Vitsit, että tuo Hercule Poirotin sarjan aikakaudella ihmiset olivat tyylikkäitä!
Miehillä puku päällä, naisilla kauniit ja naiselliset vaatteet, huulipunaa, kaunis käytös. Oikein ärsyttää kun näen taas huomenaamulla töissä suomalaisen todellisuuden, eli college housut, rumat tatuoinnit ja täysin tyylittömät ihmiset.
Kommentit (153)
- Voi taivas sinunkin tyhmyyttäsi, ap!
- Voi taivas sinun ystävällistä ja kohteliasta käytöstäsi, kommentoija ! Nykyään on lupa sylkeä kaikki ilkeys anonyyminä kaikkien silmille. Ja ilkeimmät eivät käytä ainuttakaan tilaisuutta käyttämättä irvaillakseen toiselle.
Vierailija kirjoitti:
Niissä Hercule Poiroteissa esitetään vain hyväosaista väestöä. Ei niissä työläisiä, kerjäläisiä tai huutolaisia näy.
Puhumattakaan siitä että ajoittuu ensimmäisen maailmansodan jälkiaikaan jolloin suurin osa asui kurjuudesta ja köyhyydessä. Christie itse oli hyväosainen eikä todella kuvaa niitä köyhien oloja kirjoissaan.
Samaan aikaan kun rikkaat hörppi kasinolla shampanjaa, köyhät kuoli kaduille ilman kenkiä.
Toki saahan sitä ihailla kauniita ja rohkeita, historiallisesta paikkansapitävyydestä tai ällistä tässä aloituksessa ei ollutkaan kyse.
Jälleen kerran ihmettelen ap:n kyvyttömyyttä erottaa fiktio ja fakta. Eilen intti koko päivän Titanicista ja kiihotti itseään misogyyniseen raivoon James Cameronin mielikuvitustarinalla.
Tänään vuorossa Agatha Christien dramatisointien ihmettely.
Poikaparka ei muuta tee kuin töllöttää ruutua ja viharunkkaa.
Rikkaat ihmiset oli joo. Ja nuo Poirotit tapahtuu varakkaiden maailmassa. Suuri osa ihmisistä oli kuitenkin köyhiä maalaisia, jotka oli kaikkea muuta kuin tyylikkäitä. Yksinkertaisten ja usein kuluneiden vaatteiden lisäksi esim. hampaita puuttui, oli rokonarpia monella jne.
- No tottakai kaikki ymmärtää tuon eron! Tässä tarkastellaankin Poirotin olosuhteista ja todellisuudesta käsin. Pukeutumista ja tapakulttuuria.
Nykyaikana ei vaatteista voi välttämättä kertoa henkilön varallisuutta tai asemaa.
Myönnän katsovani näitä taas kerran, vaikka nähnyt jo monesti ja osan ratkaisuistakin muistaa. Kaikki neljän päähahmon näyttelijät omalla tavallaan nappiosumia ja kivasti on panostettu ajankuvaan. Etenkin naisten eleganssia (miss Lemon) 30-luvun hengessä katselee mielellään. Pelkistettyä tyylikkyyttä ilman liikoja hörhelöitä, jollain tavoin klassista ja ajatonta vaikka 30-luvun tyyliä mukaileekin. Johan tuosta aikakaudesta alkaa olla kohta sata vuotta.
Hercule Poirot sarjan lavasteet ja kuvauspaikat on muuten omaa luokkaansa. Tykkäsin katsoa sarjaa jo pelcästään sen Art deco arkkitehtuurin takia.
Vierailija kirjoitti:
Herculeksestä muistui mieleen:
Äitiä oli katsomassa ja syöttämässä hoitokodissa. Lusikasta putosi ruokaa hänen rintamukselle; mitään ajattelematta tuli multa "sakre blöö". Äiti kysyi, et mitäs tuo tarkoittaa? Vastasin siihen, anteeksi, vahinko. (meinasin sanoa, et voihan pyhä psk! :). Hän ei tykännyt siitä, että kiroilin.
Puketumisesta: laitoin aina vähän paremmat vaatteet päälle, kun siellä kävin vierailulla; pukua en koskaan.
(justjoo - mennä musta/tumma puku päällä vanhainkotiin - kaikki luulee, et nyt se "kalmanherra" tuli ....).
No sehän ei tarkoita pyhää pskaa vaan ihan jotain muuta, mutta liikuttavaa että pyysit anteeksi purkausta! Kiva muistelo!
Ai 80-luvulla, kun tuo sarja on kuvattu.
Muutenhan tuo on 1980-luvun pukufantasia "menneiltä ajoilta".
Vierailija kirjoitti:
Kengät!
Naisilla ihania korkokenkiä (tolllaisia ei enää edes saa?)
Kaikilla nykyään jotku sämpyläläntsärit tai MAIHARIT ihjan arjessa. Naisilla.
Miehillä hienoja kenkiä myös.
Jaa-a. Noihin aikoihin iso osa tavallisesta rahvaasta käveli joko hyvin vaatimattomilla kengillä tai kokonaan avojaloin. Ns. keskiluokalla taas aikakauden tyylin mukainen siisti pukeutuminen vei todella ison osan asumisen ja ruoan jälkeen käytettävissä olevista varoista. Vain kaikkein rikkaimmat pystyivät hankkimaan jatkuvasti uusia, tyylikkäitä vaatteita. Sodan jälkeen esim. yhteiskoulujen - lukioiden miesopettajilla tyyliin kuului puvuntakkien kyynärpääpaikat - ei muodin vuoksi, vaan siksi, että takit kulutettiin niin loppuun.
Häveliäisyys on monelra nykyaikana tyystin kadonnut. Puhutaan mitä sylki suuhun tuo, ei ajatella. Alatyylisiä kommentteja ilmestyi aika pian tähänkin keskusteluketjuun. Se on vastenmielistä vuorovaikutusta. Ei ymmärretä mikä on sopivaa tuoda julki, tai ei välitetä.
Kerron taas: isän joutui hoitokotiin, oli yl. edunvalvonnassa. Edunvalvojan kanssa sovittiin, et otan sieltä kaikki tärkeimmät, vars. vanhat valokuvat.
Yhdessä kuvassa faija oli koppalakki päässä, mustat/tummat suorat housut, valkoinen (tai sininen) kauluspaita ja slipoveri.
Mietin sitten jälkeenpäin, et miksi noin "pukeutunut", kun yleensä ei ollut? - Tulin siihen tulokseen, et ilmeisesti matkustajajuna-vuoro ja halusi näyttää, kuka on kuski, siis erottautua muista. .... Ainoa kuva hänestä, siinä vaatetuksessa (voi olla, et piti sitä aina tapana; niitä muita valokuvia ei vaan ole).
Huulipuna, käsilaukku, kynsilakka, hiuslakka, nenäliina...ihania naisellisia juttuja.. Luontaista viehkeyttä
Nykyään tokko hiukset kammataan kun juostaan pää kolmantena jalkana.
Naiset on pahimmillaan miesmäisiä lyhythiuksisia tatskareinoja jotka istua röhnöttää tuoli väärinpäin haarat auki.
Koska silloin kaikki halusivat vaikuttaa kunnollisilta. Köyhätkin yrittivät pukeutua parhaimpiinsa kaupungilla. Nykyään on melkein toisin päin. On jotain rappioihannetta ..
- Täsmälleen näin! Osuva kommentti!
Vierailija kirjoitti:
No, sinähän voit käydä pomollesi sanomassa, että alkaa maksamaan kaikille sen verran hyvää palkkaa, että kaikki voivat pukeutua fiinisti.
Its not money that makes you well-dressed. Its understanding.
- Christian Dior -
Raavailla miehillä nykyään lasten lippalakki väärinpäin päässä - tämä muka hieno trendi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rikkaat ihmiset oli joo. Ja nuo Poirotit tapahtuu varakkaiden maailmassa. Suuri osa ihmisistä oli kuitenkin köyhiä maalaisia, jotka oli kaikkea muuta kuin tyylikkäitä. Yksinkertaisten ja usein kuluneiden vaatteiden lisäksi esim. hampaita puuttui, oli rokonarpia monella jne.
Vähän kuten Ketusta ja Derrickistä aikoinaan sai vaikutelman että saksalaiset on tosi varakkaita.
Noista sakemannisarjoista, aikoinaan ajo päällä oli ainoa sarja, missä oltiin tekemisissä duunari tasolla. Oli poikkeus noihin muihin, missä kaikki tapahtuu aina hulppean kakskerroslukaalin sisällä rautaportin takana.
Ihana sarja. Katsoin taas eilen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kengät!
Naisilla ihania korkokenkiä (tolllaisia ei enää edes saa?)
Kaikilla nykyään jotku sämpyläläntsärit tai MAIHARIT ihjan arjessa. Naisilla.
Miehillä hienoja kenkiä myös.
Jaa-a. Noihin aikoihin iso osa tavallisesta rahvaasta käveli joko hyvin vaatimattomilla kengillä tai kokonaan avojaloin. Ns. keskiluokalla taas aikakauden tyylin mukainen siisti pukeutuminen vei todella ison osan asumisen ja ruoan jälkeen käytettävissä olevista varoista. Vain kaikkein rikkaimmat pystyivät hankkimaan jatkuvasti uusia, tyylikkäitä vaatteita. Sodan jälkeen esim. yhteiskoulujen - lukioiden miesopettajilla tyyliin kuului puvuntakkien kyynärpääpaikat - ei muodin vuoksi, vaan siksi, että takit kulutettiin niin loppuun.
Miksi tämäkin hyvän fiiliksen ketju pitää tulla kurjistamaan. Mitä jos keskittyisi kerrankin positiiviseen,onko se todellakin mahdotonta. Suurin osa tv ohjelmista on niin surkeita ettei niitä pysty edes katsomaan. Tämä sarja on tyylikäs ja taidolla tehty.
Kravatti (mitä pidetään miehisyyden symbolisena merkkinä) korvattiin lasten lippiksellä, se lippis tosiaan päähän väärinpäin. Wautsi.
Hercule poirot kuului eliittiin eli samaan sarjaan kuin tän päivän kuninkaalliset.