Lue keskustelun säännöt.
Minun lapsuudessani osattiin kaunokirjoitusta ja teroitettiin kynät kynäteroittimella!!
26.01.2026 |
siihen teroittamiseen meni aikaa ja usein terä katkesi ja piti aloittaa aina alusta, se kasvatti kärsivällisyyttä. köysin sellaisen veivattavan kynäteroittimen kotoan ja kokeilin, meni hermot ihan heti yhden kynän kanssa, se vie aikaa ja piti hörpätä heti hermostuskalja.
sitten kaunokirjoitusta hiottiin pitkään täydellisyytteen, nyt osataan korkeintaan tekstata, kaunokirjoitus on liikaa vaadittu, jopa kantasuomalaisilta lapsilta
oma käsialani on muuttunut kaunossa ja tekstauksessa ihan karmeeksi sotkuksi, kun en ole käyttänyt kuin tietokoneita 25 vuotta!
karmeeta, pakko kai korkata olut taas!
ja sitten oli commodore 64, sitä ennen vic 20, c kasetit, chs kasetit, lp levyt joita teininä keräiltiin. ja lankapuhelin, joku kaveri soitti siihen kerran viikossa ja ei tarvinnut kuunnella sitä jatkuvaa whatup ja messenger piippausta, jota tulee joka 2. sekuntti ihan turhista aiheista
palataan Breznevin ja Kekkosen aikaan pian, pleakke!
tv sotilas 54 v
Kommentit (31)
Piirtämiseen perinteinen lyijykynä on hyvä, mutta ai että kun lyijytäytekynät tulivat kauppoihin, alkoi kirjoittaminen maittamaan. Kuusnepan tullessa ymmärsin ottaa valinnaiseksi aineeksi konekirjoituksen enkä ole katunut. Kymmensormijärjestelmä on kuitenkin vuosien jälkeen kutistunut kuusi- tai kahdeksansormijärjestelmäksi.
Toki vihreitä tulee tehtyö vieläkin. 😁
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Me sanottiin penaalissa ollutta pientä teroitinta myös vuolukoneeksi. Ja lyijykynän päät pureskeltiin melkein aina inhottavan röpelöisiksi.
Minun kynäkotelossani ei ollut ainuttakaan kynää joiden päitä en olisi pureskellut🤣
Meillä ysärillä samaa, teroitettiin kynyt teroittimella, oli liitutaulua, kauko kirjoitusta, tarravihkoa yms🥰
me käytiin vappumarssilla naapurin pojan kanssa joka vuosi ala-asteella huutamassa kommunisteille "kommarit alas kommarit alas!", eikä kukaan tietenkään uskaltanut koskea meihin lapsiin
ja sitten naapuristossa asui hylätyissä vajoissa ja asunnoissa puliukkoja, eräs talo paloi siinä ja menin katsomaan kun hiiltyneitä makkaraksi paistuineita miehiä vietiin ambulanssiin ja naapurin mies vaan sanoi että kato nyt siinä käy noin jos juo viinaa
sitten yhdessä vajassa nukkui aina puliukkoja, me heiteltiin kauempaa vajan päälle aina kiviä ja kerran uskaltauduin menemään jopa lähelle ja heitin omenalla puliukkoa päähän, se heräsi ja suuttui ja lähdin juokseen kuin hullu ainakin kilometrin taakse katsomatta
Isä toi markkinoilta minulle sellaisen paksun kuulakärkikynän, jossa oli joku 6-8 eriväristä kynää, joita voi vaihdella. Oli siitä kynästä erinomaisen ylpeä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt kyllä puhut vanhemmasta ajasta kuin aloittaja. Ei meillä mitään mustepulloja koulussa ollut.
N57
Meillä oli jonkun aikaa. N.68v.
Minä olin meidän kansakoulussa viimeistä ikäluokkaa, joka sai pullosta ladattavat täytekynät. Vuotta nuoremmille tuli kynät joihin laitettiin mustepatruuna.
M66
Vierailija kirjoitti:
Ja koulun ruokalassa 70-luvulla juomana oli maito joka meillä ainakin otettiin sellaiseen metalliseen kahvalliseen mukiin. Leipänä oli näkkileipää, jonka päälle levitettiin voita voinapeista.
En koskaan jättänyt yhtään kouluruokailua väliin.
Sama juttu, joka kerta käytiin syömässä. M59
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se lyijykynä muuten maistui pahalle, mut silti piti pureskella. M59
Vierailija kirjoitti:
apuluokat ja tarkkikset takaisin!
tv nykyinen ope , väsynyt inkluusio-paskaan
Suomi on jo EU:n tarkkailuluokalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meidän pulpeteissa oli sellaiset L kirjaimen muotoiset mustepullot tyhjinä, kun niitä ei enää tarvittu . Käytettiin ns täytekyniä, joihin muste laitettiin patruunoilla. Kaunokirjoitusvihkoon kuului imupaperi johon syntyi mustia läikkiä, kun siihen kosketti mustekynällä. Pojilla oli näitä läikkiä enemmän kuin tytöillä
Ja koulun ruokalassa 70-luvulla juomana oli maito joka meillä ainakin otettiin sellaiseen metalliseen kahvalliseen mukiin. Leipänä oli näkkileipää, jonka päälle levitettiin voita voinapeista.
En koskaan jättänyt yhtään kouluruokailua väliin.