Hymistelyketju, tavallisia juttuja
Räväkät älkööt vaivautuko. Täällä ei saa ilkeillä. Liian pitkästyttäviä kommentteja ei olekaan täyttämään tätä ketjua.
Kaikki mukaan, ketkä ikäviin ketjuihin olette kyllästyneet
Kommentit (16718)
Vierailija kirjoitti:
Lampaalle. Mietinkin, että vaihdoitko sen koiran nimen vielä sinulle tullessa. En viitsinyt kysyä, mutta kivempi tietysti, että pidetään sama nimi kuin ennenkin. Näin mietin, että jos kodinvaihtajan ottaisin niin saisi pitää entisen nimensä. Muuten sinulla näyttää olleen paljonkin puuhaa. MInullakin on omat juttuni. Ulos lähden oikeastaan nyt. Päivänä ihan ok ollut. Äidilläni on tylsää ja tavallaan sitten haluaisi, että minä järjestän ohjelmaa ja se ei oikein toimi. Minulla taas muuten ihan tavallinen päivä ja tylsääkin. En ole aina se tyyppi, joka istuu tyytyväisenä tekemättä mitään. Päinvastoin ja kyllähän elämässä saisi jotain erilaista välillä olla. No, itsestä kiinni. Tiedän sen.Täälläkin jo lunta. Hyvä ja toisaalta huono homma. Aurataan sitten joskus kai.
Se mikä on huvittanut on se, kun minulle tarjotaan esim youtubessa mainosten muodossa tekoälyhahmoa esim chat-kaveriksi. Milloin mitäkin ja minä mietin etten minä nyt niin epätoivoinen sentään ole, että alkaisin sellaisen hahmon kanssa kirjoittaa. Ei sentään. Sitä olen nauranut tänään. Arvostan kyllä oikeita ihmisiä. Minulla pyörii nuo mainokset, kun joskus katsoin jotain tekoälysarjoja. Nekin melko typeriä toisaalta.
Paree Pentille varmaan terapeuttina se tekoälybotti kuin tämä hymistelyhumppa, annas palaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kostajalle vaihteeksi se, että vaihda välillä aineita. Kirjoita muustakin. Tämä vinkkinä. Suosi vaihtelua. Maailma on muutakin kuin kostoa.
.
Kostajahan lähti, kun tajusi mielisairauden olevan kiusaajan käytöksen syynä. Muita kiusattuja täällä tietenkin on, koska lähes kaikkia d on haukkunut ja nimitellyt ja kiusannut. Kaikki tuo jatkuu edelleen ja silloin se on mielessä kirjoitettaessakin. Siitä silloin kirjoittaa, yrittää käsitellä pahaa mieltään. Ymmärrystä vaaditaan kaikilta. Kiusatun mieli käsittelee lopun ikäänsä pahoja kokemuksia jollain lailla. Niinhän sinäkin olet kirjoittanut. Muistellut. Eikä sinua ole käskettu lopettaa sitä. Ollaan toistemme tukena eikä päinvastoin.
Hullu Kostaja ei pakene.
Hän on sitten eri kuin alkuperäinen mummukkakostaja, joka lähti ketjusta. Ymmärrän että muutkin haluavat kostaa. Siitä vaan. Muidenkin puolesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kostajalle vaihteeksi se, että vaihda välillä aineita. Kirjoita muustakin. Tämä vinkkinä. Suosi vaihtelua. Maailma on muutakin kuin kostoa.
.
Kostajahan lähti, kun tajusi mielisairauden olevan kiusaajan käytöksen syynä. Muita kiusattuja täällä tietenkin on, koska lähes kaikkia d on haukkunut ja nimitellyt ja kiusannut. Kaikki tuo jatkuu edelleen ja silloin se on mielessä kirjoitettaessakin. Siitä silloin kirjoittaa, yrittää käsitellä pahaa mieltään. Ymmärrystä vaaditaan kaikilta. Kiusatun mieli käsittelee lopun ikäänsä pahoja kokemuksia jollain lailla. Niinhän sinäkin olet kirjoittanut. Muistellut. Eikä sinua ole käskettu lopettaa sitä. Ollaan toistemme tukena eikä päinvastoin.
Hullu Kostaja ei pakene.
Hän on sitten eri kuin alkuperäinen mummukkakostaja, joka lähti ketjusta. Ymmärrän että muutkin haluavat kostaa. Siitä vaan. Muidenkin puolesta.
Myös Meisselimummo härkkii taustapiruna.
Mies haluaa katsoa kun pissaan. Sitten hän kommentoi tyyliin "tuleepas pikku pimpistäsi paljon pissaa." Lisäksi hän haluaa, että joisin niin paljoa nestettä, että vaikka kesken kävelylenkin menisin puskapissalle. Sitten hän kännykällään äänittää tätä ääntä, mikä minun pissaamisesta tulee. Sen kuuntelu kuulemma auttaa häntä nukahtamaan paremmin! Viimeksi kun käytiin saunassa niin pyysi vatsalleen istumaan ja halusi että pissaan suoraan suulle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lampaalle. Mietinkin, että vaihdoitko sen koiran nimen vielä sinulle tullessa. En viitsinyt kysyä, mutta kivempi tietysti, että pidetään sama nimi kuin ennenkin. Näin mietin, että jos kodinvaihtajan ottaisin niin saisi pitää entisen nimensä. Muuten sinulla näyttää olleen paljonkin puuhaa. MInullakin on omat juttuni. Ulos lähden oikeastaan nyt. Päivänä ihan ok ollut. Äidilläni on tylsää ja tavallaan sitten haluaisi, että minä järjestän ohjelmaa ja se ei oikein toimi. Minulla taas muuten ihan tavallinen päivä ja tylsääkin. En ole aina se tyyppi, joka istuu tyytyväisenä tekemättä mitään. Päinvastoin ja kyllähän elämässä saisi jotain erilaista välillä olla. No, itsestä kiinni. Tiedän sen.Täälläkin jo lunta. Hyvä ja toisaalta huono homma. Aurataan sitten joskus kai.
Se mikä on huvittanut on se, kun minulle tarjotaan esim youtubessa mainosten muodossa tekoälyhahmoa esim chat-kaveriksi. Milloin mitäkin ja minä mietin etten minä nyt niin epätoivoinen sentään ole, että alkaisin sellaisen hahmon kanssa kirjoittaa. Ei sentään. Sitä olen nauranut tänään. Arvostan kyllä oikeita ihmisiä. Minulla pyörii nuo mainokset, kun joskus katsoin jotain tekoälysarjoja. Nekin melko typeriä toisaalta.
Paree Pentille varmaan terapeuttina se tekoälybotti kuin tämä hymistelyhumppa, annas palaa.
Jos haluat kirjoittaa minulla niin kannattaa käyttää oikeaa termiä eli olen edelleen P. Muuten tarkoitat itseäsi ja suosittelet itsellesi tuota vaihtoehtoa. Nimesi, kun on Pentti. Et ole muuta kertonut. Samoin, kun et oikeastaan osaa kirjoittaa mitään tänne päin ja sellaista mistä juttua saisi niin eipä paljon keskusteltua synny. Niin kuin joskus totesin niin minulla on kyllä aikaa.
Vierailija kirjoitti:
P:lle, et sinä mikään äitisi ohjelmatoimisto ole, äläkä sellaiseksi ryhdy. Vasta veit hänet vuokramökille, saitko edes kiitosta? Anteeksi että näin kirjoitan, mutta äitisi on aikuinen ihminen ja vastuussa omasta viihtymisestään! Ilmeisesti äitisi ei harrasta mitään, ei minkäänlaisia käsitöitä, askartelua, lukemista, sanaristikoita, palapelejä yms.?
Ymmärrän mitä tarkoitat ja ei äitini pahalla tavallaan niistä jutuista puhu. Tietysti hänelläkin nyt paljon kotona oloa elämä nyt. Tuo mökkireissu sillä tavalla vähän vaihtelua, mutta liian kaukana tuokin mistään kaupoista yms ja näinpä tuli siellä oltua oikeastaan koko se aika. Mietittiin paljon tätä mökkivaihtoehtoa ja näin olisi ehkä kannattanut kauemmas lähteä. Vähän ihmisten ilmoille jos niin voi sanoa. Tietysti on eri jonkun jostain kaupungista sinne matkustaa kuin meidän mennä maalta maalle jos niin voi sanoa. Siltä eipä ole helppoa valita mökkejä. Moni asia vaikuttaa. Tähän nyt vielä palasin, kun tietysti se on niin, että jos rahaa laittaa niin jos sitä paljon ole niin harmittaa pienetkin epäonnistumiset reissujen suhteen. Muuten en piittaisk niin paljon.
Äitini oikeastaan vaan lukee ja ulkoilee nyt sen mitä voi. Yhdessäkin mennään ja käyn sielläpäin melko usein. Muuten ei tee mitään sen enempää. Ei tykkää käsitöistä tai askartelusta. Tv:tä katsoo tosi harvoin. Joskus urheilua, mutta viimeksi katsoi jotain varmaan puolen vuotta sitten. Näin en mainitsisi tuotakaan. Näin se menee jos voin todeta. Ei meillä siis paljon ole tavallaan tuttua nuo tekemiset ja joskus luen muiden viestejä täällä, että teette paljon. Hyvä niin.
Minulla menee aika jotenkin, kun opintoja teen ja olen edelleen ulkona paljon sekä ruokaa laitan ja leivon jne. Luen kirjoja ja katson jotain sarjoja ja elokuvia. Toisaalta ei tämäkään aina riitä. Joskus mietin, että en esim ole missään tapahtumissa ollut. Joskus kaipaa vaihtelua. Isäni ulkoilee ja liikkuu jonkun verran ja sitten työt ja ruoka-asiat ja Tv. Siinä se. Hänellä menee jotenkin aika noin. Ehkä myöhemmin tulee hänellekin aika pitkäksi.
Ajattelin vihdoin ja viimein asettaa lapsilleni rajat. Luokseni ei enää tulla omalla ilmoituksella, kysymättä sopiiko se minulle, miksi se on niin vaikeaa? Itsepä olen kasvattanut, tiedän, oma syy! Yksi koronajoulu oli paras joulu ikinä, kun sain olla omassa rauhassani, viettää joulun omalla tavallani - rauhassa. Ilman tuhinaa jos joululaulussa kuului jouluun kuuluva uskonnollinen sana. En ole uskovainen, ne vaan kuuluvat joululauluihin, joita en ole pystynyt kuuntelemaan jos en ole ollut yksin.
Yli nelikymppiset saavat viimein aloittaa omat jouluperinteensä! Olenko liian itsekäs?
Minullakin on ompelukone kirjahyllyssä! Ja siis seisaalleen ompelen. Työpiste on sähköpöydällä kotona ja töissä. En istu ikinä! Töissä ramppaan ja seison. Kotona ramppaan ja seison. Hätäseen istahdan joskus kun syön. Sohvalla makaan (esim nyt, mainoskatko Vain elämäässä) ja sängyssä yön. Istuessa menee heti alaselkä jumiin ja asentona se on epämiellyttävä kiemura muutenkin. Minun kroppa on tehty olemaan suorinvartaloin, tähän olen päätynyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lampaalle. Mietinkin, että vaihdoitko sen koiran nimen vielä sinulle tullessa. En viitsinyt kysyä, mutta kivempi tietysti, että pidetään sama nimi kuin ennenkin. Näin mietin, että jos kodinvaihtajan ottaisin niin saisi pitää entisen nimensä. Muuten sinulla näyttää olleen paljonkin puuhaa. MInullakin on omat juttuni. Ulos lähden oikeastaan nyt. Päivänä ihan ok ollut. Äidilläni on tylsää ja tavallaan sitten haluaisi, että minä järjestän ohjelmaa ja se ei oikein toimi. Minulla taas muuten ihan tavallinen päivä ja tylsääkin. En ole aina se tyyppi, joka istuu tyytyväisenä tekemättä mitään. Päinvastoin ja kyllähän elämässä saisi jotain erilaista välillä olla. No, itsestä kiinni. Tiedän sen.Täälläkin jo lunta. Hyvä ja toisaalta huono homma. Aurataan sitten joskus kai.
Se mikä on huvittanut on se, kun minulle tarjotaan esim youtubessa mainosten muodossa tekoälyhahmoa esim chat-kaveriksi. Milloin mitäkin ja minä mietin etten minä nyt niin epätoivoinen sentään ole, että alkaisin sellaisen hahmon kanssa kirjoittaa. Ei sentään. Sitä olen nauranut tänään. Arvostan kyllä oikeita ihmisiä. Minulla pyörii nuo mainokset, kun joskus katsoin jotain tekoälysarjoja. Nekin melko typeriä toisaalta.
Paree Pentille varmaan terapeuttina se tekoälybotti kuin tämä hymistelyhumppa, annas palaa.
Muuten se voisi sopia sinullekin. Kokeile ja kerro miten meni. Niin kuin totesin niin arvostan ihmisiä enemmän. Ja vinkkinä se lukee joka tahtoo. Sinä ainakin aina luet. Kiitos siitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
P:lle, et sinä mikään äitisi ohjelmatoimisto ole, äläkä sellaiseksi ryhdy. Vasta veit hänet vuokramökille, saitko edes kiitosta? Anteeksi että näin kirjoitan, mutta äitisi on aikuinen ihminen ja vastuussa omasta viihtymisestään! Ilmeisesti äitisi ei harrasta mitään, ei minkäänlaisia käsitöitä, askartelua, lukemista, sanaristikoita, palapelejä yms.?
Ymmärrän mitä tarkoitat ja ei äitini pahalla tavallaan niistä jutuista puhu. Tietysti hänelläkin nyt paljon kotona oloa elämä nyt. Tuo mökkireissu sillä tavalla vähän vaihtelua, mutta liian kaukana tuokin mistään kaupoista yms ja näinpä tuli siellä oltua oikeastaan koko se aika. Mietittiin paljon tätä mökkivaihtoehtoa ja näin olisi ehkä kannattanut kauemmas lähteä. Vähän ihmisten ilmoille jos niin voi sanoa. Tietysti on eri jonkun jostain kaupungista sinne matkustaa kuin meidän mennä maalta maalle jos niin voi sanoa. Siltä eipä ole helppoa valita mökkejä. Moni asia vaikuttaa. Tähän nyt vielä palasin, kun tietysti se on niin, että jos rahaa laittaa niin jos sitä paljon ole niin harmittaa pienetkin epäonnistumiset reissujen suhteen. Muuten en piittaisk niin paljon.
Äitini oikeastaan vaan lukee ja ulkoilee nyt sen mitä voi. Yhdessäkin mennään ja käyn sielläpäin melko usein. Muuten ei tee mitään sen enempää. Ei tykkää käsitöistä tai askartelusta. Tv:tä katsoo tosi harvoin. Joskus urheilua, mutta viimeksi katsoi jotain varmaan puolen vuotta sitten. Näin en mainitsisi tuotakaan. Näin se menee jos voin todeta. Ei meillä siis paljon ole tavallaan tuttua nuo tekemiset ja joskus luen muiden viestejä täällä, että teette paljon. Hyvä niin.
Minulla menee aika jotenkin, kun opintoja teen ja olen edelleen ulkona paljon sekä ruokaa laitan ja leivon jne. Luen kirjoja ja katson jotain sarjoja ja elokuvia. Toisaalta ei tämäkään aina riitä. Joskus mietin, että en esim ole missään tapahtumissa ollut. Joskus kaipaa vaihtelua. Isäni ulkoilee ja liikkuu jonkun verran ja sitten työt ja ruoka-asiat ja Tv. Siinä se. Hänellä menee jotenkin aika noin. Ehkä myöhemmin tulee hänellekin aika pitkäksi.
Ei tietenkään pahalla tarkoita, mutta niin kuin kirjoitin hän on itse vastuussa omasta viihtymisestään. Hänellä on tylsää, ymmärrän kun ei ole mitään harrastuksia. Isälläsi on vielä työnsä, miten kun se loppuu? Työ on monelle elämän ainoa sisältö, valitettavasti.
Olen pitkään halunnut kysyä sinulta yhtä asiaa, ei ole pakko vastata! Ovatko vanhempasi naimisissa? Olen sitä miettinyt, kun isäsi tulee puuhastelemaan ja yöpymään sinun kotiisi kertomasi mukaan, miksi ei äitisi luo? Pyydän anteeksi, jos menen liian henkilökohtaisuuksiin. Ei todellakaan ole pakko vastata!
Vierailija kirjoitti:
Ajattelin vihdoin ja viimein asettaa lapsilleni rajat. Luokseni ei enää tulla omalla ilmoituksella, kysymättä sopiiko se minulle, miksi se on niin vaikeaa? Itsepä olen kasvattanut, tiedän, oma syy! Yksi koronajoulu oli paras joulu ikinä, kun sain olla omassa rauhassani, viettää joulun omalla tavallani - rauhassa. Ilman tuhinaa jos joululaulussa kuului jouluun kuuluva uskonnollinen sana. En ole uskovainen, ne vaan kuuluvat joululauluihin, joita en ole pystynyt kuuntelemaan jos en ole ollut yksin.
Yli nelikymppiset saavat viimein aloittaa omat jouluperinteensä! Olenko liian itsekäs?
Meille lapset saa aina tulla ihan sama mikä vuorokauden aika. Ilmoittamattakin mutta aina ilmoittavat. En halua että ikinä epäröisivät, kotiin saa aina tulla. Ovat alle 40 vuotiaita ja omien perheidensä kanssa jouluaaton ja päivän. Jossain välissä nähdään joulun ja uudenvuoden välissä. Tai ennen joulua. Ei pakko kokoontumisia, jokainen itse päättää aikuisena missä joulunsa viettää. Lapsistani en ikinä puhuisi negatiiviseen sävyyn.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
P:lle, et sinä mikään äitisi ohjelmatoimisto ole, äläkä sellaiseksi ryhdy. Vasta veit hänet vuokramökille, saitko edes kiitosta? Anteeksi että näin kirjoitan, mutta äitisi on aikuinen ihminen ja vastuussa omasta viihtymisestään! Ilmeisesti äitisi ei harrasta mitään, ei minkäänlaisia käsitöitä, askartelua, lukemista, sanaristikoita, palapelejä yms.?
Ymmärrän mitä tarkoitat ja ei äitini pahalla tavallaan niistä jutuista puhu. Tietysti hänelläkin nyt paljon kotona oloa elämä nyt. Tuo mökkireissu sillä tavalla vähän vaihtelua, mutta liian kaukana tuokin mistään kaupoista yms ja näinpä tuli siellä oltua oikeastaan koko se aika. Mietittiin paljon tätä mökkivaihtoehtoa ja näin olisi ehkä kannattanut kauemmas lähteä. Vähän ihmisten ilmoille jos niin voi sanoa. Tietysti on eri jonkun jostain kaupungista sinne matkustaa kuin meidän mennä maalta maalle jos niin voi sanoa. Siltä eipä ole helppoa valita mökkejä. Moni asia vaikuttaa. Tähän nyt vielä palasin, kun tietysti se on niin, että jos rahaa laittaa niin jos sitä paljon ole niin harmittaa pienetkin epäonnistumiset reissujen suhteen. Muuten en piittaisk niin paljon.
Äitini oikeastaan vaan lukee ja ulkoilee nyt sen mitä voi. Yhdessäkin mennään ja käyn sielläpäin melko usein. Muuten ei tee mitään sen enempää. Ei tykkää käsitöistä tai askartelusta. Tv:tä katsoo tosi harvoin. Joskus urheilua, mutta viimeksi katsoi jotain varmaan puolen vuotta sitten. Näin en mainitsisi tuotakaan. Näin se menee jos voin todeta. Ei meillä siis paljon ole tavallaan tuttua nuo tekemiset ja joskus luen muiden viestejä täällä, että teette paljon. Hyvä niin.
Minulla menee aika jotenkin, kun opintoja teen ja olen edelleen ulkona paljon sekä ruokaa laitan ja leivon jne. Luen kirjoja ja katson jotain sarjoja ja elokuvia. Toisaalta ei tämäkään aina riitä. Joskus mietin, että en esim ole missään tapahtumissa ollut. Joskus kaipaa vaihtelua. Isäni ulkoilee ja liikkuu jonkun verran ja sitten työt ja ruoka-asiat ja Tv. Siinä se. Hänellä menee jotenkin aika noin. Ehkä myöhemmin tulee hänellekin aika pitkäksi.
Ei tietenkään pahalla tarkoita, mutta niin kuin kirjoitin hän on itse vastuussa omasta viihtymisestään. Hänellä on tylsää, ymmärrän kun ei ole mitään harrastuksia. Isälläsi on vielä työnsä, miten kun se loppuu? Työ on monelle elämän ainoa sisältö, valitettavasti.
Olen pitkään halunnut kysyä sinulta yhtä asiaa, ei ole pakko vastata! Ovatko vanhempasi naimisissa? Olen sitä miettinyt, kun isäsi tulee puuhastelemaan ja yöpymään sinun kotiisi kertomasi mukaan, miksi ei äitisi luo? Pyydän anteeksi, jos menen liian henkilökohtaisuuksiin. Ei todellakaan ole pakko vastata!
Isäni tulee kyllä vielä huomaamaan eläkkeellä ollessa, ettei aika välttämättä kulu. Tiedän sen. Toisaalta mitäpä tällekään voi. Ei esim minulla ole yhtään sen vilkkaampaa elämää. Yritän vaan keksiä tekemistä.
Vanhempani ovat naimisissa. Asuvat erillään ja tämä liittyy moneen asiaan. Äitini työttömyys tuolla toisaalla asuessa oli yksi asia mikä paljon vaikutti. Täällä asuessa oli töissä. Sitten muut jutut lisäksi. En enempää kirjoita.
Isäni haluaa aina yöpyä täällä missä asun ja tehdä hommia täällä. Äitini luona voi käydä tai sitten monesti äitini tulee tänne myös. Oikeastaan näin se menee melkein aina. Tilan puute ehkä yksi asia ja täällä minun kämpässäni on sentään vähän enemmän tilaa ja tekemistä esim pihan muodossa. Meillä on omanlaisemme elämä. Kirjoitan varmaan jo liikaa, mutta olen näitä asioita maininnut jo täällä. Sen puoleen nyt kirjoitin tämän. En pahastu, mutta tietysti joku tietää kohta jo liikaa. Jos kadun niin poistan tämän viestin itse. Katsotaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajattelin vihdoin ja viimein asettaa lapsilleni rajat. Luokseni ei enää tulla omalla ilmoituksella, kysymättä sopiiko se minulle, miksi se on niin vaikeaa? Itsepä olen kasvattanut, tiedän, oma syy! Yksi koronajoulu oli paras joulu ikinä, kun sain olla omassa rauhassani, viettää joulun omalla tavallani - rauhassa. Ilman tuhinaa jos joululaulussa kuului jouluun kuuluva uskonnollinen sana. En ole uskovainen, ne vaan kuuluvat joululauluihin, joita en ole pystynyt kuuntelemaan jos en ole ollut yksin.
Yli nelikymppiset saavat viimein aloittaa omat jouluperinteensä! Olenko liian itsekäs?
Meille lapset saa aina tulla ihan sama mikä vuorokauden aika. Ilmoittamattakin mutta aina ilmoittavat. En halua että ikinä epäröisivät, kotiin saa aina tulla. Ovat alle 40 vuotiaita ja omien perheidensä kanssa jouluaaton ja päivän. Jossain välissä nähdään joulun ja uudenvuoden välissä. Tai ennen joulua. Ei pakko kokoontumisia, jokainen itse päättää aikuisena missä joulunsa viettää. Lapsistani en ikinä puhuisi negatiiviseen sävyyn.
Minun kotini ei ole heidän lapsuudenkotinsa, ehkä siinä pieni ero. "Ei pakko kokoontumisia, jokainen päättää aikuisen missä joulunsa viettää." Minulle kun tuo on pakkokoontuminen (yhdyssana), enkä ole saanut päättää, miten jouluni vietän. Lapsesi ovat "omien perheidensä kanssa jouluaaton ja päivän" , eli saat itse viettää joulua haluammasi tavalla, miksi et suo sitä minulle?
Lapseni ovat toki rakkaita ja tervetulleita silloin kun se minulle sopii ja kun itse kutsun!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajattelin vihdoin ja viimein asettaa lapsilleni rajat. Luokseni ei enää tulla omalla ilmoituksella, kysymättä sopiiko se minulle, miksi se on niin vaikeaa? Itsepä olen kasvattanut, tiedän, oma syy! Yksi koronajoulu oli paras joulu ikinä, kun sain olla omassa rauhassani, viettää joulun omalla tavallani - rauhassa. Ilman tuhinaa jos joululaulussa kuului jouluun kuuluva uskonnollinen sana. En ole uskovainen, ne vaan kuuluvat joululauluihin, joita en ole pystynyt kuuntelemaan jos en ole ollut yksin.
Yli nelikymppiset saavat viimein aloittaa omat jouluperinteensä! Olenko liian itsekäs?
Meille lapset saa aina tulla ihan sama mikä vuorokauden aika. Ilmoittamattakin mutta aina ilmoittavat. En halua että ikinä epäröisivät, kotiin saa aina tulla. Ovat alle 40 vuotiaita ja omien perheidensä kanssa jouluaaton ja päivän. Jossain välissä nähdään joulun ja uudenvuoden välissä. Tai ennen joulua. Ei pakko kokoontumisia, jokainen itse päättää aikuisena missä joulunsa viettää. Lapsistani en ikinä puhuisi negatiiviseen sävyyn.
Minun kotini ei ole heidän lapsuudenkotinsa, ehkä siinä pieni ero. "Ei pakko kokoontumisia, jokainen päättää aikuisen missä joulunsa viettää." Minulle kun tuo on pakkokoontuminen (yhdyssana), enkä ole saanut päättää, miten jouluni vietän. Lapsesi ovat "omien perheidensä kanssa jouluaaton ja päivän" , eli saat itse viettää joulua haluammasi tavalla, miksi et suo sitä minulle?
Lapseni ovat toki rakkaita ja tervetulleita silloin kun se minulle sopii ja kun itse kutsun!
Korjaus: pakkokoKOontuminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
P:lle, et sinä mikään äitisi ohjelmatoimisto ole, äläkä sellaiseksi ryhdy. Vasta veit hänet vuokramökille, saitko edes kiitosta? Anteeksi että näin kirjoitan, mutta äitisi on aikuinen ihminen ja vastuussa omasta viihtymisestään! Ilmeisesti äitisi ei harrasta mitään, ei minkäänlaisia käsitöitä, askartelua, lukemista, sanaristikoita, palapelejä yms.?
Ymmärrän mitä tarkoitat ja ei äitini pahalla tavallaan niistä jutuista puhu. Tietysti hänelläkin nyt paljon kotona oloa elämä nyt. Tuo mökkireissu sillä tavalla vähän vaihtelua, mutta liian kaukana tuokin mistään kaupoista yms ja näinpä tuli siellä oltua oikeastaan koko se aika. Mietittiin paljon tätä mökkivaihtoehtoa ja näin olisi ehkä kannattanut kauemmas lähteä. Vähän ihmisten ilmoille jos niin voi sanoa. Tietysti on eri jonkun jostain kaupungista sinne matkustaa kuin meidän mennä maalta maalle jos niin voi sanoa. Siltä eipä ole helppoa valita mökkejä. Moni asia vaikuttaa. Tähän nyt vielä palasin, kun tietysti se on niin, että jos rahaa laittaa niin jos sitä paljon ole niin harmittaa pienetkin epäonnistumiset reissujen suhteen. Muuten en piittaisk niin paljon.
Äitini oikeastaan vaan lukee ja ulkoilee nyt sen mitä voi. Yhdessäkin mennään ja käyn sielläpäin melko usein. Muuten ei tee mitään sen enempää. Ei tykkää käsitöistä tai askartelusta. Tv:tä katsoo tosi harvoin. Joskus urheilua, mutta viimeksi katsoi jotain varmaan puolen vuotta sitten. Näin en mainitsisi tuotakaan. Näin se menee jos voin todeta. Ei meillä siis paljon ole tavallaan tuttua nuo tekemiset ja joskus luen muiden viestejä täällä, että teette paljon. Hyvä niin.
Minulla menee aika jotenkin, kun opintoja teen ja olen edelleen ulkona paljon sekä ruokaa laitan ja leivon jne. Luen kirjoja ja katson jotain sarjoja ja elokuvia. Toisaalta ei tämäkään aina riitä. Joskus mietin, että en esim ole missään tapahtumissa ollut. Joskus kaipaa vaihtelua. Isäni ulkoilee ja liikkuu jonkun verran ja sitten työt ja ruoka-asiat ja Tv. Siinä se. Hänellä menee jotenkin aika noin. Ehkä myöhemmin tulee hänellekin aika pitkäksi.
Ei tietenkään pahalla tarkoita, mutta niin kuin kirjoitin hän on itse vastuussa omasta viihtymisestään. Hänellä on tylsää, ymmärrän kun ei ole mitään harrastuksia. Isälläsi on vielä työnsä, miten kun se loppuu? Työ on monelle elämän ainoa sisältö, valitettavasti.
Olen pitkään halunnut kysyä sinulta yhtä asiaa, ei ole pakko vastata! Ovatko vanhempasi naimisissa? Olen sitä miettinyt, kun isäsi tulee puuhastelemaan ja yöpymään sinun kotiisi kertomasi mukaan, miksi ei äitisi luo? Pyydän anteeksi, jos menen liian henkilökohtaisuuksiin. Ei todellakaan ole pakko vastata!
Isäni tulee kyllä vielä huomaamaan eläkkeellä ollessa, ettei aika välttämättä kulu. Tiedän sen. Toisaalta mitäpä tällekään voi. Ei esim minulla ole yhtään sen vilkkaampaa elämää. Yritän vaan keksiä tekemistä.
Vanhempani ovat naimisissa. Asuvat erillään ja tämä liittyy moneen asiaan. Äitini työttömyys tuolla toisaalla asuessa oli yksi asia mikä paljon vaikutti. Täällä asuessa oli töissä. Sitten muut jutut lisäksi. En enempää kirjoita.
Isäni haluaa aina yöpyä täällä missä asun ja tehdä hommia täällä. Äitini luona voi käydä tai sitten monesti äitini tulee tänne myös. Oikeastaan näin se menee melkein aina. Tilan puute ehkä yksi asia ja täällä minun kämpässäni on sentään vähän enemmän tilaa ja tekemistä esim pihan muodossa. Meillä on omanlaisemme elämä. Kirjoitan varmaan jo liikaa, mutta olen näitä asioita maininnut jo täällä. Sen puoleen nyt kirjoitin tämän. En pahastu, mutta tietysti joku tietää kohta jo liikaa. Jos kadun niin poistan tämän viestin itse. Katsotaan.
Kiitos vastauksestasi. Tietysti ahkeralla isälläsi on enemmän tekemistä sinun luonasi, pihan ja rakennuksen kunnostus yms.ja halu tehdä, ymmärrän. Et kertonut liikaa.
Hyvinhän sinä olet tekemistä keksinyt, arvostan opiskeluasi - onnea jatkoon - puutarhanhoitoa, leipomista (itse harvoin) ja kaikkea muuta mistä kerrot. Hevosille terveisiä ja halaus sinulle. Hyvää yötä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajattelin vihdoin ja viimein asettaa lapsilleni rajat. Luokseni ei enää tulla omalla ilmoituksella, kysymättä sopiiko se minulle, miksi se on niin vaikeaa? Itsepä olen kasvattanut, tiedän, oma syy! Yksi koronajoulu oli paras joulu ikinä, kun sain olla omassa rauhassani, viettää joulun omalla tavallani - rauhassa. Ilman tuhinaa jos joululaulussa kuului jouluun kuuluva uskonnollinen sana. En ole uskovainen, ne vaan kuuluvat joululauluihin, joita en ole pystynyt kuuntelemaan jos en ole ollut yksin.
Yli nelikymppiset saavat viimein aloittaa omat jouluperinteensä! Olenko liian itsekäs?
Meille lapset saa aina tulla ihan sama mikä vuorokauden aika. Ilmoittamattakin mutta aina ilmoittavat. En halua että ikinä epäröisivät, kotiin saa aina tulla. Ovat alle 40 vuotiaita ja omien perheidensä kanssa jouluaaton ja päivän. Jossain välissä nähdään joulun ja uudenvuoden välissä. Tai ennen joulua. Ei pakko kokoontumisia, jokainen itse päättää aikuisena missä joulunsa viettää. Lapsistani en ikinä puhuisi negatiiviseen sävyyn.
Minun kotini ei ole heidän lapsuudenkotinsa, ehkä siinä pieni ero. "Ei pakko kokoontumisia, jokainen päättää aikuisen missä joulunsa viettää." Minulle kun tuo on pakkokoontuminen (yhdyssana), enkä ole saanut päättää, miten jouluni vietän. Lapsesi ovat "omien perheidensä kanssa jouluaaton ja päivän" , eli saat itse viettää joulua haluammasi tavalla, miksi et suo sitä minulle?
Lapseni ovat toki rakkaita ja tervetulleita silloin kun se minulle sopii ja kun itse kutsun!
Kyllä minä lapseni mieluiten kotiin ottaisin jouluksi. Ja lapsenlapset. Me olemme puhuneet nämä asiat ja puhutaan kaikki asiat suoraan. He ovat nyt perheellisiä ja aikuisena saavat päättää joulunsa. Minusta se on tärkeää että heillä on omat jouluperinteet kotona. Ja kyllä on heidän lapsuudenkoti ja maatila. Jos ikinä haluavat tulla tänne jouluna, niin ovat tervetulleita. Kerrot lapsillesi mitä haluat joulultasi. Eihän nyt väkisin kenenkään kotiin tulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajattelin vihdoin ja viimein asettaa lapsilleni rajat. Luokseni ei enää tulla omalla ilmoituksella, kysymättä sopiiko se minulle, miksi se on niin vaikeaa? Itsepä olen kasvattanut, tiedän, oma syy! Yksi koronajoulu oli paras joulu ikinä, kun sain olla omassa rauhassani, viettää joulun omalla tavallani - rauhassa. Ilman tuhinaa jos joululaulussa kuului jouluun kuuluva uskonnollinen sana. En ole uskovainen, ne vaan kuuluvat joululauluihin, joita en ole pystynyt kuuntelemaan jos en ole ollut yksin.
Yli nelikymppiset saavat viimein aloittaa omat jouluperinteensä! Olenko liian itsekäs?
Meille lapset saa aina tulla ihan sama mikä vuorokauden aika. Ilmoittamattakin mutta aina ilmoittavat. En halua että ikinä epäröisivät, kotiin saa aina tulla. Ovat alle 40 vuotiaita ja omien perheidensä kanssa jouluaaton ja päivän. Jossain välissä nähdään joulun ja uudenvuoden välissä. Tai ennen joulua. Ei pakko kokoontumisia, jokainen itse päättää aikuisena missä joulunsa viettää. Lapsistani en ikinä puhuisi negatiiviseen sävyyn.
Minun kotini ei ole heidän lapsuudenkotinsa, ehkä siinä pieni ero. "Ei pakko kokoontumisia, jokainen päättää aikuisen missä joulunsa viettää." Minulle kun tuo on pakkokoontuminen (yhdyssana), enkä ole saanut päättää, miten jouluni vietän. Lapsesi ovat "omien perheidensä kanssa jouluaaton ja päivän" , eli saat itse viettää joulua haluammasi tavalla, miksi et suo sitä minulle?
Lapseni ovat toki rakkaita ja tervetulleita silloin kun se minulle sopii ja kun itse kutsun!
Korjaus: pakkokoKOontuminen.
Mitään väliä noilla kirjoitusvirheillä tai yhdyssanoilla. Kunhan asia tulee ymmärretyksi.
Hullu Kostaja ei pakene.