Humiseva harju on ehkä puuduttavimpia romaaneja mitä on
Mutta kai sellainen sentimentaalinen paska yhä uppoaa teihin naisiin.
Kommentit (44)
Elokuvasäveltäjänä tunnettu Bernard Herrmann on tehnyt siitä oopperan, joka on ainoa kiinnostava asia sen ympäriltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua kiinnostaa tuo elokuva kovasti, varmaan just mulle hyvä leffa.
Ok, mummo.
OK, räkänokka.
59-vuotiaana?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua kiinnostaa tuo elokuva kovasti, varmaan just mulle hyvä leffa.
Ok, mummo.
OK, räkänokka.
59-vuotiaana?
Jep, kerran räkis - always räkis.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi luet jos ei kiinnosta naisten hömppä
Humiseva Harju on kaanonia.
Joo, kuten Linnan juhlien katsominen itsenäisyyspäivänä 😂
Loistava rinnastus 👍
Uusi leffa ei kiinnosta koska siitä on tehty 50 Shades of Gray halpisversio-yritelmä. Ei ole kirjalle historiallisesti eikä tarinallisesti uskollinen.
Halvennettu Wish versio, tehty tyhmemmille kuluttajille joille kirja on liian vaikea ymmärtää.
Oli tylsä. Luin sen joskus nuorena kun ajankuva kiinnosti, ja meinasin nukahtaa. Catherine jonka sukunimi muuttui ja sitten oli toinenkin Catherine kun edellinen kuoli jne. 🥱 Mitään muuta en siitä muista.
Minuakin jo valmiiksi pelottaa uusi elokuva. Ollaan sovittu, että ystävänpäivän kunniaksi nähdään tyttöjen kanssa, käydään leffassa ja lasillisilla, joten en elokuvan takia halunnut jättää tapaamista välistä. Tiedän vain jo valmiiksi, etten tule tälle versiolle lämpiämään yhtään.
Lukekaa ja katsokaa sota ja rauha muuhhaa, sata kertaa sontaa plus veekäyrä tapissa hitaassa sontatarinassa ja se on muka legendaarinen juttu , salli mun kusta teoksien päälle ja putleri sinä häviät sodan.
En usko että Humisevasta harjusta olisi hienoa filmatisointia, mutta 2006 minisarja Kotiopettajattaren romaanista oli yllättävän hyvä. Ruth Wilson todella teki vaikutuksen.
Ootteko lukenut jonkun ihan eri version, jos teidän mielestänne se on sentimentaalista, kermakakkua ja hömppää?
Klassikko voi tuntua raskaalta, jos suomennos on kovin vanha. Humisevasta harjusta on tehty useita elokuvaversioita. Kannattaa katsoa elokuva, jos ei romaani nappaa.
Vierailija kirjoitti:
Ootteko lukenut jonkun ihan eri version, jos teidän mielestänne se on sentimentaalista, kermakakkua ja hömppää?
Se oli vain tylsä.
Minusta se oli hieno, täynnä tunteita, sekä kerrottuja että pinnan alla olevia. Tuskin on ihmistä, joka ei vähän tirauta kyyneltä, kun Catherine kuolee synnytykseen. Heathcliff ja Catherine - elämää suurempi rakkaus. Elokuvaa en ole nähnyt enkä tiennyt sellaista olevankasn, mutta kirjan sain lahjaksi lukio-ikäisenä. Saattaa olla vieläkin jossain autotallin perukoilla.
Ei se mitään kermakakkua ole, kieroutuneen rakkauden kuvaus ja goottilainen satiiri lähinnä.
Minun muistaakseni se oli äärimmäisen synkkä ja häiriintynyt kirja, jossa oli lapsiin ja eläimiin kohdistuvaa väkivaltaa, juoppohulluutta, sadismia ja muuta pientä.
Vierailija kirjoitti:
Oletteko lukeneet niitä kirjoja? HH on lähinnä piinaava, melkein ahdistava.
onhan se ahdistavaa, tosin hyvin kirjoitettu ja siinä mielessä koukuttavaa luettavaa. Itse luin tämän aikuisena, toiste en tule lukemaan, parissa päivässä tuli luettu kun halusin tietää miten tarina päättyy. Toki elämä 1800-luvulla ollut vähän eri verrattuna nykyajan ihmis-ja eläinoikeuskäsitteisiin. Aikansa teos kuitenkin, muttei todellakaan mitään romantasiahömppää mitä ehkä tiktok jengi tästä saattaa kuvitella.
Vierailija kirjoitti:
Esimerkiksi Alastalon salissa on paljon puuduttavampi.
Se taas johtuu sanastosta jota ei nykyihminen ymmärrä.