Lue keskustelun säännöt.
Hymistelyketju, tavallisia juttuja
04.02.2026 |
Räväkät älkööt vaivautuko. Täällä ei saa ilkeillä. Liian pitkästyttäviä kommentteja ei olekaan täyttämään tätä ketjua.
Kaikki mukaan, ketkä ikäviin ketjuihin olette kyllästyneet
Kommentit (16749)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ohitellaan
Liputetaan asiattomat.
T. Hullu Kostaja
Tämä yllä oleva ei ole ensimmäiseltä alkuperäiseltä Kostajalta. Eilisen Doriksen sairaskohtauksen jälkeen päätin, että en ala sairaan kanssa riitelemään. Se on turhaa. Olkoon kuinka ilkeä kiusaaja vaan, mitä se minulle kuuluu. Jatkakaa te, jotka koette sen tärkeäksi.Itse poistun tällaisista ketjuista. Minulla on parempaa tekemistä ja rakkaita lähelläni.
Tv Kostajamummukka, se alkuperäinen
Ettekö muista, eilen oli tämä viesti. Turhaa on enää syyttää alkuperäistä Kostajaa poistoista. Epäilen deen itse poistavan ja sitten syyttää muita. Sopisi taudinkuvaan.
Voi hittolainen, te jaksatte jankata.
Kostaja on uhonnut viikkotolkulla poistavansa ketjun lukkoon. Mitä tässä on epäselvää?
Monta kostajaa mukamas on ? 1 ainoa.
Minä uskon kostajan puheisiin, mutta sanaakaan en enää usko sinun puheistasi. Enkä ole ainoa.
Mä myös. En usko deen viestejä koskaan enää. Kostaja ei valehdellut, teki mitä lupasi.
Minäkin uskon kostajan puheita. Mutta Luoja varjelkoon mua koskaan kohtaamasta kostajan kaltaista ihmishirviötä.
Juuri näin, en tiedä toista noin pitkävihaista ihmistä, sairas kostomentaliteetti on vienyt vuosia elämästään, on aivan pakkomielteistä ajojahtia. Eikö ymmärrä, että turhaan jauhaa, muita ei vois vähempää kiinnostaa.
Lumisade meilläkin, kadulle jäi jopa ohut kerros.
Meillä tuli yöllä lunta, hiukan leijailee hiutaleita vieläkin.
Kaunista on. Linnut värjöttelee puiden oksilla, orvokit hehkuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Huomenia!
Sukkien kutojille/neulojille kysymys: oletteko käyttäneet ns. tikapuutekniikkaa neuloessa?
Tekniikka, missä vältetään pitkät lankajuoksut. Mahdollistaa monenlaisten, yksittäistenkin kuvioiden neulomisen.
Jonkun vastaavan ohjeen näin netissä. Nyt juuri kokeilen. Siinä se " joutava " lanka kuljetetaan tai ns sidotaan aina muutaman silmukan välein silmukoiden väliin. Näin juoksu lyhenee eikä roiku vapaana.
Vaikea selittää, mutta toimii. Ei tarvitse katkoa ja päätellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huomenia!
Sukkien kutojille/neulojille kysymys: oletteko käyttäneet ns. tikapuutekniikkaa neuloessa?
Tekniikka, missä vältetään pitkät lankajuoksut. Mahdollistaa monenlaisten, yksittäistenkin kuvioiden neulomisen.
Jonkun vastaavan ohjeen näin netissä. Nyt juuri kokeilen. Siinä se " joutava " lanka kuljetetaan tai ns sidotaan aina muutaman silmukan välein silmukoiden väliin. Näin juoksu lyhenee eikä roiku vapaana.
Vaikea selittää, mutta toimii. Ei tarvitse katkoa ja päätellä.
Olen aina käyttänyt tuota. Ei tarvitse päätellä ja neuleesta tulee pehmoisempi ja lämpimämpi kun lankajuoksut on nukkana takana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ohitellaan
Liputetaan asiattomat.
T. Hullu Kostaja
Tämä yllä oleva ei ole ensimmäiseltä alkuperäiseltä Kostajalta. Eilisen Doriksen sairaskohtauksen jälkeen päätin, että en ala sairaan kanssa riitelemään. Se on turhaa. Olkoon kuinka ilkeä kiusaaja vaan, mitä se minulle kuuluu. Jatkakaa te, jotka koette sen tärkeäksi.Itse poistun tällaisista ketjuista. Minulla on parempaa tekemistä ja rakkaita lähelläni.
Tv Kostajamummukka, se alkuperäinen
Ettekö muista, eilen oli tämä viesti. Turhaa on enää syyttää alkuperäistä Kostajaa poistoista. Epäilen deen itse poistavan ja sitten syyttää muita. Sopisi taudinkuvaan.
Voi hittolainen, te jaksatte jankata.
Kostaja on uhonnut viikkotolkulla poistavansa ketjun lukkoon. Mitä tässä on epäselvää?
Monta kostajaa mukamas on ? 1 ainoa.
Minä uskon kostajan puheisiin, mutta sanaakaan en enää usko sinun puheistasi. Enkä ole ainoa.
Mä myös. En usko deen viestejä koskaan enää. Kostaja ei valehdellut, teki mitä lupasi.
Minäkin uskon kostajan puheita. Mutta Luoja varjelkoon mua koskaan kohtaamasta kostajan kaltaista ihmishirviötä.
Jos et kiusaa, hauku tai syrji, ei tarvitse pelätä kostajaa. Ihan itse valitset. Hyvän puolella hän oli pahaa vastaan.
Muuten vaan E ja P osui koston kohteeksi?
Ei kostaja heille mitään tehnyt, deetä halusi vastuuseen. Täällä on niin paljon kirjoittajia, sekaannuksia tulee.
Niinpä. Sekaannuksia tulee jatkuvasti, kun ei tunnisteta kirjoittajia. Tismalleen samaa mieltä.
Jos yksi kirjoittaa autoilusta, kolme saa viestin autoiluun liittyen yms. Viestit kohdennetaan usein ihan eri henkilöihin. Korjauskaan ei auta, olen lakannut jo välittämästä yhden (?) jatkuvista erehtymisistä. Ei opi. Ei.
Ps en autoile tänään(kään), pitäisi ehkä ensin ostaa auto. Onneksi joukkoliikenne toimii, meillä oli kokeilu ilmaisesta jaksosta, mikä ruuhkaannutti kyllä bussit täysin työliikenneaikaan.
Ja ei. Ei mitään onnettomuuksia päivämäärään liittyen - vielä.
Tosiaankin sekaannuksia on luokattoman paljon, kun yritetään tunnistaa kirjoittajia. Turhaan. Kymmenet kirjoittaa täällä, samantyyppisiä juttuja on monella puutarhasta, kutomisista, harrastuksista, ruoka-asiaa yms
Ehkä auttaisi, jos keskityttäisi enemmän omiin tarinoihin, eikä osoitettaisi viestejä vääriin kohteisiin.
Ehkä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huomenia!
Sukkien kutojille/neulojille kysymys: oletteko käyttäneet ns. tikapuutekniikkaa neuloessa?
Tekniikka, missä vältetään pitkät lankajuoksut. Mahdollistaa monenlaisten, yksittäistenkin kuvioiden neulomisen.
Jonkun vastaavan ohjeen näin netissä. Nyt juuri kokeilen. Siinä se " joutava " lanka kuljetetaan tai ns sidotaan aina muutaman silmukan välein silmukoiden väliin. Näin juoksu lyhenee eikä roiku vapaana.
Vaikea selittää, mutta toimii. Ei tarvitse katkoa ja päätellä.
Olen aina käyttänyt tuota. Ei tarvitse päätellä ja neuleesta tulee pehmoisempi ja lämpimämpi kun lankajuoksut on nukkana takana.
Minä myös olen aina käyttänyt tuota tekniikkaa. Kyllähän se jonkin verran hidastaa neulomista kuljettaa sitä "turhaa" lankaa mukana, mutta tekee tosiaan lapasesta tai villasukasta myös lämpimämmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huomenia!
Sukkien kutojille/neulojille kysymys: oletteko käyttäneet ns. tikapuutekniikkaa neuloessa?
Tekniikka, missä vältetään pitkät lankajuoksut. Mahdollistaa monenlaisten, yksittäistenkin kuvioiden neulomisen.
Jonkun vastaavan ohjeen näin netissä. Nyt juuri kokeilen. Siinä se " joutava " lanka kuljetetaan tai ns sidotaan aina muutaman silmukan välein silmukoiden väliin. Näin juoksu lyhenee eikä roiku vapaana.
Vaikea selittää, mutta toimii. Ei tarvitse katkoa ja päätellä.
Olen aina käyttänyt tuota. Ei tarvitse päätellä ja neuleesta tulee pehmoisempi ja lämpimämpi kun lankajuoksut on nukkana takana.
Minä myös olen aina käyttänyt tuota tekniikkaa. Kyllähän se jonkin verran hidastaa neulomista kuljettaa sitä "turhaa" lankaa mukana, mutta tekee tosiaan lapasesta tai villasukasta myös lämpimämmän.
Minäkin olen vasta nyt oppinut kuljettamaan lankaa tarpeeksi löysänä. Aiemmin kiristi aina.
Ehkä iän myötä on muutenkin oppinut "löysäilemään" vähän ;)
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huomenia!
Sukkien kutojille/neulojille kysymys: oletteko käyttäneet ns. tikapuutekniikkaa neuloessa?
Tekniikka, missä vältetään pitkät lankajuoksut. Mahdollistaa monenlaisten, yksittäistenkin kuvioiden neulomisen.
Jonkun vastaavan ohjeen näin netissä. Nyt juuri kokeilen. Siinä se " joutava " lanka kuljetetaan tai ns sidotaan aina muutaman silmukan välein silmukoiden väliin. Näin juoksu lyhenee eikä roiku vapaana.
Vaikea selittää, mutta toimii. Ei tarvitse katkoa ja päätellä.
Olen aina käyttänyt tuota. Ei tarvitse päätellä ja neuleesta tulee pehmoisempi ja lämpimämpi kun lankajuoksut on nukkana takana.
Minä myös olen aina käyttänyt tuota tekniikkaa. Kyllähän se jonkin verran hidastaa neulomista kuljettaa sitä "turhaa" lankaa mukana, mutta tekee tosiaan lapasesta tai villasukasta myös lämpimämmän.
Lämpimämpi on yksi suomen kielen kauneimpia sanoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huomenia!
Sukkien kutojille/neulojille kysymys: oletteko käyttäneet ns. tikapuutekniikkaa neuloessa?
Tekniikka, missä vältetään pitkät lankajuoksut. Mahdollistaa monenlaisten, yksittäistenkin kuvioiden neulomisen.
Jonkun vastaavan ohjeen näin netissä. Nyt juuri kokeilen. Siinä se " joutava " lanka kuljetetaan tai ns sidotaan aina muutaman silmukan välein silmukoiden väliin. Näin juoksu lyhenee eikä roiku vapaana.
Vaikea selittää, mutta toimii. Ei tarvitse katkoa ja päätellä.
Olen aina käyttänyt tuota. Ei tarvitse päätellä ja neuleesta tulee pehmoisempi ja lämpimämpi kun lankajuoksut on nukkana takana.
Minä myös olen aina käyttänyt tuota tekniikkaa. Kyllähän se jonkin verran hidastaa neulomista kuljettaa sitä "turhaa" lankaa mukana, mutta tekee tosiaan lapasesta tai villasukasta myös lämpimämmän.
Lämpimämpi on yksi suomen kielen kauneimpia sanoja.
;)
Tuosta tikapuutekniikasta eli intarsiasta vielä sen verran, että neuleen nurjalle puolelle muodostuu aivan kuin tikapuut, kun joka neljännen silmukan jälkeen neulotaan sillä mukana kuljetettavalla langalla nurja silmukka. Se nurja silmukka jää neuleen nurjalle puolelle. Lämpimät sukista tulee, ovat tavallaan kaksinkertaiset.
Siinä voi käyttää samalla kerroksella useampaakin väriä, mutta neulon 7 veljeksen langoista, niin tulisi liian paksua neuletta. Teen tuolla tekniikalla vain sukkien varret, en teräosaan. Neulon vain kahdella värillä kerrallaan. Jos jotain yksityiskohtia haluan eri väreillä, niin ne teen silmukoita jäljitellen.
Ekat sukat tällä tekniikalla olivat kyllä näkemisen arvoiset, kun en osannut jättää sitä takana kulkevaa lankaa tarpeeksi löysälle :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sen verran on lunta satanut, että kävin pihalle tekemässä miehestä ja itsestäni pienet "näköispatsaat" ;)
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajattelin vihdoin ja viimein asettaa lapsilleni rajat. Luokseni ei enää tulla omalla ilmoituksella, kysymättä sopiiko se minulle, miksi se on niin vaikeaa? Itsepä olen kasvattanut, tiedän, oma syy! Yksi koronajoulu oli paras joulu ikinä, kun sain olla omassa rauhassani, viettää joulun omalla tavallani - rauhassa. Ilman tuhinaa jos joululaulussa kuului jouluun kuuluva uskonnollinen sana. En ole uskovainen, ne vaan kuuluvat joululauluihin, joita en ole pystynyt kuuntelemaan jos en ole ollut yksin.
Yli nelikymppiset saavat viimein aloittaa omat jouluperinteensä! Olenko liian itsekäs?
Meille lapset saa aina tulla ihan sama mikä vuorokauden aika. Ilmoittamattakin mutta aina ilmoittavat. En halua että ikinä epäröisivät, kotiin saa aina tulla. Ovat alle 40 vuotiaita ja omien perheidensä kanssa jouluaaton ja päivän. Jossain välissä nähdään joulun ja uudenvuoden välissä. Tai ennen joulua. Ei pakko kokoontumisia, jokainen itse päättää aikuisena missä joulunsa viettää. Lapsistani en ikinä puhuisi negatiiviseen sävyyn.
Minun kotini ei ole heidän lapsuudenkotinsa, ehkä siinä pieni ero. "Ei pakko kokoontumisia, jokainen päättää aikuisen missä joulunsa viettää." Minulle kun tuo on pakkokoontuminen (yhdyssana), enkä ole saanut päättää, miten jouluni vietän. Lapsesi ovat "omien perheidensä kanssa jouluaaton ja päivän" , eli saat itse viettää joulua haluammasi tavalla, miksi et suo sitä minulle?
Lapseni ovat toki rakkaita ja tervetulleita silloin kun se minulle sopii ja kun itse kutsun!
Kyllä minä lapseni mieluiten kotiin ottaisin jouluksi. Ja lapsenlapset. Me olemme puhuneet nämä asiat ja puhutaan kaikki asiat suoraan. He ovat nyt perheellisiä ja aikuisena saavat päättää joulunsa. Minusta se on tärkeää että heillä on omat jouluperinteet kotona. Ja kyllä on heidän lapsuudenkoti ja maatila. Jos ikinä haluavat tulla tänne jouluna, niin ovat tervetulleita. Kerrot lapsillesi mitä haluat joulultasi. Eihän nyt väkisin kenenkään kotiin tulla.
Mä kyllä ymmärrän tuota edellistä kirjoittajaakin. Tiedän, millaista on "pakkokokoontumiset". Mun äitini ei koskaan halunnut jouluksi sen enempää lapsuudenkotiinsa kuin anoppilaansakaan. Vain ydinperheen kesken joulut. Kunnes sitten siskoni kanssa aikuistuttiin, niin äidilleni ei sopinutkaan se, että olisi viettänyt joulujaan kahdestaan isän kanssa. Viiskymppisenä äiti sitten alkoi sanoa, että tuleva joulu saattaa olla hänen viimeisensä. Ja sellaisella marttyyriasenteella sai sitten meidät tyttärensä suostumaan yhteisiin jouluihin. Noh, äiti eli kuukautta vaille 97-vuotiaaksi eli niitä hänen "viimeisiä joulujaan" tulikin aika paljon. Ei ne joulut silti aina mitään pakkopullaa olleet ja lapsetkin tykkäsivät viettää joulua serkkujensa kanssa. Mutta sitten lapsetkin aikuistuivat, tuli puolisoita ja siskolleni lapsenlapsiakin, niin porukan koko vain kasvoi. Ja jokaisella sitten ne omat allergiansa, erikoisruokavalionsa yms. Jonkin aikaa koitettiin niin, että joka toinen joulu siskollani ja joka toinen joulu meillä, mutta siskoni kanssa sitten todettiin, että ei meidän keittiöt ole mitään suurtalouskeittiöitä ja mitä isompi porukka, sitä hankalampi on saada valmistettua kaikille kaikenlaista. Vieläpä niin, ettei kylmäketju pääse katkeamaan. Mulla oli aikoinaan olohuoneessa toinen iso jääkaappi just jouluja ja muita sukujuhlia varten, mutta heivasin sen pois samalla kuin olohuoneen 12 hengen ruokapöydänkin. Alettiin sitten siskoni kanssa jakaa ne ruuanlaitot, mikä helpotti tilannetta, kun ei yksin tarvinnut kokkailla kaikkea. Siitä huolimatta moni joulu oli sellainen, että kun olin aattona ensin 8 tuntia häärännyt keittiössä, olisin vaan mieluiten kattanut pöydän ja painellut itse nukkumaan.
Kenelläkään mun tai siskoni lapsista ei ole niin isoa asuntoa, että niihin mahtuisi koko poppoo joulua viettämään. Siskonikin on jo yli 70v ja vaikka hän joulun järjestämisestä edelleen tykkääkin, niin on jo sanonut, että alkaa olla isolle porukalle aika työläs homma. Hänellä on sitä omaakin porukkaa jo 10 henkilöä ja ollaankin pari vuotta sitten sovittu, että ei enää yhteisiä jouluja. Lapseni ovatkin nyt tykänneet luoda omia jouluperinteitään, kun enää ei tarvitse viettää joulua mummin haluamalla tavalla. Mä voisin periaatteessa järjestää omalle porukalleni joulun, mutta mun lapseni tietävät, että viimeiset vuodet olen ollut niin uuvuksissa vanhemmistani huolehtimisen vuoksi, että mä haluan olla joulun ihan rauhassa kotona. En jaksa järjestää mitään, mutta en myöskään halua mennä minnekään jouluksi.
Mitä noin muuten tulee siihen, että aikuiset lapset tulevat käymään, niin en mäkään koskaan lapsuudenkodistani lähdettyäni ilmoittamatta vanhemmilleni mennyt. En edes silloin, kun vanhempani muuttivat tähän samaan taloyhtiöön. Tai no yhden kerran olen mennyt, kun naapuri tuli soittamaan mun ovikelloa ja kertoi, että vanhempieni ulko-ovi näyttää olevan auki. Menin siis tarkistamaan, ettei isälle ole sattunut jotain ja muistisairas äitini lähtenyt hortoilemaan jonnekin. Nykyisin on kännykät, joten asioista sopiminen etukäteen on helppoa.
Huomenta Lammas ja muut. Lammas, kirjoitit "pakkokokoontumisista" lapsen näkökulmasta, ei kivaa tuollainenkaan velvoittaminen ja syyllistäminen :( Minä aloitin joulurauhakeskustelun äitinä. Ja minä äitinä en halua enää olla joulun organisoija, maksaja ja keittäjä, eri ruokavalioita meilläkin, käy liian raskaaksi. Tottahan lapset ilmoittavat tulostaan aina etukäteen, mutta kun se juurikin vain ilmoitusasia! Me tullaan silloin ja silloin - kysymättä sopiiko se minulle, se kai tässä eniten rassaa!
Ja anteeksi yhdyssanavirheen korjaaminen, korjasinhan omankin kirjoitusvirheeni. En enää korjaile, "paha" tapani on tarkistaa jos olen hiukankaan epävarma kirjoitetaanko ne yhteen vai erikseen, siis omassa kirjoituksessani. Taloyhtiön uusi pelastussuunnitelma oli mielenkiintoista luettavaa, luulisi että virallisessa paperissa otettaisiin oikeinkirjoitus suurennuslasin alle, mutta ei. Virheitä vilisemällä ja " hätäpuhelun teko ohje" oli pohjanoteeraus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajattelin vihdoin ja viimein asettaa lapsilleni rajat. Luokseni ei enää tulla omalla ilmoituksella, kysymättä sopiiko se minulle, miksi se on niin vaikeaa? Itsepä olen kasvattanut, tiedän, oma syy! Yksi koronajoulu oli paras joulu ikinä, kun sain olla omassa rauhassani, viettää joulun omalla tavallani - rauhassa. Ilman tuhinaa jos joululaulussa kuului jouluun kuuluva uskonnollinen sana. En ole uskovainen, ne vaan kuuluvat joululauluihin, joita en ole pystynyt kuuntelemaan jos en ole ollut yksin.
Yli nelikymppiset saavat viimein aloittaa omat jouluperinteensä! Olenko liian itsekäs?
Meille lapset saa aina tulla ihan sama mikä vuorokauden aika. Ilmoittamattakin mutta aina ilmoittavat. En halua että ikinä epäröisivät, kotiin saa aina tulla. Ovat alle 40 vuotiaita ja omien perheidensä kanssa jouluaaton ja päivän. Jossain välissä nähdään joulun ja uudenvuoden välissä. Tai ennen joulua. Ei pakko kokoontumisia, jokainen itse päättää aikuisena missä joulunsa viettää. Lapsistani en ikinä puhuisi negatiiviseen sävyyn.
Minun kotini ei ole heidän lapsuudenkotinsa, ehkä siinä pieni ero. "Ei pakko kokoontumisia, jokainen päättää aikuisen missä joulunsa viettää." Minulle kun tuo on pakkokoontuminen (yhdyssana), enkä ole saanut päättää, miten jouluni vietän. Lapsesi ovat "omien perheidensä kanssa jouluaaton ja päivän" , eli saat itse viettää joulua haluammasi tavalla, miksi et suo sitä minulle?
Lapseni ovat toki rakkaita ja tervetulleita silloin kun se minulle sopii ja kun itse kutsun!
Kyllä minä lapseni mieluiten kotiin ottaisin jouluksi. Ja lapsenlapset. Me olemme puhuneet nämä asiat ja puhutaan kaikki asiat suoraan. He ovat nyt perheellisiä ja aikuisena saavat päättää joulunsa. Minusta se on tärkeää että heillä on omat jouluperinteet kotona. Ja kyllä on heidän lapsuudenkoti ja maatila. Jos ikinä haluavat tulla tänne jouluna, niin ovat tervetulleita. Kerrot lapsillesi mitä haluat joulultasi. Eihän nyt väkisin kenenkään kotiin tulla.
Mä kyllä ymmärrän tuota edellistä kirjoittajaakin. Tiedän, millaista on "pakkokokoontumiset". Mun äitini ei koskaan halunnut jouluksi sen enempää lapsuudenkotiinsa kuin anoppilaansakaan. Vain ydinperheen kesken joulut. Kunnes sitten siskoni kanssa aikuistuttiin, niin äidilleni ei sopinutkaan se, että olisi viettänyt joulujaan kahdestaan isän kanssa. Viiskymppisenä äiti sitten alkoi sanoa, että tuleva joulu saattaa olla hänen viimeisensä. Ja sellaisella marttyyriasenteella sai sitten meidät tyttärensä suostumaan yhteisiin jouluihin. Noh, äiti eli kuukautta vaille 97-vuotiaaksi eli niitä hänen "viimeisiä joulujaan" tulikin aika paljon. Ei ne joulut silti aina mitään pakkopullaa olleet ja lapsetkin tykkäsivät viettää joulua serkkujensa kanssa. Mutta sitten lapsetkin aikuistuivat, tuli puolisoita ja siskolleni lapsenlapsiakin, niin porukan koko vain kasvoi. Ja jokaisella sitten ne omat allergiansa, erikoisruokavalionsa yms. Jonkin aikaa koitettiin niin, että joka toinen joulu siskollani ja joka toinen joulu meillä, mutta siskoni kanssa sitten todettiin, että ei meidän keittiöt ole mitään suurtalouskeittiöitä ja mitä isompi porukka, sitä hankalampi on saada valmistettua kaikille kaikenlaista. Vieläpä niin, ettei kylmäketju pääse katkeamaan. Mulla oli aikoinaan olohuoneessa toinen iso jääkaappi just jouluja ja muita sukujuhlia varten, mutta heivasin sen pois samalla kuin olohuoneen 12 hengen ruokapöydänkin. Alettiin sitten siskoni kanssa jakaa ne ruuanlaitot, mikä helpotti tilannetta, kun ei yksin tarvinnut kokkailla kaikkea. Siitä huolimatta moni joulu oli sellainen, että kun olin aattona ensin 8 tuntia häärännyt keittiössä, olisin vaan mieluiten kattanut pöydän ja painellut itse nukkumaan.
Kenelläkään mun tai siskoni lapsista ei ole niin isoa asuntoa, että niihin mahtuisi koko poppoo joulua viettämään. Siskonikin on jo yli 70v ja vaikka hän joulun järjestämisestä edelleen tykkääkin, niin on jo sanonut, että alkaa olla isolle porukalle aika työläs homma. Hänellä on sitä omaakin porukkaa jo 10 henkilöä ja ollaankin pari vuotta sitten sovittu, että ei enää yhteisiä jouluja. Lapseni ovatkin nyt tykänneet luoda omia jouluperinteitään, kun enää ei tarvitse viettää joulua mummin haluamalla tavalla. Mä voisin periaatteessa järjestää omalle porukalleni joulun, mutta mun lapseni tietävät, että viimeiset vuodet olen ollut niin uuvuksissa vanhemmistani huolehtimisen vuoksi, että mä haluan olla joulun ihan rauhassa kotona. En jaksa järjestää mitään, mutta en myöskään halua mennä minnekään jouluksi.
Mitä noin muuten tulee siihen, että aikuiset lapset tulevat käymään, niin en mäkään koskaan lapsuudenkodistani lähdettyäni ilmoittamatta vanhemmilleni mennyt. En edes silloin, kun vanhempani muuttivat tähän samaan taloyhtiöön. Tai no yhden kerran olen mennyt, kun naapuri tuli soittamaan mun ovikelloa ja kertoi, että vanhempieni ulko-ovi näyttää olevan auki. Menin siis tarkistamaan, ettei isälle ole sattunut jotain ja muistisairas äitini lähtenyt hortoilemaan jonnekin. Nykyisin on kännykät, joten asioista sopiminen etukäteen on helppoa.Huomenta Lammas ja muut. Lammas, kirjoitit "pakkokokoontumisista" lapsen näkökulmasta, ei kivaa tuollainenkaan velvoittaminen ja syyllistäminen :( Minä aloitin joulurauhakeskustelun äitinä. Ja minä äitinä en halua enää olla joulun organisoija, maksaja ja keittäjä, eri ruokavalioita meilläkin, käy liian raskaaksi. Tottahan lapset ilmoittavat tulostaan aina etukäteen, mutta kun se juurikin vain ilmoitusasia! Me tullaan silloin ja silloin - kysymättä sopiiko se minulle, se kai tässä eniten rassaa!
Ja anteeksi yhdyssanavirheen korjaaminen, korjasinhan omankin kirjoitusvirheeni. En enää korjaile, "paha" tapani on tarkistaa jos olen hiukankaan epävarma kirjoitetaanko ne yhteen vai erikseen, siis omassa kirjoituksessani. Taloyhtiön uusi pelastussuunnitelma oli mielenkiintoista luettavaa, luulisi että virallisessa paperissa otettaisiin oikeinkirjoitus suurennuslasin alle, mutta ei. Virheitä vilisemällä ja " hätäpuhelun teko ohje" oli pohjanoteeraus.
Ymmärrän hyvin. Mä olin tosiaan vasta 16 v, kun äiti alkoi puhua näistä "viimeisistä jouluistaan". Ja tosiaan minäkin sitten myöhemmin aloin väsyä siihen , että olin joka toinen vuosi joulun organisoija, maksaja ja keittäjä. Silloinkin, kun siskoni kanssa järjestettiin puoliksi, niin kumpikin maksoi puolet. Vaikka siskoni porukkaa oli paljon enemmän kuin mun porukkaa. Ei mua sinällään se raha haitannut, koska mulla oli kyllä varaa. Mutta tuntuihan se pidemmän päälle vähän epäreilulta maksaa puoliksi. Joskus aikoinaan se puoliksi maksaminen oli ihan jees, kun kummallakin oli yhtä paljon porukkaa.
Meillä ei ole koskaan ollut tuleminen vain ilmoitusasia vaan on myös pitänyt sopia asiasta. Tähän on varmaan paljon vaikuttanut sekin, että tein 13 vuotta etätöitä. Ja mun työni ei ollut joka arkipäivä vain klo 8-16 vaan välillä töitä nimenomaan teki iltaisin, viikonloppuisin ja joskus jopa öisin. Monet ohjelmistopäivitykset tehtiinkin aina iltaisin tai öisin, jolloin käyttäjiä oli vähän. Myös silloin, kun tein vielä töitä toimistolla.
Mua ei kirjoitusvirheet haittaa. Teen niitä paljon itsekin. Varsinkin, jos Kyylä makoilee puoliksi mun näppiksellä. Kielioppivirheitäkin teen, vaikka aikoinaan kirjoitinkin äidinkielestä laudaturin. Mutta tosiaan töissä piti kaikki dokumentit tarkistaa kieli keskellä suuta, jotta kaikki on varmasti oikein. Vapaa-ajalla ei tarvitse.
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajattelin vihdoin ja viimein asettaa lapsilleni rajat. Luokseni ei enää tulla omalla ilmoituksella, kysymättä sopiiko se minulle, miksi se on niin vaikeaa? Itsepä olen kasvattanut, tiedän, oma syy! Yksi koronajoulu oli paras joulu ikinä, kun sain olla omassa rauhassani, viettää joulun omalla tavallani - rauhassa. Ilman tuhinaa jos joululaulussa kuului jouluun kuuluva uskonnollinen sana. En ole uskovainen, ne vaan kuuluvat joululauluihin, joita en ole pystynyt kuuntelemaan jos en ole ollut yksin.
Yli nelikymppiset saavat viimein aloittaa omat jouluperinteensä! Olenko liian itsekäs?
Meille lapset saa aina tulla ihan sama mikä vuorokauden aika. Ilmoittamattakin mutta aina ilmoittavat. En halua että ikinä epäröisivät, kotiin saa aina tulla. Ovat alle 40 vuotiaita ja omien perheidensä kanssa jouluaaton ja päivän. Jossain välissä nähdään joulun ja uudenvuoden välissä. Tai ennen joulua. Ei pakko kokoontumisia, jokainen itse päättää aikuisena missä joulunsa viettää. Lapsistani en ikinä puhuisi negatiiviseen sävyyn.
Minun kotini ei ole heidän lapsuudenkotinsa, ehkä siinä pieni ero. "Ei pakko kokoontumisia, jokainen päättää aikuisen missä joulunsa viettää." Minulle kun tuo on pakkokoontuminen (yhdyssana), enkä ole saanut päättää, miten jouluni vietän. Lapsesi ovat "omien perheidensä kanssa jouluaaton ja päivän" , eli saat itse viettää joulua haluammasi tavalla, miksi et suo sitä minulle?
Lapseni ovat toki rakkaita ja tervetulleita silloin kun se minulle sopii ja kun itse kutsun!
Kyllä minä lapseni mieluiten kotiin ottaisin jouluksi. Ja lapsenlapset. Me olemme puhuneet nämä asiat ja puhutaan kaikki asiat suoraan. He ovat nyt perheellisiä ja aikuisena saavat päättää joulunsa. Minusta se on tärkeää että heillä on omat jouluperinteet kotona. Ja kyllä on heidän lapsuudenkoti ja maatila. Jos ikinä haluavat tulla tänne jouluna, niin ovat tervetulleita. Kerrot lapsillesi mitä haluat joulultasi. Eihän nyt väkisin kenenkään kotiin tulla.
Mä kyllä ymmärrän tuota edellistä kirjoittajaakin. Tiedän, millaista on "pakkokokoontumiset". Mun äitini ei koskaan halunnut jouluksi sen enempää lapsuudenkotiinsa kuin anoppilaansakaan. Vain ydinperheen kesken joulut. Kunnes sitten siskoni kanssa aikuistuttiin, niin äidilleni ei sopinutkaan se, että olisi viettänyt joulujaan kahdestaan isän kanssa. Viiskymppisenä äiti sitten alkoi sanoa, että tuleva joulu saattaa olla hänen viimeisensä. Ja sellaisella marttyyriasenteella sai sitten meidät tyttärensä suostumaan yhteisiin jouluihin. Noh, äiti eli kuukautta vaille 97-vuotiaaksi eli niitä hänen "viimeisiä joulujaan" tulikin aika paljon. Ei ne joulut silti aina mitään pakkopullaa olleet ja lapsetkin tykkäsivät viettää joulua serkkujensa kanssa. Mutta sitten lapsetkin aikuistuivat, tuli puolisoita ja siskolleni lapsenlapsiakin, niin porukan koko vain kasvoi. Ja jokaisella sitten ne omat allergiansa, erikoisruokavalionsa yms. Jonkin aikaa koitettiin niin, että joka toinen joulu siskollani ja joka toinen joulu meillä, mutta siskoni kanssa sitten todettiin, että ei meidän keittiöt ole mitään suurtalouskeittiöitä ja mitä isompi porukka, sitä hankalampi on saada valmistettua kaikille kaikenlaista. Vieläpä niin, ettei kylmäketju pääse katkeamaan. Mulla oli aikoinaan olohuoneessa toinen iso jääkaappi just jouluja ja muita sukujuhlia varten, mutta heivasin sen pois samalla kuin olohuoneen 12 hengen ruokapöydänkin. Alettiin sitten siskoni kanssa jakaa ne ruuanlaitot, mikä helpotti tilannetta, kun ei yksin tarvinnut kokkailla kaikkea. Siitä huolimatta moni joulu oli sellainen, että kun olin aattona ensin 8 tuntia häärännyt keittiössä, olisin vaan mieluiten kattanut pöydän ja painellut itse nukkumaan.
Kenelläkään mun tai siskoni lapsista ei ole niin isoa asuntoa, että niihin mahtuisi koko poppoo joulua viettämään. Siskonikin on jo yli 70v ja vaikka hän joulun järjestämisestä edelleen tykkääkin, niin on jo sanonut, että alkaa olla isolle porukalle aika työläs homma. Hänellä on sitä omaakin porukkaa jo 10 henkilöä ja ollaankin pari vuotta sitten sovittu, että ei enää yhteisiä jouluja. Lapseni ovatkin nyt tykänneet luoda omia jouluperinteitään, kun enää ei tarvitse viettää joulua mummin haluamalla tavalla. Mä voisin periaatteessa järjestää omalle porukalleni joulun, mutta mun lapseni tietävät, että viimeiset vuodet olen ollut niin uuvuksissa vanhemmistani huolehtimisen vuoksi, että mä haluan olla joulun ihan rauhassa kotona. En jaksa järjestää mitään, mutta en myöskään halua mennä minnekään jouluksi.
Mitä noin muuten tulee siihen, että aikuiset lapset tulevat käymään, niin en mäkään koskaan lapsuudenkodistani lähdettyäni ilmoittamatta vanhemmilleni mennyt. En edes silloin, kun vanhempani muuttivat tähän samaan taloyhtiöön. Tai no yhden kerran olen mennyt, kun naapuri tuli soittamaan mun ovikelloa ja kertoi, että vanhempieni ulko-ovi näyttää olevan auki. Menin siis tarkistamaan, ettei isälle ole sattunut jotain ja muistisairas äitini lähtenyt hortoilemaan jonnekin. Nykyisin on kännykät, joten asioista sopiminen etukäteen on helppoa.
Vastasit viestiini. Minäkin tiedän ne pakkokokoontumiset ja se onkin juuri se syy miksi en omia lapsiani siihen pakota. Jätin pukematta sen martyyrinviitan ihan kokemuksen ansiosta. Samoin se että puhutaan asiat eikä oleteta ja uhriuduta, syyllistetä, jäi edelliseen sukupolveen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sen verran on lunta satanut, että kävin pihalle tekemässä miehestä ja itsestäni pienet "näköispatsaat" ;)
Omasta vai naapurin? Miehestä ;)
Meilläkin muori teki kuolemaa sen 30 vuotta ja siihen minä en lähde. Suuta auki, sanon aina jälkikasvulle niin ei tarvi arvuutella. Monta ketjua täälläkin joulun ajan velvoitteista, ajellaan ympäri Suomen maata eikä omasta halusta. Oma koti lienee kuitenkin jokaiselle se rakkain, se vaan pitää saada kerrottua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen verran on lunta satanut, että kävin pihalle tekemässä miehestä ja itsestäni pienet "näköispatsaat" ;)
Omasta vai naapurin? Miehestä ;)
Omastani tietenkin ;)
Mä olin 7-vuotias ja kouluun lähdössä, kun äiti sanoi: Eihän sitä tiedä olenko elossa kun tulet kotiin.
Eli sen jälkeen 63 vuotta. Marttyyrinarsisti äiti on pahinta mitä lapsella voi olla. Onneksi mulla oli mummo.
Hyvä kun osaatte katkaista tuon pakkojouluttamisen!
Voin vain kuvitella miten stressaavaa se on emännälle vaikka kuinka olisi vastuita jakanut.
Pitäkää pintanne, kyllä aikuisten lasten on aika luoda omia perinteitään omissa kodeissaan.
Nyt on kaupassa, kirjastossa ja kierrätyspisteellä käyty kävellen.
Nelisen kilometriä vain tuli matkaa mutta onpa tyhjää parempi.
Onpa yleistä tuo äitien pelottelu kuolemallaan!
’ Jos enää elän ensi jouluna/ kesänä’
Muistan lapsena hiipineeni vanhempien sängyn viereen kuuntelemaan hengittääkö ne vielä.
Isä eli yli ysikymppiseksi ja äiti täyttää kohta 99.
Että se siitä kohta kuolemisesta!
Mä kyllä ymmärrän tuota edellistä kirjoittajaakin. Tiedän, millaista on "pakkokokoontumiset". Mun äitini ei koskaan halunnut jouluksi sen enempää lapsuudenkotiinsa kuin anoppilaansakaan. Vain ydinperheen kesken joulut. Kunnes sitten siskoni kanssa aikuistuttiin, niin äidilleni ei sopinutkaan se, että olisi viettänyt joulujaan kahdestaan isän kanssa. Viiskymppisenä äiti sitten alkoi sanoa, että tuleva joulu saattaa olla hänen viimeisensä. Ja sellaisella marttyyriasenteella sai sitten meidät tyttärensä suostumaan yhteisiin jouluihin. Noh, äiti eli kuukautta vaille 97-vuotiaaksi eli niitä hänen "viimeisiä joulujaan" tulikin aika paljon. Ei ne joulut silti aina mitään pakkopullaa olleet ja lapsetkin tykkäsivät viettää joulua serkkujensa kanssa. Mutta sitten lapsetkin aikuistuivat, tuli puolisoita ja siskolleni lapsenlapsiakin, niin porukan koko vain kasvoi. Ja jokaisella sitten ne omat allergiansa, erikoisruokavalionsa yms. Jonkin aikaa koitettiin niin, että joka toinen joulu siskollani ja joka toinen joulu meillä, mutta siskoni kanssa sitten todettiin, että ei meidän keittiöt ole mitään suurtalouskeittiöitä ja mitä isompi porukka, sitä hankalampi on saada valmistettua kaikille kaikenlaista. Vieläpä niin, ettei kylmäketju pääse katkeamaan. Mulla oli aikoinaan olohuoneessa toinen iso jääkaappi just jouluja ja muita sukujuhlia varten, mutta heivasin sen pois samalla kuin olohuoneen 12 hengen ruokapöydänkin. Alettiin sitten siskoni kanssa jakaa ne ruuanlaitot, mikä helpotti tilannetta, kun ei yksin tarvinnut kokkailla kaikkea. Siitä huolimatta moni joulu oli sellainen, että kun olin aattona ensin 8 tuntia häärännyt keittiössä, olisin vaan mieluiten kattanut pöydän ja painellut itse nukkumaan.
Kenelläkään mun tai siskoni lapsista ei ole niin isoa asuntoa, että niihin mahtuisi koko poppoo joulua viettämään. Siskonikin on jo yli 70v ja vaikka hän joulun järjestämisestä edelleen tykkääkin, niin on jo sanonut, että alkaa olla isolle porukalle aika työläs homma. Hänellä on sitä omaakin porukkaa jo 10 henkilöä ja ollaankin pari vuotta sitten sovittu, että ei enää yhteisiä jouluja. Lapseni ovatkin nyt tykänneet luoda omia jouluperinteitään, kun enää ei tarvitse viettää joulua mummin haluamalla tavalla. Mä voisin periaatteessa järjestää omalle porukalleni joulun, mutta mun lapseni tietävät, että viimeiset vuodet olen ollut niin uuvuksissa vanhemmistani huolehtimisen vuoksi, että mä haluan olla joulun ihan rauhassa kotona. En jaksa järjestää mitään, mutta en myöskään halua mennä minnekään jouluksi.
Mitä noin muuten tulee siihen, että aikuiset lapset tulevat käymään, niin en mäkään koskaan lapsuudenkodistani lähdettyäni ilmoittamatta vanhemmilleni mennyt. En edes silloin, kun vanhempani muuttivat tähän samaan taloyhtiöön. Tai no yhden kerran olen mennyt, kun naapuri tuli soittamaan mun ovikelloa ja kertoi, että vanhempieni ulko-ovi näyttää olevan auki. Menin siis tarkistamaan, ettei isälle ole sattunut jotain ja muistisairas äitini lähtenyt hortoilemaan jonnekin. Nykyisin on kännykät, joten asioista sopiminen etukäteen on helppoa.
https://safkaajashamanismia.blogspot.com/