Voiko lapsen pakottaa harrastamaan?
Minusta olisi hyödyllistä, opettavaista, löytyisi kavereita jne. Monenlaista on kokeiltu, mutta hän haluaa vaan lukea ja ulkoilla. Mitä mieltä?
Kommentit (89)
Ohjattu harrastus on sitovaa. Siinä ei välttämättä jää paljoa aikaa spontaanille vapaa-ajan vietolle enää, jos treenejä on usein. Milloin ehtii tavata kavereita ja sukulaisia?
Mitäpä itse tykkäisit, jos sut pakotettaisiin vaikka kerran kaksi viikossa tekemään pariksi tunniksi asiaa, jota et haluaisi?
Alkaisitko arvostamaan vai inhoamaan pakottajaa?
Vierailija kirjoitti:
Mitäpä itse tykkäisit, jos sut pakotettaisiin vaikka kerran kaksi viikossa tekemään pariksi tunniksi asiaa, jota et haluaisi?
Alkaisitko arvostamaan vai inhoamaan pakottajaa?
Mä en nyt sano, että aloittajan pitäisi pakottaa lapsensa harrastamaan, mutta mun harrastamaan pakotettu lapsi ei ole alkanut inhoamaan mua, ja käy nykyään mielellään harrastuksessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi. Olen pakottanut oman lapseni harrastamaan. Jos häntä ei pakottaisi tekemään erinäisiä asioita, hän istuisi kaiket päivät pelaamassa pleikkaa. Joo, ei ole varmasti kivaa, pakottaa (viittaus vastaajan nro 1 viestiin), mutta kun mun tehtävä vanhempana ei ole pelkästään miettiä, mikä lapsestani on kivaa, vaan myös sitä, mikä on hänen hyvinvointinsa ja tulevaisuutensa kannalta tärkeää, ja esim. liikunta ja taitojen opettelu ovat tällaisia asioita.
Miten pystyit pakottamaan?
Sidoitko hänet ja kannoit harrastuspaikkaan vai piditkö nälässä kunnes totteli tms.?
Sanoin, että ilmoitan hänet ja nuoremman sisaruksen harrastukseen, joka on sinä ja sinä iltana siihen ja siihen kellonaikaan. Nyt on harrastanut puolitoista vuotta ja miehenikin on alkanut harrastaa lasten lisäksi.<
Tässä on kyllä metatyön kuningatar. Järkkäsit harrastukseen koko perheen paitsi itseäsi. En kyllä mitenkään pystyisi samaan, eikä se totta puhuen ole tavoitteenikaan.
"Tässä on kyllä metatyön kuningatar. Järkkäsit harrastukseen koko perheen paitsi itseäsi. En kyllä mitenkään pystyisi samaan, eikä se totta puhuen ole tavoitteenikaan."
Miksi keksit tuntemattomasta ihmisistä tuollaisia asioita? En ymmärrä, miksi kirjoitat noin vihamielisesti minua kohtaan. Luuletko sä siis, että mä oon sanonut mun miehelle, aikuiselle ihmiselle, että sun pitää nyt mennä harrastamaan, vai mitä oikein tarkoitat?
Tavallaan joo, liikkuminen on pakollista, ja hyötyliikunta ei riitä, saa valita lajin (ja montaa on kokeiltu) mutta liikkuminen on pakollista. Pakotan myös lapsen pesemään hampaat, syömään terveellisesti, rajaamaan ruutuaikaa sekä menemään ajoissa nukkumaan.
Kokemusta on. Älä pakota.
Mun vanhemmat pakotti lajiin, josta en tykännyt silloin, en koskaan pakkoharrastuksen aikana, enkä nykyäänkään.
Se oli pakko.
Lähinnä koin sen rangaistuksena ja nykyään näen sen jopa kaltoinkohteluna.
Vanhemmilleni ei siis kelvannut se, että rakastin lukemista, itsekseni kuljeskelua ja pyöräilyä.
Tein siis kymmenien kilometrien lenkkejä viikottain. Ei kelvannut. Ohjattua piti olla, mutta ei kuitenkaan sitten vaikka kilpapyöräilyä, vaan ihan jotain muuta. Ja lukeminen oli myös väärin. Tai vähintään väärä kirja.
Sithän urheiluhullut tekevät. Pakottavat lapsiaan menestymään siinä missä itse epäonnistuivat. Varsinkin urheiluopettajat... jotka ovatkin syntymämulkkuja. Osalle jäänyt synnytyksessä ''ttu päähän.
Vierailija kirjoitti:
"Tässä on kyllä metatyön kuningatar. Järkkäsit harrastukseen koko perheen paitsi itseäsi. En kyllä mitenkään pystyisi samaan, eikä se totta puhuen ole tavoitteenikaan."
Miksi keksit tuntemattomasta ihmisistä tuollaisia asioita? En ymmärrä, miksi kirjoitat noin vihamielisesti minua kohtaan. Luuletko sä siis, että mä oon sanonut mun miehelle, aikuiselle ihmiselle, että sun pitää nyt mennä harrastamaan, vai mitä oikein tarkoitat?
Mun mielestäni teini-ikäisiä ei yksinkertaisesti pidä kohdella noin. Ensinnäkin kenen tahansa teinin määrääminen vanhemman valitsemaan harrastukseen ja toiseksi vielä pikkusisaruksen määrääminen samaan harrastukseen kuulostaa arveluttavalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Tässä on kyllä metatyön kuningatar. Järkkäsit harrastukseen koko perheen paitsi itseäsi. En kyllä mitenkään pystyisi samaan, eikä se totta puhuen ole tavoitteenikaan."
Miksi keksit tuntemattomasta ihmisistä tuollaisia asioita? En ymmärrä, miksi kirjoitat noin vihamielisesti minua kohtaan. Luuletko sä siis, että mä oon sanonut mun miehelle, aikuiselle ihmiselle, että sun pitää nyt mennä harrastamaan, vai mitä oikein tarkoitat?
Mun mielestäni teini-ikäisiä ei yksinkertaisesti pidä kohdella noin. Ensinnäkin kenen tahansa teinin määrääminen vanhemman valitsemaan harrastukseen ja toiseksi vielä pikkusisaruksen määrääminen samaan harrastukseen kuulostaa arveluttavalta.
Pikkusisarus halusi mennä. Miksi keksit asioita?
Voit olla tuota mieltä, mutta se ei nyt vaikuta tähän. Sanoin lapselle, että valitsee itse harrastuksen. Ehtona on, että on säännöllinen. Käy mulle, että ottaa vaikka kaverin kanssa jonkin sulkkisvuoron tmv. Jos ei valitse, minä valitsen, ja valitsin.
Natsiäiti taas voimiensa tunnossa kun saa pakottaa lapsensa harrastamaan. Johtaa perhettä pelolla my way or highway! Mitä tekee perheen isä muuta kuin vikisee et kyllä kulta, joo kulta, olet oikeassa kulta. Lapsista ei niin väliä.
Vierailija kirjoitti:
Natsiäiti taas voimiensa tunnossa kun saa pakottaa lapsensa harrastamaan. Johtaa perhettä pelolla my way or highway! Mitä tekee perheen isä muuta kuin vikisee et kyllä kulta, joo kulta, olet oikeassa kulta. Lapsista ei niin väliä.
Osaatko sanoa, keksitkö näitä asioita ihan hupimielessä vai oletko aidosti tuon tunnetilan vallassa?
Kävin koululaisena soittotunnilla plus musiikin teoriassa viikottain. Ei siinä ollut kaveriharrastamista. Koulu, koulumatkat, läksyt ja soittoläksyt arkisin.
Lapseni samoin harrastivat soittamista, +musiikinteoriat eri instrumentein, ei sieltä kavereita bongattu.
Ahdistava ajatus että pitäisi harrastaa jotain mistä löytyy kavereita. Ne löytyvät kun ovat löytyäkseen, älä huoli.
Lapset omat mielenkiinnon kohteet ei kelpaa ja väärin tehty. No edestään löytää tämäkin pakottajamamma tekonsa kunhan teini löytää omat voimavaransa elämässä ilman äitiä.
Vierailija kirjoitti:
Lapset omat mielenkiinnon kohteet ei kelpaa ja väärin tehty. No edestään löytää tämäkin pakottajamamma tekonsa kunhan teini löytää omat voimavaransa elämässä ilman äitiä.
Mä luulen, että sinua lukuun ottamatta aika harva on sitä mieltä, että teinille on hyväksi pelata kaiket päivät pleikkaa. Mutta hei, saat sinä olla sitä mieltä, että mun lapsi voisi vain pelata sitä pleikkaansa. Ei se vaikuta asioihin mitenkään.
Minua ei olisi voinut teininä pakottaa mihinkään harrastukseen. Naurettava ajatus. Mutta minua ei oltukaan alistettu nössöksi.
Vierailija kirjoitti:
Minua ei olisi voinut teininä pakottaa mihinkään harrastukseen. Naurettava ajatus. Mutta minua ei oltukaan alistettu nössöksi.
Etkä varmaan käynyt koulua tai tehnyt kotiöitä ollenkaan, kun et halunnut?
Eli teillä on vaan 2 vaihtoehtoa elämässä? Joko pelata pleikkaa koko päivä tai pakkoharrastaa äidin mielen mukaan?
Vierailija kirjoitti:
Eli teillä on vaan 2 vaihtoehtoa elämässä? Joko pelata pleikkaa koko päivä tai pakkoharrastaa äidin mielen mukaan?
Miksi kysyt asiaa, jonka olen selittänyt jo tässä ketjussa?
Kysyn siksi, että osa lapsista on sellaisia, ettei heitä voi pakottaa muutoin kuin tuollaisilla keinoilla, jos silloinkaan.