Lue keskustelun säännöt.
Miten kertoa kauniisti teinille että ei kannata valita yhteishaussa ihan mitä mieleen tulee
28.01.2026 |
Miten kertoa teinille kauniisti että ei välttämättä kannata lähteä opiskelemaan valokuvausta ja kuvallista ilmaisua amikseen vaan sen takia, että ei tiedä vielä mitä haluaa myöhemmin elämässään tehdä. Lukio ei kiinnosta. Lukuaineiden keskiarvo 8,6. Lempiaineet matikka, kuvis ja historia. Ammatinvalintatesteistä nousee lakia ja liiketaloustiedettä, mutta ne on vielä ihan hepreaa hänelle mitä tarkoittavat. Oposta ei ole ollut mitään apua ja isänsä on täysin lukiota vastaan. Miksi näitä höpö-höpö tutkintoja on nuorille?
Kommentit (51)
Mä kävin lukiossa hakemassa vähän vauhtia. Kokeilin, josko olisi rahkeet riittäneet. No ei riittänyt, mutta sain vuoden lisäaikaa miettiä vaihtoehtoja ja kyllä se oma ala löytyi, kun oli vähän kuin pakko. Plus tuossa iässä vuosi tuo valtavasti viisautta ja näkemystä, itselle ensiarvoisen tärkeää aikaa. Plus kävin kursseja lukiossa, joilla sain amiksessa hyväksiluettua joitakin tunteja ja todellinen hyöty tuli, kun lähdin amk:hon. Olisi ollut pirun vaikeaa pelkällä amispohjalla!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No sanot vaan mielipiteesi, mutta teini tekee mitä itse haluaa. Toivottavasti. Minähän olin aikoinaan typerä, ja menin vanhempien lahjonnan, uhkailun ja kiristyksen seurauksena lukemaan ns. työllistävää ja rahallisesti hyvin tuottavaa alaa. Olin sillä alalla 20 vuotta, vihaten joka minuuttia, kunnes sitten keski-iässä en enää pystynyt pakottamaan itseäni. Vaihdoin sitten nelikymppisenä alalle, jonne olisin alunperinkin halunnut, eli koodarista kampaajaksi.
No onnea vaan, nykyään ei taida koodariksikaan päästä vaikka haluaisi?
Oletko siis oikeasti sitä mieltä, ettei valokuvausta pitäisi opettaa ollenkaan vain siksi, ettei teinisi voisi sellaista valita? Kyllä osa ihmisistä oikeasti päätyy taiteelliselle alalle. Mutta olennainen kysymys on, onko teinilläsi oikeasti lahjakkuutta ja motivaatiota alalle. Kai sinulla äitinä on jonkinlainen käsitys hänen taipumuksistaan. Ammatinvalintatestit ei kerro kaikkea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No sanot vaan mielipiteesi, mutta teini tekee mitä itse haluaa. Toivottavasti. Minähän olin aikoinaan typerä, ja menin vanhempien lahjonnan, uhkailun ja kiristyksen seurauksena lukemaan ns. työllistävää ja rahallisesti hyvin tuottavaa alaa. Olin sillä alalla 20 vuotta, vihaten joka minuuttia, kunnes sitten keski-iässä en enää pystynyt pakottamaan itseäni. Vaihdoin sitten nelikymppisenä alalle, jonne olisin alunperinkin halunnut, eli koodarista kampaajaksi.
No onnea vaan, nykyään ei taida koodariksikaan päästä vaikka haluaisi?
Koodareita on nyt liikaa, töitä ei riitä kaikille. Se on fakta. Ja onnitella tosiaan saa, jos joku on löytänyt alan, joka antaa enemmän kuin ottaa!
Kaksoistutkinto voisi olla ratkaisu, jos rahkeet siihen riittää. Kova homma!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ikävä asenne sulla ap. Ajattele jos lapsestasi tulee huippuvalokuvaaja ja hän tienaa aikuisena sinua enemmän. On onnellinen ja nauttii työstään. Oliko silloinkin koulutus höpöhöpöä?
Pakota se lukioon tuolla keskiarvolla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ne eivät ole mitään "höpöhöpö-tutkintoja". Aika ikävä asenne tuolta osin.
Nuorelle kannattaa tarjota mahdollisimman paljon tietoa ja antaa neuvoja. Kertoa rehellisesti oma näkemyksensä. Päätös on kuitenkin hänen omansa. Painostaminen on väärin.
Tuollaiset päätökset ei kyllä olen 15-16-vuotiaan ikätason mukaisia. Mietin, että kuinka monessa muussa maassa oletetaan, että tuon ikäinen osaisi arvioida järkevästi näitä asioita oman tulevaisuutensa kannalta. Ja vaikka amis ei sulje mitään pois, todellisuudessa tiedän vain yhden amispohjalta yliopistoon menneen. Että kyllä se aika paljon rajaa mahdollisuuksia kuitenkin. Kun taas lukion jälkeen on ovet auki amikseen, AMK-opintoihin ja yliopistoon. Ja on vielä nuori.
Valokuvaaja voi tehdä paljon erilaisia juttuja. Ja digitalisaatio, some ja kehittyvät markkinointikeinot luovat alalle työpaikkoja jatkuvasti. Tuohon on myös helppo liittää journalismitutkintoja ja muuta media-alaa, vaikka elokuvien ja tv:n puolella!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehtiivät lukemaan monta ammattia. 9 pääsevät on vasta 16. Aika harva varmaan tietää, mitä haluaa isona tehdä. Siinä on sitte aikaa miettiä kunhan nyt jotain kouluja käy
Vierailija kirjoitti:
Pakota se lukioon tuolla keskiarvolla.
Oh hoijaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ne eivät ole mitään "höpöhöpö-tutkintoja". Aika ikävä asenne tuolta osin.
Nuorelle kannattaa tarjota mahdollisimman paljon tietoa ja antaa neuvoja. Kertoa rehellisesti oma näkemyksensä. Päätös on kuitenkin hänen omansa. Painostaminen on väärin.
Tuollaiset päätökset ei kyllä olen 15-16-vuotiaan ikätason mukaisia. Mietin, että kuinka monessa muussa maassa oletetaan, että tuon ikäinen osaisi arvioida järkevästi näitä asioita oman tulevaisuutensa kannalta. Ja vaikka amis ei sulje mitään pois, todellisuudessa tiedän vain yhden amispohjalta yliopistoon menneen. Että kyllä se aika paljon rajaa mahdollisuuksia kuitenkin. Kun taas lukion jälkeen on ovet auki amikseen, AMK-opintoihin ja yliopistoon. Ja on vielä nuori.
Jos ei tuossa iässä koe paloa akateemiselle uralle, ei sitä tule myöhemminkään. Opiskeluinto ja -kärsivällisyys pitää olla lähes sisäsyntyistä, jos yliopistosta meinaa jonkun kunnollisen linjan vetää läpi. Sinne ei mene sellaiset, jotka raapivat päätään vielä 15 vuotiaina. Sinne valmistaudutaan jo peruskoulun aikana!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei tiedä, sitten vaan lukioon kun tollanen keskiarvo! Ja haastattelemaan vaan rohkeesti aikuisia, jotka on eri aloilla. Olisi itse pitänyt ottaa paremmin selvää asioista, eikä mennä sen mukaan mitä vanhemmat ajatteli sopivan (ei hekään tiennyt, millaista arkea eri ammateissa oleminen on). Jo ihan sen mukaan vähän miettii, haluaako olla töissä ma-pe klo8-16, vai vaihtelevammin. Onko valmis yövuoroon jne. Itseä tuo päivätyöaika hirvitti silloin ja oikeastaan ei se vieläkään sovi, vaikka luulin sopeutuvani. Se on yksi isoimmista asioista, mikä tekee työstä viihtyisää!
Lukioon kannattaa mennä vasta sitten, jos se nopeuttaa opiskelua siihen tulevaisuuden ammattiin, muuten se on hukkaan heitettyä aikaa.
Lukiot tietysti yrittää saada paljon opiskelijoita, johtuen valtion määrärahoista, sama raha tuottaisi kansantaloudellisesti paremmin, kun se käytettäisiin ammatti
Lukion käyneistä vain neljäsosa pääsee yliopistoon, mikä kertoo opiskelun hyödyn, jos ne 75 prosenttia aloittaisivat heti ammattiin valmistavat opinnot, he olisivat työelämässä 3 vuotta aiemmin tuottamassa verotuloja, nyt he vaan kuluttavat yhteiskunnan resursseja lukioajan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jotkut lehdet ja ehkä ammattiliitot tms on tehneet laskureita, mihin palkkoihin milläkin tutkinnolla pääsee, ja mikä on työllisyysaste. Googlaa ja pyörittelette näitä yhdessä, voi mieli muuttua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tarvitse kertoa kauniisti. Omat vanhempani sanoivat ihan suoraan, että kannattaa opiskella alaa joka työllistää.
Nyt aletaan olla siinä tilanteessa, että töitä ei enää ole niilläkään aloilla jotka aiemmin varmuudella työllisti.
Totta, mutta kyllä hammaslääkärillä on paremmat mahdollisuudet työllistyä kuin vaikka median tuottajalla.Tekoäly voi muuttaa kaiken työmarkkinoilla.
No kyllä se tekomöly aika hiton paljon helpommin tekee sitä mediatuottajan hommaa kuin hammaslääkärin! :D
Eikä tekoäly mitenkään massoittain vie työpaikkoja, tulee vain työkaluksi muiden joukkoon, kuten on tullutkin jo.
Vierailija kirjoitti:
Ikävä asenne sulla ap. Ajattele jos lapsestasi tulee huippuvalokuvaaja ja hän tienaa aikuisena sinua enemmän. On onnellinen ja nauttii työstään. Oliko silloinkin koulutus höpöhöpöä?
Kerropa joku "huippuvalokuvaaja", joka on valmistunut suomalaisen amiksen valokuvauslinjalta? Ai et?
Vierailija kirjoitti:
Valokuvaaja voi tehdä paljon erilaisia juttuja. Ja digitalisaatio, some ja kehittyvät markkinointikeinot luovat alalle työpaikkoja jatkuvasti. Tuohon on myös helppo liittää journalismitutkintoja ja muuta media-alaa, vaikka elokuvien ja tv:n puolella!
Paitsi että ne journalismiopinnot ovat yliopistossa, eikä niihin ole mitään asiaa nykyamiksen paskatutkinnoilla.
Hyviä kommentteja. Yläkoulun jälkeen menin lukioon, koska suurin osa kavereista lähti. Muut vaihtoehdot oli Kopis ja Amiska. Intin jälkeen sitten mietin, et mitä lähtisin lukemaan: taidealat kyllä kiinnosti; kaveri sairastui sf:aan, mutta sanoi kumminkin asiallisesti: Pitää sitä muutenkin osata näytellä (Teatterikorkeakoulua mietin) kuin 1 promillen kännissä. Suutuin siitä, mutta lauhduin aika äkkiä - oikeassa oli. Itse en ole kätevä käsistäni eli en pysty/nyt tekemään ihan mitä tahansa. Päätä kumminkin oli, valitsin sitten IT-alan.
....
Tuolloin intin jälkeen oli kaverin kanssa puhetta: amiksia ei dissattu ollenkaa, ei vaan meidän ala (juuri tuosta "kätevyydestä" johtuen. Kopis ois ns. "händlätty", yo-pohjainen merkonomilinja, sisäänotto taisi olla jotain 10-20(?). Sitten mietittiin, et mihin kaikki työllistyy? ... Pankit ja vakuutusyhtiöt oisivat (pikkukaupungissa) ottaneet, mutta mitenkäs niissäkin on nykyään käynyt?
Suomessa on useita lukioita, jotka tarjoavat mahdollisuuden keskittyä kuvataiteisiin, ja monet niistä tarjoavat myös erityisesti valokuvaukseen liittyviä opintoja. Jos nuori haluaa valokuvaajaksi, parhaan reitin löytämiseksi kannattaa tutkia lukiot, joissa on vahva taide- ja valokuvausopetus. Tässä muutama vaihtoehto ja vinkki:
1. Taidelukiot
Suomessa on muutamia lukioita, joissa taideopetus on erityisen keskittynyttä ja monipuolista. Näissä lukioissa voi syventyä eri taiteenaloihin, kuten valokuvaukseen.
Helsingin Taiteen perusopetuksen lukio (Helsinki)
Tässä lukiossa on vahva taidepainotus, ja valokuvaukselle on omistettu omia kursseja ja mahdollisuus kehittää omaa ilmaisuaan valokuvan kautta.
Turun Taidekoulu (Turku)
Tarjoaa myös vahvan taideopetuksen ja mahdollisuuksia valokuvauksen opiskeluun.
Kuopion Taidelukio (Kuopio)
Tämä lukio tarjoaa monenlaisia taideaineita, ja valokuvaus on yksi niistä.
Tampereen Taiteen lukio (Tampere)
Täällä on myös monia taiteenaloja, ja valokuvauksen opiskelu on mahdollista.
2. Kuvataiteen linjat muissa lukioissa
Monilla lukiolla on omia kuvataiteen linjoja, joilla voi syventyä valokuvaukseen. Voit esimerkiksi katsoa, onko omalla alueella lukio, jossa on kuvataiteen valinnaisia kursseja.
3. Kuvataiteen ja valokuvauksen ammatilliset polut
Jos nuori haluaa nimenomaan valokuvaajaksi ja keskittyä siihen ammatillisessa mielessä, voi olla hyvä miettiä myös taidekoulutuksia ja ammattikouluja, joissa valokuvausta voi opiskella. Näitä ovat muun muassa:
Sataedu (Pori)
Sataedu tarjoaa valokuvausalan koulutusta ammatillisesti.
Sibelius-Akatemia ja Aalto-yliopisto (heti jatko-opinnoissa, jos nuori haluaa keskittyä taide- ja valokuvausalalle jatkossa).
4. Kuvataiteen ja valokuvauksen kurssit ja työpajat
Jos lukiossa ei ole tarjolla valokuvausta, kannattaa nuoren osallistua valokuvauksen kursseille ja työpajoihin. Monet taidekoulut, museot ja valokuvausjärjestöt tarjoavat kursseja, jotka voivat antaa hyvän pohjan valokuvauksen ammattilaiseksi tulemiselle.
5. Muita huomioitavia asioita
Portfolion rakentaminen: Valokuvaajaksi aikovan nuoren kannattaa jo nuorella iällä alkaa rakentaa omaa portfoliotaan, jossa esittelee parhaita töitään. Tämä on tärkeää, kun hakee valokuvausopintoihin tai työpaikkoihin.
Verkostoituminen ja harjoittelupaikat: On myös hyvä etsiä mahdollisuuksia harjoitteluun ja verkostoitumiseen valokuvauksen parissa jo nuorena, esimerkiksi tekemällä freelance-töitä tai auttamalla valokuvaajia projekteissa.
Yhteenveto:
Paras reitti voisi olla hakeutuminen taidelukioon, joka tarjoaa valokuvausta ja kuvataidetta, mutta myös ammatilliset koulutukset ja kurssit ovat hyviä vaihtoehtoja. Jos nuori haluaa syventää osaamistaan, voi olla hyödyllistä ottaa osaa lisäkursseihin ja harjoittelumahdollisuuksiin.
Lukioon kannattaa mennä vasta sitten, jos se nopeuttaa opiskelua siihen tulevaisuuden ammattiin, muuten se on hukkaan heitettyä aikaa.
Lukiot tietysti yrittää saada paljon opiskelijoita, johtuen valtion määrärahoista, sama raha tuottaisi kansantaloudellisesti paremmin, kun se käytettäisiin ammattiin valmistaviin oppilaitoksiin.