Luuytimen luovutuksesta!!
Eli olen jo muutaman vuoden miettinyt uskaltaa luovuttaa luuydintä.. Nyt oisin kiinnostunut tietää miten te muut luovuttajat olette parantuneet luovutuksesta? Oliko hyvin kivuliasta (siis parantuminen)? Kertokaa miten te koitte luovutksen. Kiitti jo näin etukäteen=)
Kommentit (2)
Jos sellainen mäihä käy, että pyydetään luovuttamaan, niin ei siinä varmaan kauheasti enää uskaltamista mieti kun tajuaa miten tärkeä toimenpide se on vastaanottajalle.
Itse olen ollut monta vuotta rekisterissä ja yhden kerran on pyydetty jatkotutkimuksiin, mutta ilmeisesti löytyi joku sopivampi. Tosi harva siitä rekisteristä pääsee/joutuu luovuttajaksi, mutta mitä suurempi porukka siinä on, sen suurempi todennäköisyys on löytää tarvitsijalle oikea kudostyyppi. Eli liity ihmeessä!
Olen kuulunut luovuttajarekisteriin kuusi vuotta ja kerran olen luovuttanut. Itse luovutus oli ihan ok toimenpide, ei sattunut juurikaan eikä muutenkaan tehnyt oloa hankalaksi. Siinä pidetään luovuttajasta ihan hyvää huolta :o)
Luovutus oli mulla loman aikaan sattumalta joten ei tarvinnut miettiä saikkua tms. Mutta olis sitä päivän pari saanut (+toimenpidepäivä) jos olisi tarvinnut. Koin oikeastaan ne sopivuutta testaavat verikokeet yms hässäkät ikävimmiksi kuin sen luovutuksen.
Aika harvoin tulee kohdalle luovutuspyyntöä, serkkuni on kuulunut rekisteriin 14 vuotta eikä ole kertaakaan joutunut vielä. Joten liity nyt ekaksi rekisteriin niin voit sitten olla tarjolla jos luuydintäsi tarvitaan.