Aiemmin hyvin itsevarma mies on alkanut jännittämään seurassani. Olenko pidetty vai varooko hän minua?
Hän aiemmin piti minusta ainakin kun tykkäsi jäädä keskustelemaan ja nauramaan kanssani. Paljon hauskoja tilanteita ollut. Kunnes dynamiikka sitten muuttui välillämme. Nyt välttelemme toisiamme mutta silti on jotenkin tosi tietoinen olo toisesta ja itsestään kun olemme samassa tilassa. Hän on itsevarma ihminen ja sanavalmis mutta viime aikoina hän on ollut varovainen, kävelee vähän luimussa mutta levottomasti, sekoilee sanoissaan, on jotenkin epävarman oloinen katsoessaan minua tai välttelee katsetta.
En tiedä olenko alkanut ahdistamaan häntä. En haluaisi että välillämme on mitään epämukavaa. Kuitenkin hän kyselee onneksi edelleen kuulumisia välillä mutta vetäytyy sitten taas. Alun rentoa ja humoristista ajatuksenvaihtoa ei enää ole ollut.
Kommentit (30)
Älä muuta itseäsi. Oli syy mikä hyvänsä, niin se ei kannata. Et halua muuttaa itseäsi, että toinen tykkäisi tai hyväksyisi sinut. Syystä riippumatta, jos hän katoaa elämästäsi, niin sitten niin kuuluu käydä.
Älä myöskään pelkää, että normaali olemuksesi on liikaa tai tulkitaan väärin. Vai haluatko jatkossakin pienentää ja rajoittaa itseäsi? Ole vain oma itsesi. Joillekin se on liikaa, joillekin liian vähän, joillekin vääränlaista ja joillekin just oikein. Näitä viimeisiä tyyppejä haluat elämääsi.
Tämän kun olisin ymmärtänyt nuorena, enkä tuhlannut aikaa vääriin ihmisiin. Oli kaveri tai ihastus, niin kyllähän se harmittaa, jos toinen häipyy, mutta ei mahda mitään. Itse kipuilen juuri yhtä ystävyyssuhdetta, joka muuttui yhtäkkiä. Ehkä itse koin sen ystävyytenä ja toinen osapuoli ei sittenkään.
En aio selittää itseäni enkä kysellä perään. Tässä iässä haluan vain aitoja, helppoja ja vastavuoroisia ihmissuhteita.
Meidän yhteys on siinäkin mielessä erikoinen ollut alusta asti, että peilaamme toisiamme todella paljon. Puhumme samat lauseet samaan aikaan, kehonkieli kopioi toistaan, hän kopioi ilmeitäni, saavumme samaan aikaan paikalle. Tämä on ollut kaikin puolin hämmentävä yhteys vaikka olemme tunteneet suhteellisen vähän aikaa. Alusta asti välillämme oli jotain todella tuttua, kotoisaa ja syvempää. Sen vain tuntee. Kuin vain pelkällä katseen tai telepatian välityksellä voisi kommunikoida toisen kanssa, kuin olisimme joka hetki toisillemme aidosti läsnä kun olemme lähekkäin. Nyt olemme tilanteessa kuitenkin jossa tätä täytyy peitellä ja rajoittaa. Kuitenkin olisi niin paljon asioita, joita haluaisi sanoa toiselle mutta ei voi koska se olisi epäsopivaa. Sitten vain miettii, että miten tässä pitäisi olla kun tuntee toisen läsnäolon niin eri tavalla kuin muiden kanssa. Tämän ei tarvitse olla romanttista mutta jotain vahvaa sanatonta kemiaa kuitenkin. Ap
Vierailija kirjoitti:
Älä muuta itseäsi. Oli syy mikä hyvänsä, niin se ei kannata. Et halua muuttaa itseäsi, että toinen tykkäisi tai hyväksyisi sinut. Syystä riippumatta, jos hän katoaa elämästäsi, niin sitten niin kuuluu käydä.
Älä myöskään pelkää, että normaali olemuksesi on liikaa tai tulkitaan väärin. Vai haluatko jatkossakin pienentää ja rajoittaa itseäsi? Ole vain oma itsesi. Joillekin se on liikaa, joillekin liian vähän, joillekin vääränlaista ja joillekin just oikein. Näitä viimeisiä tyyppejä haluat elämääsi.
Tämän kun olisin ymmärtänyt nuorena, enkä tuhlannut aikaa vääriin ihmisiin. Oli kaveri tai ihastus, niin kyllähän se harmittaa, jos toinen häipyy, mutta ei mahda mitään. Itse kipuilen juuri yhtä ystävyyssuhdetta, joka muuttui yhtäkkiä. Ehkä itse koin sen ystävyytenä ja toinen osapuoli ei sittenkään.
En aio selittää itseäni enkä kysellä perään. Tässä iässä haluan vain aitoja, helppoja ja v
Tämä on juurikin näin. Koen samalla tavalla enkä tahdo muuttaa itseäni. Aitous on parasta. Tietenkin niin, että arvostaa ja kunnioittaa kanssaihmisiä. Onneksi sekin tulee luonnostaan. Rakastan itseäni hyvin paljon nykyään enkä minäkään aio enää tyytyä tai pienentää itseäni siksi, että muilla olisi helpompaa. Uskon myös, että sellaiset ihmiset voivatkin lähteä joille olen liikaa tai liian vähän. Pärjään itsekseni mainiosti eikä minulle ole tarvetta kiinnittyä kehenkään varsinaisesti mutta aito yhteys toiseen ihmiseen on aina hyvin kaunista. Ap
Vierailija kirjoitti:
Meidän yhteys on siinäkin mielessä erikoinen ollut alusta asti, että peilaamme toisiamme todella paljon. Puhumme samat lauseet samaan aikaan, kehonkieli kopioi toistaan, hän kopioi ilmeitäni, saavumme samaan aikaan paikalle. Tämä on ollut kaikin puolin hämmentävä yhteys vaikka olemme tunteneet suhteellisen vähän aikaa. Alusta asti välillämme oli jotain todella tuttua, kotoisaa ja syvempää. Sen vain tuntee. Kuin vain pelkällä katseen tai telepatian välityksellä voisi kommunikoida toisen kanssa, kuin olisimme joka hetki toisillemme aidosti läsnä kun olemme lähekkäin. Nyt olemme tilanteessa kuitenkin jossa tätä täytyy peitellä ja rajoittaa. Kuitenkin olisi niin paljon asioita, joita haluaisi sanoa toiselle mutta ei voi koska se olisi epäsopivaa. Sitten vain miettii, että miten tässä pitäisi olla kun tuntee toisen läsnäolon niin eri tavalla kuin muiden kanssa. Tämän ei tarvitse olla romanttista mutta jotain vahvaa sanatonta kemiaa kuitenkin. Ap
Ole vain oma itsesi, mutta yritä päästää irti omista odotuksistasi. Se menee miten se menee, etkä pysty vaikuttamaan siihen muuten kuin olemalla turvallisesti ja vakaasti oma itsesi. Jotkut säikähtävät tuollaista yhteyttä. Jotkut taas eivät tunnista sitä. Lopputulos ei välttämättä riipu sen miehen tunteista tai ajatuksista sinua kohtaan, eikä mistään mitä teet tai jätät tekemättä.
Älä katoa, älä muutu, mutta luovu odotuksista.
Tuttuja ajatuksia minullekin nuo. Ei tuollaista yhteyttä liian montaa kertaa elämässä kohtaa. Siksi sen yhteyden (ei välttämättä edes sitä ihmistä) nostaa helposti jalustalle ja sen vuoksi on valmis uhraamaan liikaa itsestään, ja siinä sitä sitten mennään metsään.
Onko sinulla ollut vaikeuksia löytää elämääsi ihmisiä, joiden kanssa yhteys on noin mutkaton ja joiden kanssa voit olla vapaasti oma itsesi? Minulla on ja olen jo paljon vanhempi (ja kirjoitin edelle jo ainakin pari viestiä).
Voi olla myös ihastunut , ja vaimo saanut tietää ja suuttunut.
Vierailija kirjoitti:
Tuttuja ajatuksia minullekin nuo. Ei tuollaista yhteyttä liian montaa kertaa elämässä kohtaa. Siksi sen yhteyden (ei välttämättä edes sitä ihmistä) nostaa helposti jalustalle ja sen vuoksi on valmis uhraamaan liikaa itsestään, ja siinä sitä sitten mennään metsään.
Onko sinulla ollut vaikeuksia löytää elämääsi ihmisiä, joiden kanssa yhteys on noin mutkaton ja joiden kanssa voit olla vapaasti oma itsesi? Minulla on ja olen jo paljon vanhempi (ja kirjoitin edelle jo ainakin pari viestiä).
Sinun kanssasi on ollut mukava jutella. Laitoinkin pidemmän viestin mutta mode päätti ettei päästä läpi vaan viesti meni roskikseen vaikka sitä yritin muokkailla.
No mutta, kuitenkin hyvin samaistuttavia sinun ajatukset. On ollut vaikeuksia. Oikeastaan ei siksi, että elämässä tai muissa olisi ollut mitään vikaa vaan siksi, että elin itse niin epäsopivaa elämää. Täysin oman arvomaailmani vastaista ja traumoista käsin. Nyt kun olen syvällisellä tasolla saanut parantua ja tunnen rakkautta elämässäni niin myös näitä voimakkaita yhteyden tunteita on tullut luontoon ja hiljalleen ihmisiin. Kuitenkin oli erittäin hienosti sanottu, että minun kannattaa antaa asian vain olla ilman odotuksia. Koen myös, että hyväksyminen ja se että antaa asioiden sujua omalla painollaan, ilman takertumista tai odotuksia on vastaus tässäkin tilanteessa. Ap
Hyvää yötä ja hyvää jatkoa, ap! Kyllä ne asiat joskus siitä selkiytyy.
Vierailija kirjoitti:
Hyvää yötä ja hyvää jatkoa, ap! Kyllä ne asiat joskus siitä selkiytyy.
Juurikin näin, aina ne jotenkin selkiytyy. Kaikkea hyvää sinullekin ja hyvää yötä! :) Ap
Toinen tulkinta voisi olla, jos hän on ollut alunperin ihastunut, mutta sitten löytänyt uuden ihastuksen. Mutta tämä on naisen näkökulmasta tehty tulkinta.