Lue keskustelun säännöt.
Aivoverenvuodosta toipuminen
03.02.2026 |
Kiitos, että kerrotte kokemuksianne. Palautuiko puhe normaaliksi? Seurasiko vuotoa afasia? Miten pitkä toipumisloma? Hätä vaimoni puolesta, joten kerro kokemuksia. Vaikka ikäviäkin. Pelottaa.
Kommentit (26)
Sukulaiseni on elänyt jo 30 vuotta ensimmäisen aivoveritulpan jälkeen. Toisenkin on jo ehtinyt saada. Toki tuolla on monenlaista vaivaa, ei toipunut koskaan ennalleen, eikä pärjää, mutta on saavuttanut lukuisista vaivoistaan huolimatta jo normaalin suomalaisen miehen eliniän. Ei siis pärjää yksin, mutta ei silti suostu harkitsemaan muuta asumista kuin hankalassa kerrostaloasunnossa. Olen itse keski-ikäinen köyhä työtön autisti ja kärsin mielenterveysongelmista. Olen kuitenkin pakotettuna tuon kotiorjana. Kotihoito on täysi vitsi, eikä mistään saa mitään apua, eikä ketään kiinnosta. Voin itse todella huonosti, enkä varmaan itse elä kahdeksankymppiseksi kuten tämä kamala vihaamani sukulaiseni. Haluaisin katkaista tuohon välit kokonaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sukulaiseni on elänyt jo 30 vuotta ensimmäisen aivoveritulpan jälkeen. Toisenkin on jo ehtinyt saada. Toki tuolla on monenlaista vaivaa, ei toipunut koskaan ennalleen, eikä pärjää, mutta on saavuttanut lukuisista vaivoistaan huolimatta jo normaalin suomalaisen miehen eliniän. Ei siis pärjää yksin, mutta ei silti suostu harkitsemaan muuta asumista kuin hankalassa kerrostaloasunnossa. Olen itse keski-ikäinen köyhä työtön autisti ja kärsin mielenterveysongelmista. Olen kuitenkin pakotettuna tuon kotiorjana. Kotihoito on täysi vitsi, eikä mistään saa mitään apua, eikä ketään kiinnosta. Voin itse todella huonosti, enkä varmaan itse elä kahdeksankymppiseksi kuten tämä kamala vihaamani sukulaiseni. Haluaisin katkaista tuohon välit kokonaan.
En haluaisi olla ikävä, mutta olet kitissyt tätä useammassa ketjussa. Sinulle on aiemminkin kerrottu, että voit tehdä huoli-ilmoituksen sekä itsestäsi että ko henkilöstä. Voit myös laittaa siihen, että tämän jälkeen et ota vastuuta heitteillejätöstä. Suomessa ei ole vastuussa edes vanhemmistaan, vain alaikäisistä lapsistaan. Puhumattakaan, että joku pakottaisi orjaksi. Toimi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sukulaiseni on elänyt jo 30 vuotta ensimmäisen aivoveritulpan jälkeen. Toisenkin on jo ehtinyt saada. Toki tuolla on monenlaista vaivaa, ei toipunut koskaan ennalleen, eikä pärjää, mutta on saavuttanut lukuisista vaivoistaan huolimatta jo normaalin suomalaisen miehen eliniän. Ei siis pärjää yksin, mutta ei silti suostu harkitsemaan muuta asumista kuin hankalassa kerrostaloasunnossa. Olen itse keski-ikäinen köyhä työtön autisti ja kärsin mielenterveysongelmista. Olen kuitenkin pakotettuna tuon kotiorjana. Kotihoito on täysi vitsi, eikä mistään saa mitään apua, eikä ketään kiinnosta. Voin itse todella huonosti, enkä varmaan itse elä kahdeksankymppiseksi kuten tämä kamala vihaamani sukulaiseni. Haluaisin katkaista tuohon välit kokonaan.
En haluaisi olla ikävä, mutta olet kitissyt tätä useammassa ketjussa. Sinulle on aiemminkin kerrottu, että voit tehdä huoli-ilmoitukse
Olen tehnyt huoli-ilmoituksen sukulaisestani ja joku on tehnyt itsestäni. Nuo eivät johtaneet mihinkään käytännön toimenpiteisiin tai apuun ja olivat siis yhtä tyhjän kanssa. Yksi keskustelu sosiaalityöntekijän kanssa ja siinä se kaikki.
Kuten sanottua; sinä et ole vastuussa sukulaisestasi. Jos kaipaat tuettua asumista tms, pitää asia kertoa sosiaalityöntekijöille. Ei ketään väkisin auteta. En yhäkään tajua, miten voit väittää olevasi jonkun orja. Sen kun katoat.
Työkaveri oli toipunut täysin. Oli ollut pitkään teholla, mutta oli parantunut. Muitakin vaihtoehtoja tiedän. Pahin tilanne on silloin, kun taju menee heti. Ennuste on parempi silloin, kun on pysynyt tajuissaan pitempään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Keskustellaanko tässä ketjussa nyt aivoverenvuodosta, kuten aloitusotsikossa kysytään vai aivoinfarktista? Ovat täysin kaksi eri asiaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mun iäkäs äiti toipui ekasta aivoinfartista hyvin, kotikuntoiseksi ja itsenäiseksi.
Infarkti on tukos, eli täysin eri kuin vuoto.
Minulla on joulukuussa, kaiketi pieni koska olin vain kolme päivää sairaalassa. Toisesta silmästä sumeni näkö mutta sillä näkee kuitenkin, Ajolupa on pois ja 3 kk päästä on silmälääkäri.
Kuvaukissa mulla kuitenkin todetiin pieni meningeooma. Luin diagnooin omakannassa, sitä ei sairaalassa kerrottu. Tuota kai seurataan silloin vuoden päästä. En tiedä pitääkä tuosta olla huolissaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mummoni selvisi infarkteista melko hyvin. Afasia tuli, mutta toipui siitä hieman, liikuntakyky pysyi. Mutta kuten yleensä, tukoksen jälkeen tulee helposti verenvuoto kun verta ohennetaan liikaakin. Siihen hän sitten menehtyi, ensin kiduttuaan joitakin päiviä sairaalassa. Eli kaksi eri asiaa: infarkti ja vuoto, toisesta voi nopealla hoidolla toipua ja toinen on hyvin vaarallinen, mutta puolet silti sen saaneista toipuu omatoimisiksi.
Verenvuodosta toipumisen ennuste vaihtelee paljon sen mukaan mikä on henkilön kunto ja ikä. Kuntoutuksella voi parantua yllättävän hyvin. Voimia raskaaseen tilanteeseen. Ei auta kuin mennä päivän kerrallaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun iäkäs äiti toipui ekasta aivoinfartista hyvin, kotikuntoiseksi ja itsenäiseksi.
Infarkti on tukos, eli täysin eri kuin vuoto.
Miten näiden hoiti eroaa? Mulla oli pieni tukos ja sain vain verenohennuslääkkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Työkaveri oli toipunut täysin. Oli ollut pitkään teholla, mutta oli parantunut. Muitakin vaihtoehtoja tiedän. Pahin tilanne on silloin, kun taju menee heti. Ennuste on parempi silloin, kun on pysynyt tajuissaan pitempään.
No ei tajuissaan olemisessa ole hirveästi merkitystä. Sitä verta kun voi tihkua pidempään ja yhtäkkiä tilanne onkin jo vakava.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on joulukuussa, kaiketi pieni koska olin vain kolme päivää sairaalassa. Toisesta silmästä sumeni näkö mutta sillä näkee kuitenkin, Ajolupa on pois ja 3 kk päästä on silmälääkäri.
Kuvaukissa mulla kuitenkin todetiin pieni meningeooma. Luin diagnooin omakannassa, sitä ei sairaalassa kerrottu. Tuota kai seurataan silloin vuoden päästä. En tiedä pitääkä tuosta olla huolissaan?
Miten meningeooma aiheutti verenvuodon?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun iäkäs äiti toipui ekasta aivoinfartista hyvin, kotikuntoiseksi ja itsenäiseksi.
Infarkti on tukos, eli täysin eri kuin vuoto.
Miten näiden hoiti eroaa? Mulla oli pieni tukos ja sain vain verenohennuslääkkeen.
Verenvuodossa aivoihin tulee paljon painetta ja sitä verta koitetaan saada pois ja vuoto tietenkin tukittua jos pystyy. Usein ei pysty. Tukoksen hoito riippuu siitä miten nopeasti se huomataan. Jos on liian kauan kerennyt olla tukos, niin se aivon osa menee kuolioon ja hoitona on kuntoutus (jos siitä on apua) ja sitten verenohennuslääke. Ja tietysti niiden syiden poisto, eli kolesteroli alas, liikuntaa lisää, laihduttaminen, ei alkoholia eikä tupakkaa.
Tiedän 3 ihmistä, jotka ovat saaneet aivoverenvuodon ja 2 kuoli heti, kolmas sinnitteli tajuttomana viisi päivää.
Tiedän 2 ihmistä, jotka ovat saaneet infarktin ja ovat hengissä. Minä olen toinen ja naapurini toinen. Naapuri kävelee kepin kanssa, muuten täysin ok. Minulla on toinen silmä sokea, muuten olen kunnossa.
Siinä on erot näille kahdelle aivotapahtumalle, jonka ihmiset aina sekoittaa.
Ap, tilanne on kurja, mutta ei toivoton. Vaimosi voi hyvinkin toipua ainakin jonkinlaiseen kuntoon. Tsemppiä paljon!
Anoppini kuoli, löysimme hänet kotoaan tajuttomana ja tajuttomuus oli varmasti kestänyt jo monta tuntia. Läksimme katsomaan, kun hän ei vastannut puheluihin. Hänet leikattiin, oli aivoissa synnynnäinen valtimonpullistuma, joka repesi. Työkaverini puolestaan toipui hyvin kuntoutuksen avulla. Oma kaatumisesta seurannut aivoverenvuotoni oli vähäistä, sitä seurattiin ja olin vain yön yli tarkkailussa. Tyrehtyi itsestään.
Isäni sai aivoverenvuodon nelikymppisenä. Päällisin puolin toipui, mutta jotenkin ei ollut ennallaan sen jälkeen. Ei tunnusta tietenkään mutta selvästi muisti rupesi reistaamaan, alkoi toistella samoja juttuja. Kuulo myös heikkeni siitä päätellen että alkoi huutamaan esim. puhelimessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on joulukuussa, kaiketi pieni koska olin vain kolme päivää sairaalassa. Toisesta silmästä sumeni näkö mutta sillä näkee kuitenkin, Ajolupa on pois ja 3 kk päästä on silmälääkäri.
Kuvaukissa mulla kuitenkin todetiin pieni meningeooma. Luin diagnooin omakannassa, sitä ei sairaalassa kerrottu. Tuota kai seurataan silloin vuoden päästä. En tiedä pitääkä tuosta olla huolissaan?
Miten meningeooma aiheutti verenvuodon?
En kai niin sanonut, että sanonut, että se aiheutti vaan, että se löydettiin samassa yhteydessä.
Vierailija kirjoitti:
Mun iäkäs äiti toipui ekasta aivoinfartista hyvin, kotikuntoiseksi ja itsenäiseksi.
Ja tiedätkö mikä ero on aivoinfarktilla ja aivoverenvuodolla ?
Isällä oli aivoverenvuoto, pystyi puhumaan mutta kuulosti puhuessaan hengästyneenä, toinen puoli halvaantui mutta kepin kanssa onnistui kävely, sitten tietenkin se epilepsia hidasti sen vuodon jälkeen, kun kohtauksia tuli ja lääkettä piti pitkään säätää
Mun iäkäs äiti toipui ekasta aivoinfartista hyvin, kotikuntoiseksi ja itsenäiseksi.