Alueellistamisesta ja lapsien mahdollisesta pakkomuutosta!

mutta mieheni oli muutama vuosi sitten. Ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin miehen etsiä uusi työpaikka ja irtisanoutua mukavasta työstään. Virasto hajasijoitettiin sellaiselle alueelle, etten itse olisi löytänyt sieltä töitä. Meillä ei silloin ollut lapsia, mutta jos olisi ollut päiväkodissa tai koulussa olevia lapsia, niin se olisi ollut vieläkin painavampi syy miehen irtisanoutumiselle.



En pidä näistä hajasijoituksista yhtään. Repivät perheet hajalle, pitää etsiä uusi työpaikka, jne.

Oulusta ja Jyväskylästä juorutaan tällä hetkellä eniten. Molemmat yliopistokaupunkeja onneksi, jos noista olisi pakko valita.



Tosin perheemme ei muuta minun surkeapalkkaisen työni perässä, joten ei tule asiaa edes pohdittua lasten kannaltakaan. Valtiollahan on paljon surkeammat palkat kuin yksityisellä ja siihen vielä tortta på tortta ja naisilla huonommat kuin miehillä, joten lähes kaikilla työkavereillanikin on parempipalkkainen puoliso. Erityisesti naisvaltaisella toimistohenkilöstöllä näyttää olevan runsaasti vielä yrittäjäpuolisoja. Me ei kukaan edes keskustella asiasta työpaikalla kahvipöydässäkään, kun kukaan ei ole todellakaan muutosta kiinnostunut. En tiedä, kuka tänkin älyttömyyden on keksinyt.

juuri tuohan siinä alueellistamisessa on taka-ajatuksena. Otetaan hajasijoituksen kohteeksi virasto tai toiminto, josta takuulla ei työntekijä lähde virkansa perässä muuttamaan, niin saadaan vapaa työpaikka "maalle" siellä oleville työttömille. Naisvaltaiset virastot on tähän tarkoitukseen erinomaisia. Esim. sellaisia on taloushallinnon toiminnot tai vaikkapa puhelinvaihteet.

juuri tuohan siinä alueellistamisessa on taka-ajatuksena. Otetaan hajasijoituksen kohteeksi virasto tai toiminto, josta takuulla ei työntekijä lähde virkansa perässä muuttamaan, niin saadaan vapaa työpaikka "maalle" siellä oleville työttömille. Naisvaltaiset virastot on tähän tarkoitukseen erinomaisia. Esim. sellaisia on taloushallinnon toiminnot tai vaikkapa puhelinvaihteet.

Mieheni oli siellä 9 kk, kunnes palasi takaisin pk-seudulle. Mielenkiintoista tämän kyseisen viraston hajasijoituksessa oli se, että lähes kaikki työntekijät siirtyivät uudelle paikkakunnalle, joten työllistävä vaikutus oli plusmiinusnolla. Taisivat ehkä siivoojan ottaa paikkakunnalta. Hyvin kuvaavaa oli se, että mieheni lähdettyä paikalle ei löydetty yhtä korkeasti koulutettua ja yhtä paljon työkokemusta omaavaa ihmistä, joten nyt kohtalaisen vaativaa virkaa hoitaa joku vastavalmistunut... Lisäksi työhön kuului paljon matkustelua, joten veronmaksajat maksavat nyt miljoonia euroja, kun pitää matkustaa pk-seudulle viikoittain, jotta pääsee lennoille. Tooooosi järkevää.

meillä on eri tilanne, kun olen jo tämän miehen valitessani tiennyt, että muutto on joskus edessä eli karrikoidusti upseeri muuttaa työn perässä, kun käsketään. Nyt kun lapset ovat jo koulussa ja itsellä on vakityö, muutto olisi jo karvas pala, mutta ei murskaisi unelmia, kun ei niitä ole...

Oisko vielä näin päiväsaikaan, joka haluaisi kommentoida kysymykseeni? Meidänkin viraston kimpussa on jo haaskalinnut maakunnista.



ap

Ei yliopistoon haluava välttämättä mene kotikaupunkinsa yliopistoon mm. syystä että haluamaa alaa ei ole siellä, ei pääse vaan menee johonkin muualle jonne pääsee helpommin, haluaa muuttaa kauemmas ja nähdä muutakin ja asua kenties vähän kauempana vanhemmistaan...

Siellä on yleensä vilkkaampi kulttuurielämä. Ihan sivullisena kommentoin.

Ja vaikka menisivät, niin ehkä he tahtoisivat jollekkin muulle paikkakunnalle mennä, missä asutte.

Sinä ehkä näet sen hyvän lukion, mutta lapsesi saattaa nähdä 18-vuotissyntymäpäivänsä ja sen toisella puolea Suomea asuvan poika- tai tyttökaverin kenen luokse haluaa muuttaa. Ja ylipäätään HARVA yliopistossa opiskeleva asuu vanhempinsa kanssa... =ei ole merkitystä miten kaukana/lähellä sitä asutte, kun lapsi kuitenkin muuttanee omilleen.



Enkä myöskään menisi haukkumaan pienten paikkakuntien lukioita. Näennäisesti tietyt Suomen lukiot ovat "parempia" kun verrataan arvosanoja, mutta se johtuu siitä kun joihinkin lukiohin vaaditaan yli ysin keskiarvo, ja syrjemmässä voi päästä jo seiskan keskiarvolla sisään. =Tiettyihin kouluihin valikoituu parempia oppilata, mutta se ei kerro mitään opetuksen tasosta...!



Pienissä kouluissa valttina on pienemmät ryhmäkoot, opettajat todella tuntevat oppilaat, ja pystyvät tukemaan heitä jos sellainen tilanne tulee eteen. Ja koska ei ole pakko ylläpitää mitään "me ollaan Suomen paras lukio"-imagoa, meno on rennompaa.



Myös harrastumahdollisuudet ovat usein pienemmillä paikkakunnilla paremmat mitä isoissa kaupungeissa. Toki tarjonta on laajempaa isoissa kaupngeissa, mutta niin on harrastuksiin tulijoiden määräkin =hinnat kalliimmat =vaikea päästä tiettyihin harrastuksiin jos ei todella ole lahjakas.

Pienemmillä paikkakunnilla on helpompi päästä jääkiekossa pelaamaan, tai musiikkiopiston viulutunneille.



On ptikälti asenne kysymys miten tulevaisuuden ottaa vastaan. Minusta tuntuu että ap ei itse HALUA muuttaa, ja koittaa keksiä ties mitä tekosyitä lapsiin liittyen jne. keskity mielummin löytämään muutosta ne HYVÄT puolet, sillä niitäkin taatusti on...!:)

Tarkoitan nyt siis lukion/ammattikoulun jälkeistä opiskelua. MIKSI silloin pitäisi asua vanhempien luona? Aikamoiselta curlingvanhemmalta kuulostaa jos edes kuvittelee että AIKUISELLA opiskelijalla pitäisi olla mahdollisuus asua vanhempien luona.

Yliopistokaupungeissa on kuitenkin yleensä ainakin enemmän mahdollisuuksia. Niissä on paljon myös opisto- ja ammattikorkeakouluja jne... Ainahan on mahdollista että lapsikulta lopettaa peruskoulun jälkeen ja ryhtyy "puistokemistiksi". Kuitenkin se on tärkeää että on edes mahdollisuus opiskella vanhempien luona asuen eli jopa ilman ylimääräisiä asuinkustannuksia.

koska Suomessa suurimmalla osalla perheistä on kaksi elättäjää. Pitäisikö puolison irtisanoutua koska toisen virasto muuttaa? Mistä hänelle työ?

Yliopistokaupungeissa on kuitenkin yleensä ainakin enemmän mahdollisuuksia. Niissä on paljon myös opisto- ja ammattikorkeakouluja jne... Ainahan on mahdollista että lapsikulta lopettaa peruskoulun jälkeen ja ryhtyy "puistokemistiksi". Kuitenkin se on tärkeää että on edes mahdollisuus opiskella vanhempien luona asuen eli jopa ilman ylimääräisiä asuinkustannuksia.

tuntuisi kummalliselta että yli parikymppinen asuisi vanhempien nurkissa ja eläisi kun "lapsi" vaikka seurustelee jne.

Luepa se teksti nyt tarkemmin. Mahdollisuus asua vanhempien luona eli ILMAN YLIMÄÄRÄISIÄ ASUINKUSTANNUKSIA. Siis mahdollisuus. (väännän rautalangasta) Itse tietysti nakkaat kakarat pihalle kun ne täyttää 15 tai sitten niiden pitää alkaa maksaa sinulle vuokraa...

Mutta toisaalta monia ärsyttää se että on "pakko" muuttaa pienemmälle paikkakunnalle, mutta jos kumppanille tarjottaisiin työkomennusta ulkomailla, se ei aiheuttaisi vastavaa reaktiota vaan olisi hienoa.



Hajasijoittamisella pyritään turvaamaan se, että töitä on kaikkialla Suomessa, ei van pk-seudulla. Ja monelle hajasijoittamien tarjoaa myös mahdollisuuden parantaa elämänlaatua, eli asua tilavammin, ehkä järven rannalla omaktotalossa tai muuta vastaavaa, mihin pk-seudulla ei olisi varaa.



Ja harvoin niitä työpaikkoja sijoitetaan ihan "keskelle ei mitään" =myös puolison on mahdollista löytää oman alan töitä, usein lähellä on myös joku isompi kaupunki.

"mahdollisuus asua vanhempien luona ilman lisäkustannuksia". Mikä syy se on valita asuinpaikkakunta???!



Entä jos vaikkapa Helsinkiläisessä perheessä on kolme lasta;

-Yksi ei pääse Helsingin lääkikseen, hänen pitää muuttaa Kuopioon mihin pääsi opiskelemaan

-Toinen haluaa opiskella tanssia ja jooutuu siksi muuttamaan Lontooseen että pääsee parempaan kouluun mitä Suomessa olisi tarjolla

-Kolmas lapsi alkaa seurustelemaan ja muuttaa yhteen rakkaansa kanssa heti lukion jälkeen.



MIHIN nuo lapset tarvitsevat MAHDOLLISUUTTA roikkua vanhempiensa nurkissa kolmikymppisiksi?!



Kuinka monta -sanotaan nyt vaikka yli 21-vuotiasta- tiedät jotka edelleen asuvat kotona? Omassa kaveripiirissäni kaikki muuttivat viimeistään 1-2 vuotta lukion jälkeen pois kotoaan, myös ne jotka olisivat voineet kulkea yliopistoon vanhempiensa luota.

Tällä hetkellä tiedän kaksi 21-vuotiasta jotka asuvat kirjoilla vanhempiensa luona, veljeni joka 80% viettää aikansa tyttöystävänsä luona, kirjoilla vielä kuitenkin vanhempiemme luona.

Veljeni kaverin, joka asuu vanhempiensa luona, käy töissä ja koittaa saada mahdollisimman paljon säästöön voidakseen 2-3 vuoden kuluttua ostaa oman kämpän joko kokonaan ilman tai mahdollisimman vähäisellä lainarahalla.

Tervetuloa vaan tänne 1000 asukkaan kuntaan, ihan iloisia olisimme jos tänne joku virasto siirrettäisiin. Hajasijoituskohteita on ollut mm. Lahti, Seinäjoki, Joensuu ja ehkä Tampere, Jyväskylä ja nuo on kyllä kaikki ihan kaupunkeja, joista monista löytyy yliopistot ja kaikista vaikka mitä muita oppilaitoksia.



Kaksi hajasijoitukprosessia nähneenä totean, että yleensä ketään ei pakoteta, ja siirtyminen tapahtuu pikkuhiljaa monen vuoden kuluessa. On aikaa miettiä lähteäkö vai etsiä uusi työpaikka. Kun meidän perhe hajasijoitettiin, myös puolisolle järjestettiin töitä.



On mielestäni ihan oikein, että muutamat henkilöt joutuvat tämän prosessin läpi käymään ja miettimään lähteäkkö vai jäädä, kun sillä saadaan tätä aivan hullua Helsinki-keskeisyyttä hajautettua. On paljon järjevämpää, että tulevaisuuden työpaikkoja saadaan myös muihin maakuntiin, missä on tilaa sekä fyysisesti että taloudellisesti. Muutamien uhraus on monien etu.

minä ainakaan en todellakaan ihastuisi jos joutusin irtisanoutumaan pitkän koulutuksen vaatineesta harvinaisesta työpaikastani puolison ulkomaan kokemuksen takia. Ja monilla koulutusaloilla ei todellakaan riitä joka paikkakunnalla töitä.

Mutta on se ikävää, jos viihtyy työssään, on kivat työtoverit ja sitten joutuukin etsimään itselleen uuden työpaikan.



Ja ulkomaankomennus on vähän eri asia... Ne eivät yleensä ole loppuelämää kestäviä, ja palkka sekä etuudet ovat yleensä parempia kuin hajasijoituksessa.



2

Nyt puhutaan siis noin parikymppisistä ja vanhemmista lapsista. Miksi sen ikäisen pitäisi asua (tai olla edes mahdollisuus) ilmaiseen asumiseen ja kenties ruokaankin? Miksi kyseinen lapsi ei voisi asua opiskelija-asunnossa ja maksaa vuokransa opintotuillansa? Missä vaiheessa ajattelit että se aikuinen lapsi muuttaa kotoa pois jos ei opiskelun alettua?

Luepa se teksti nyt tarkemmin. Mahdollisuus asua vanhempien luona eli ILMAN YLIMÄÄRÄISIÄ ASUINKUSTANNUKSIA. Siis mahdollisuus. (väännän rautalangasta) Itse tietysti nakkaat kakarat pihalle kun ne täyttää 15 tai sitten niiden pitää alkaa maksaa sinulle vuokraa...