Onko teille käynyt näin? Vauvoista ja väsyneistä äideistä

Mä vain nukun tosi sikeästi, enkä tavallisestikaan välttämättä muista mitään mitä olen vaikka puhunut, jos joku on kesken unia " jututtanut" tmv.

Joskus olen tyystin pyyhkinyt mielestäni esim. varhain aamulla tulleen puhelun, johon olen ihan pöpperössä vastannut. Myöhemmin kaveri vain ihmetellyt, kun en ole soittanutkaan takaisin, vaikka niin luvannut tmv :D.

Tutulta kuulostaa. Itselläkin väsyneenä " menee muisti" . Inhottavaa se kyllä on...

että joskus nukutte niin sikeästi ettette huomaa jos vauvalla on joku hätä? esim tyyny painunut kasvoille?

kesken unien puolikin tuntia ja herätessä en muista mitään. Tai puhua unissani. Mutten koskaan ole kävellyt unissani. Pinnikselle on meiltä kuitenkin matkaa sängystä. Noh helpottavaa tietää, että muillekin käy. Toisaalta karmivaa itseni tuntien, olen aika kömpelö tapaus. Ensi yöksi täytyy siivota kulkureitti vaatteista yms. lattialle kuuluvasta roinasta. Ap

Moni on kysynyt, söikö vauva viime yönä. " Kyllä kai, en ole ihan varma.." Mahtavat ajatella minkähänlainen äiti tuokin on, ei edes vauvan syöttöjä muista. Mutta minulla aivan tavallista, jossain horroksessa nostan vauvan pinniksestä syömään ja nukahdan vauva rinnalle. Toinen lapsi kyseessä, ekan kanssa sama homma.

pahin oli se, kun kerran musitin, että vauva itki ja otin hänet rinnalle jasäpsähdin jonkun ajan päästä, vauvaa ei missään :(



mulla paljon tyynyjä sängyssä pelngoin koko sängyn ja miehelle tuhersin itkua, että se on kadonnut, vauvaa ei ole missään. Katsoin sängyn latakin jo. KUnnes mies havahtuu mun pillitykseen ja naurahtaa... Laitoit hänet kyllä hetki sitten omaan sänkyyn, omaan huoneeseen.



Ei kun juoksin katsomaan ja siellähän se omassa sängyssä nukkui rauhallisena.

Vierailija:

että joskus nukutte niin sikeästi ettette huomaa jos vauvalla on joku hätä? esim tyyny painunut kasvoille?

Vauvan pää on jossain siinä rinnan tietämillä ;).

Luulen, että se on osin vaistomaistakin juttua, asetellaan vauva rinnalle kuten tavallisestikin jne.



t. 6

Myös muita yöllisiä toilailuja sattunut, esim. toisen lapsen ollessa kolmen päivän ikäinen.



Vaihdoin yöllä vaippaa ja yritin useampaan kertaan käskeä vauvaa laittamaan varpaansa potkuhousuihin. Ehdin jo ajatella ärtyneenä, että miksi tuon nyt piti ruveta temppuilemaan ja käskin kolmannen kerran hieman ärtyneellä äänellä laittamaan jalkansa housun lahkeeseen.

Silloin vasta tajusin, ettei puettava olekaan nelivuotiaamme!

Joskus olen myös etsinyt lasta paniikissa itseni alta, kun en muistanutkaan että vein imetyksen jälkeen omaan sänkyynsä. Väsyneenä olen myös melkein unohtanut ostokset maksettuani ottaa ne mukaaan: kassaneiti sitten huutelee perään. Yöllä vaipanvaihdossa unohdin sitten laittaa sen vaipan. Onhan näitä väsymystarinoita, suurimmalle osalle voi vain nauraa.

Sekoitin väsyyneenä suut. Onneksi se yksi kerta ei haitannut!

Esikoista etsittiin myös usein, olin ihan varma aina että mies nukkuu vauvan päällä. Mies aina sitten lopulta tajusi katsoa vauvan omaan sänkyyn. Meillä on lapsia kolme ja välillä kaikki nukkuvat vieressämme, monesti olen yrittänyt imettää yöllä vanhempia lapsia ja sitten unissani selittänyt miehelle kuinka nämä on nyt niitä rintaraivareita :DD

Ihmeellisesti sitä kyllä herää ja havahtuu siihen jos vauva liikkuu liian reunalle, vaikka muuten olisi kuinka taju taskussa.

Kiva huomata että mekään emme ole poikkeus näissä asioissa :))

Olen aina tiennyt, että missä pieni vauva on, kun olen pitänyt häntä aina vain perhepedissä ja siinä seinän ja itseni välissä. Ei tarvitse pelätä miehen pyörivän vauvan päälle, vaikka ei hän kyllä pyöri muutenkaan unissaan...



Ainut mitä on sattunut tapahtunut vauvan ollessa isompi. Olen sekoittanut aina välillä, että kumpi on kumpi yöllä. Ovat niin samankokoisia 1v ja 2v ja liikkuvaisia... Päivisinkin olen joskus ihmetellyt, että tuntuupa kummalta ja sitten huomannut, että sylissäni onkin toinen lapsi kuin luulin. Jopa vieraiden lasta sylissä pitäessäni olen ihmetellyt, että hetkinen... tälle ei sitten annetakaan tissiä tai tämähän kannattelee päätään (kun oma oli vastasyntynyt). Niinhän se oli! Hyvä kun muistin!

yleensä on nukkunut perhepedissä.



Olen myös sekoittanut lapset unissani. Yrittänyt juottaa pienemmälle pullosta tavallista maitoa ja isommalle tissiä. Ja myös mies on saanut osakseen yöllistä tuttipulloa, tuttia ja tissinsyöttöyrityksiä jos on jotain ähkinyt unissaan. ;)

Nuo yöjutut on sellaisia, että ei mitään muistikuvia jää. Outo tunne se on kun yöllä havahtuu siihen, että mikäs täällä kainalossa onkaan =O



Mutta en siis ikinä ole pelännyt, että vauvalle mitään kävisi. Meillä molemmat havahtuu siinä vaiheessa, jos esim. kylkeä meinaa kääntää ja vauva onkin siinä. Ja vauva on jo niin iso, että osaa kyllä kääntää päänsä niin, ettei ole missään tyynyn tai peiton alla, möngertää yleensä keskelle tyynyjen väliin ja levittää raajansa mahdollisimman leveälle ja me vanhemmat molemmilla puolilla sitten yritämme mahtua nukkumaan ;) Aamulla herättää " pussaamalla" sitä naamaa, jonka ensin näkee :)

nukutaan osittais-perhepedissä eli illalla vauva nukahtaa omaan sänkyynsä ja usein myös ensimmäisen yösyötön jälkeen. Sitten seuraavan kerran kun herää aamuyöllä yleensä jätän sen kainalooni nukkumaan, jotta mies ei turhaan herää enää seuraaviin maitoitkuihin vaan saa kellonsoittoon asti katkeamatonta unta. Nyt sitten pari yötä sitten kävi niin että heräsin aamuyöllä ja vauva oli kainalossa, enkä tosiaan muistanut sitä ottaneeni pinnasängystä viereen. Koska rinta oli vauvan pään alla ( :oD) ja ulkona liivistä uskon että oli syönyt ainakin vähän ennen siihen uinahtamistaan...

en ole kertaakaan meinannut kierähtää vauvan päälle, kun oli pienempi toppasin aina osan peitosta siihen meidän väliimme jotta vauvakin olisi tukevammin kyljellään/selällään eikä pääsisi kääntymään minua kohti vatsalleen. Ihan ok toimi se, nyt vauva isompi ja tukevampi ja nukkuu mielellään selällään vieressänikin.