.
Töiden jälkeen ei jaksa ja viikonloppuna odottaa kaikki kotityöt.
Kun muuttaa riittävän kauas kotikonnuilta, tulee kyllä kyläilijöitä ihan riittävästi.
Kuulumiset päivitetään someen tai lähetellään viestejä. Vähän tulee enää puhelimessakaan puhuttua. Näin se maailma muuttuu.