Kertokaapa Outoja sääntöjä joihin olette törmänneet eri perheissä.
Tuli mieleen kun uusi tuttava ihmetteli pitkään ja hartaasti sitä että meidän lapsille on sääntö että jos pelaa vaikka tunnin tietokoneella/pleikkarilla niin sitten ollaan kaksi tuntia ulkona.
Ollaan siis näin rajoitettu varsinkin teinipojan pelaamista ja eniten tuo sääntö on voimassa viikonloppuisin, muuten poika pelaa sen 48h putkeen.
Muistin sitten että lapsuuden ystävän perheessä oli sääntö että talossa sai olla vain yksi vieras kerrallaan. Sinne ei siis mennyt sukulaisperheitäkään vieraiksi, kun sääntö oli että yksi vieras kerrallaan. Ystävälläni oli syntymäpäivät aina jossain muualla että sai kutsua enemmän kuin yhden vieraan.
Mutta mitä teille tulee mieleen?
Kommentit (284)
Sinne sai kyllä ottaa joskus kaverinkin mukaan, mutta kukaan kaveri ei halunnut mennä. Siellä oli nimittäin kaikki kiellettyä. Mihinkään ei saanut koskea, nätistikään, koska kädet olivat varmasti likaiset. Ei auttanut, vaikka kuinka olisi pessyt. Ei voinut leikkiä, koska jotain olisi mennyt rikki. Ainoa, mitä sai tehdä, oli katsoa, kun kaveri harjoitteli pianoläksyään. Kaverit eivät tietenkään saaneet pianoon koskea.
Kaverini oli aika yksinäinen, koska kukaan ei uskaltanut/halunnut mennä mummon luo leikkimään, eikä kaveri saanut vierailla muiden luona.
Toisen perheen sääntö oli, että lasten tulee aamulla päättää, leikkivätkö he päivän ulkona vai sisällä. Edestakaisin ei saa rampata, joten jos oltiin ulkona, niin sit oltiin ulkona. (Tästä tuli muuten tyttärelle sellainen trauma, ettei uskaltanut mennä sisään vessaan, joten pissasi housuunsa. Lasta rangaistiin tästä mm. piiskaamalla. Että näin terve meno heillä. Lapset muuten adoptoituja.)
Lähellä asuvassa perheessä oli sit sellainen sääntö, että talvella ei saanut leikkiä talon pihan lumihangessa, koska piha menee niin ruman näköiseksi ja lumi myllätyksi. Perheen lapset sitten mylläsivät muiden pihoilla :)
Mä en keksi meidän perheen arjesta mitään kummaa sääntöä. Paitsi ehkä sen, että inhoan paskanhajua niin paljon, että olen velvoittanut mieheni pesemään WC-ankalla ja pönttöharjalla pöntön jokaisen "täysistunnon" jälkeen. Itsekin teen niin, jos käyn isommalla asialla.
Ja onkohan se outo sääntö, että kengillä ei saa tulla eteistä pidemmälle? Meillä on niin pieni asunto, että se hiekka ja kivenmurikat leviävät muutenkin ympäri asuntoa, kun kuljetaan eteisen käytävän kautta vessaan ja takaisin, joten en kaipaa lisäkiviä olohuoneeseen ja keittiöön vain sen takia, että mies haluaa viedä kengät jalassa lompakkonsa keittiön pöydälle. Saman olen opettanut lapsellekin, jonka vaatteet pursuavat hiekkaa - tai itse asiassa niin, että ulkovaatteet riisutaan vessassa. Silloin on jokin mahdollisuus, että huushollia ei tartte imuroida joka päivä. Meillä kun ei ole kodinhoitohuoneita, arkiolohuoneita ja ruokasaleja.
tämän ketjun myötä, etten ala keksiä älyttömiä sääntöjä pitääkseni ympäristöni kaaosvapaana.
Vai vielä työhuone lapselle ja ruokasali. Just, just. Ei nyt oikein mee läpi. Mutta meidän perheen säännöt.. Sohvilta ei saa hyppiä alas (omat kyllä saavat, mutta kaverien kanssa ei). Trampalla saa hyppiä vaan kaksi kerrallaan, vaikka meillä on kyllä turvaverkko. Muuten meillä saa olla kuin kotonaan. Eli saavat tehdä majoja ja saavat tehdä sitä ja tätä.
Meillä on lapsella työhuone ja makuuhuone erikseen. Myös minulla on oma työhuone. Lisäksi meillä on erikseen kirjasto ja tv-huone, ruokasali, sali, pelihuone (biljardi jne.) ja liuta makuu- ja vierashuoneita. Usko tai älä, on olemassa muunkinlaista elämää kuin sinun ikuinen kituuttamisesi myöhässä olevilla elareilla.
Se oli aika ilkeasti kirjoitettu.
Nim.merkilla "300m2 paivantasaajalla" ;-) ja meilla saa olla kaikkialla, paitsi lapset eivat kavereineen saa leikkia vanhempien makuuhuoneessa.
johon vilijonkka-kotien lapset tulevat leikkimään. Meillä saa oleilla kaikissa huoneissa, myös vanhempien makkarissa. Majoja ja seikkailuratoja saa rakentaa, saa leikkiä ja käyttää luovuutta. Ja kyllä lapset selvästi nauttivatkin olostaan meillä. En ymmärrä miksi minun pitäisi hysteerisesti kytätä jotain huonetta tai huonekalua ja varjella, ettei kukaan hengitä siihen päin. Elettäväksihän tämä elämä on annettu. Niin, ja on meilläkin rajoja. Kaapeista ei saa kiskoa holtittomasti tavaraa (jos haluaa jotain, voi kysyä aikuisilta luvan). Sängyistä ei saa kiskoa petivaatteita majanrakennukseen (vilttejä löytyy varastosta). Ruokaa ei syödä kuin keittiössä, poikkeuksena eväsretkileikit. Leikkien päätteeksi jäljet siivotaan.
meillä on just tämmöstä ja meille lapset kavereineen tulee mielellään!
Kengät pitää riisua heti eteisessä ja kädet pestä välittömästi. Jos kosken eteisen välioven kahvaan esim. postit ottaakseni, kädet on silloinkin pestävä sillä kahva on "saastainen", samoin eteisen valokatkaisin. Ulkohousut ovat likaiset. Missään nimessä puolipitoiset ja puhtaat vaatteet ei saa joutua kosketuksiin. Puolipitoiset housut pidetäään lattialla.
Kaikki vaatteet siis vaihdetaan kotiin tullessa. Teen kevyttä toimistotyötä, mutta työvaatteissa ei saa istua sohvalle, sängylle tai ruokapöydän ääreen.
Pesen kädet jos olen koskettanut parvekkeen ovenkahvaa, imuria, siivouskomeron ovea, pyykki- tai astiakonetta ja tietysti roskiskaapin ovea.
Tiedän, neuroottinen olen, mutta sata kertaa vähemmän kuin joskus nuorempana.
Tiedän, neuroottinen olen, mutta sata kertaa vähemmän kuin joskus nuorempana.
Sääliksi käy lapsia...
Me asutaan kerrostalokolmiossa, isä, äiti ja 2-ja 3-vuotiaat lapset. Ahdasta on mutta mahdutaan. Lapset nukkui samassa huoneessa vanhempien kanssa kunnes nuorempi täytti 2, niihin aikoihin muuttivat samaan huoneeseen (vierailevat kyllä meidän makkarissa aina välillä ja mikäs siinä, tervetuloa)
Lapset touhuavat enimmäkeen olkkarissa, siellähän vanhemmatkin ovat. Majoja tehdään ottamalla kiettiöstä tuolit ja vanhempien sängystä päiväpeitto. Joskus maja saattaa seisoa olkkarissa monta päivää, leikit jatkuu sitten siellä. Vanhempien petaamattomassa sängyssä on kiva leikkiä tyynysotaa tai pomppia. Joskus muuten äiti ja isäkin käyvät siellä pomppimassa ja heittelemässä tyynyjä lasten kanssa.
Viikonloppuisiin kokataan porukalla usein jotakin herkkua ja mennään kaikki pitkäkseen isolle sängylle syömään ja katselemaan lasten videoita. Välillä on lettumuruja yms. sängyssä, mut ketä se haittaa. Elämää.
Niin joo, ja välillä meillä on jalkapalloharkatkin olohuoneessa ;)
Äitini ehdotti mulle esikoisen ollessa pieni,että pitäisi rakentaa kotiin jokin "leikkinurkkaus" jossa lapsi voisi yksikseen leikkiä. No, sitä ei oo meillä näkynyt :) Välillä leegolinna löytyy keittiön lattialta, pitää varoa sitä ruokaa laitellessa (usein kokataan päiväruokiakin porukassa lasten kanssa)
Tällaisia "sääntöjä" meillä :D
Tiedän, neuroottinen olen, mutta sata kertaa vähemmän kuin joskus nuorempana.
Sääliksi käy lapsia...
Lasten kaverilla pitää aina istua pytyllä,seisten ei saa pojatkaan pissata. Sitten ei saa käyttää wc paperia vaan pyllyt pestään aina vedellä ja kuivataan pyyhkeellä. Tämä on perheen hoitoalalla työskentelevän äidin määräys.Hygieenistä, eikö totta. Tämä äiti väittää että hänellä on niin herkkä nenä että hän naispuolisista vieraista heti haistaa kellä on menkat ja kuka on ollut yhdynnässä lähiaikoina.
isovanhemmillani on outoja sääntöjä...
leivän päälle ei saa laittaa samaan aikaan juustoa ja voita, sämpylöitä saa vain aamupalalla tai iltapalalla. kerran oli lounaspöydässä sämpylöitä niin isoisä totesi niiden olevan vain koristeena..
vanhemmiten osaan nauraa näille, lapsena olo oli pikemminkin tukala mummolassa...
viihtyvät meillä.Meillä saa olla missä huoneessa vaan,no okei meidän vanhempien makkariin ei ole asiaa ellei esim halua pötkötellä sängyn päällä ja lueskella tai muuta "rauhallista" tekemistä.Koneella saa olla niin kuin haluaa ja yllätys yllätys kun se on sallittua niin se ei edes kiinnosta.Kyllä meillä sääntöjä on,muttei mitään erityisiä liittyen huoneisiin,kädet pestään sisään tullessa,se ehkä tärkein.
Kengät pitää riisua heti eteisessä ja kädet pestä välittömästi. Jos kosken eteisen välioven kahvaan esim. postit ottaakseni, kädet on silloinkin pestävä sillä kahva on "saastainen", samoin eteisen valokatkaisin. Ulkohousut ovat likaiset. Missään nimessä puolipitoiset ja puhtaat vaatteet ei saa joutua kosketuksiin. Puolipitoiset housut pidetäään lattialla. Kaikki vaatteet siis vaihdetaan kotiin tullessa. Teen kevyttä toimistotyötä, mutta työvaatteissa ei saa istua sohvalle, sängylle tai ruokapöydän ääreen. Pesen kädet jos olen koskettanut parvekkeen ovenkahvaa, imuria, siivouskomeron ovea, pyykki- tai astiakonetta ja tietysti roskiskaapin ovea. Tiedän, neuroottinen olen, mutta sata kertaa vähemmän kuin joskus nuorempana.
Voin melkein varmaksi sanoa että kotona viikottaisella kahvojen ja valonkatkaisijoiden pyyhkimisellä pärjää, ei tarvitse aina pestä käsiä.
Itse keksin montakin syytä, mistä nuo on saattaneet lähteä.
Esim toi että pitää tiettyyn pyyhkeeseen pyyhkiä kädet. Onhan se nyt ärsyttävää jos joku pyyhkii likaiset pesemättömät kätensä astiapyyhkeeseen. Siis siihen pyyhkeeseen, millä pitäisi tiskatut astiat kuivata ennen kaappuun laittamista.
Toisekseen se, että lapset eivät saa tulla keittiöön. Ehkä kyseinen äiti on muutamaan kertaa siivonnut lasten+kavereiden "leipomisesta" tai muusta kokkauskokeiluista tulleet sotkut. Siis ne rasvajauhosokerimömmötahrat ovista, seinistä, lattiasta, pöydiltä, tuoleilta, katosta jne...
Tai ettei leluilla leikitä muualla kuin lastenhuoneessa. Pariin kertaan on tullut todistettua tilannetta, kun muksut ovat levitelleet suunnilleen kaiken ympäri taloa ja kaverille on tullut soitto, että heti kotiin. Ja kuka sen sotkun sitten siivoaa kun kaveri juoksee "heti kotiin"?
Meillä on lisäksi sellainen omituinen sääntö, että kulkuväylät pidetään vapaana. Siis eteiskäytävällä ei pidetä kenkiä, takkeja, hanskohja, koirantalutushihnoja, roskapusseja, leluja, harrastusvälineitä, moottoripyöräkypäriä jne hujan hajan lattioilla. Hermo menee jos ei kotonaan pysty vapaasti kävelemään.
Osa tässä ketjussa luetelluista säännöistä on kyllä aika melkoisia, en esim ymmärrä miksi sukilla ei saisi astua ulkoeteisen(/tuulikaapin?) lattialle...
Liikunta ja ulkoilu on todellakin välttämätöntä lapsille!
Minäkin kuivaan suihkussa käydessäni kaikki pinnat, mutta en vaadi muita (paitsi joskus miestä) kuivaamaan niitä. Tosiaan kosteus laskee heti ja pinnat pysyvät puhtaamipina, eikä tarvitse niin usein hinkata pesuaineilla kalkkiläikkiä kaakelista.
Yhdessä tuttavaperheessä rouva jankuttaa naama kireällä lausetta "ensin työ sitten huvi". Voi olla silloin tällöin ihan hyväkin sääntö, mutta joskus pitäisi vähän relata eikä kaikessa pitäisi olla liian suurta kontrollia! Etenkin, jos vieraita on talossa... Ihan vihjeeksi vaan.
Minä olisin kyllä saanut tuolla varmasti noottia... Melkein aina kun käyn kakalla, tulee myös pissa. Ja pissalle kun menen, niin kesken kaiken saatan huomata että voisin käydä samalla isommallakin asialla. Olisi se hivenen hankalaa vetää välissä housut jalkaan ja juosta toiselle pöntölle :D
Kyllä on ihmeellisiä sääntöjä.
että kyllä mulla ainakin tulee aina myös pissa kun käyn kakalla. TUllut aina.
ja heillä oli sääntö, että toisessa vessassa sai käydä vain pissalla ja toisessa kakalla. Ja ihan oikeasti puuttuivat siihen, jos esim. pissa-vessassa joku vieras oli erehtynyt käymään kakalla, ja huomauttivat asiasta. :D
e
Lapsuuden kaverin perheessä piti laittaa 10 senttiä säästöpossuun kun soitti jonnekkin. muistan kun olin siellä ja piti soittaa äidille ja en voinu kun ei mulla ollu 10 senttiä. Ala-aste ikäsiä oltiin.
vessapaperia sai ottaa samassa perheessä 3 palaa per vessakäynti.
kavereiden lapset ovat aina meillä. Jopa 17v poika kavereineen viihtyy paljon meillä, käyvät saunassa, istuvat terassilla ja grillaavat ja keittelevät koko porukalle kahvia :) No, mielummin näin päin.
tuohtui kun sanoin hänen lapselleen niitä pelloilla olevia valkoisia paaleja traktorin muniksi. Kuulemma ihan kamalia höpöjuttuja. :D
Mutta itse opettaa, että suussa oleilee hammaspeikko ja joulupukkiinkin saa uskoa.
Ei nyt mikään "sääntö", muuten vaan hölmö juttu.
Pytty on pieni ja makeaa vettä ei riitä jatkuvaan vessanpesuun. Kotona sitten saankin pestä päivittäin pytyn ympärillä olevan lattian ja silti haisee... Mitenköhän monta vuotta vielä menee ennenkuin kaikki osuvat pyttyyn. Harjottelijoita on kolme. Yksi onneksi osaa jo. Ja meillä on näille pytyn ohi lorottajille oma vessa.