Lue keskustelun säännöt.
Autistiset vanhemmat, lasten kokemuksia
22.01.2026 |
Onko täällä ketään joilla olisi koko elämä kärsinyt autistisen tai voimakkaan kaksoisdiaknoosin omaavan kanssa autismi + adhd vanhemman tai vanhempien kasvatuksessa tai siis kasvattamattomuudessa?
Pahimmillaan varmaan kuin olisi vammainen vanhempana. Mitään asioita ei osata hoitaa ja saada aikaiseksi ja joko syytetään tai lässytetään lapselle. Minkälaisia aineksia tuollainen vanhempi lapsilleen muka antaa??
Toki jos on sivistynyt autistinen, saattaa toki vaalia hyvin arvoja mutta muut asiat jää neuvomatta ja lapset tuetta kasvamaan.
Jos taas yksinkertainen autisti, opetetaan käytännön asiat, mutta töpeksitään muuten kaikki asiat jo vanhemman taholta. Lapsi osaa aikuisena siivota mutta ei esimerkiksi hakea töitä tai elää normaalisti. Mitä muuta?
Kommentit (8)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun autistinen vanhempani oli ja on tosi hyvä ja rakastava vanhempi. Perin kyllä sen saman autismin kirjon, mihin olen ihan tyytyväinen. Olen tietääkseni myös itse ihan hyvä vanhempi omille autistisille lapsilleni.
Epäilemättä asiat voi mennä muutenkin. Meidän suvun autismi on sellaista korkean älykkyyden aspergeria.
Vierailija kirjoitti:
Mun autistinen vanhempani oli ja on tosi hyvä ja rakastava vanhempi. Perin kyllä sen saman autismin kirjon, mihin olen ihan tyytyväinen. Olen tietääkseni myös itse ihan hyvä vanhempi omille autistisille lapsilleni.
Epäilemättä asiat voi mennä muutenkin. Meidän suvun autismi on sellaista korkean älykkyyden aspergeria.
Meillä oli adhd, ilmeisesti aspergerpiirtein. Lisänä apävakaus. Toisella vanhemmalla dysleksia ja jotain lievää, mutta laaja-alaista. Köyhyys, kurjuus ja hulluus, mutta myös taiteellisuutta ym.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllähän tuosta arvet varmasti jää, etenkin jos vanhemmalla on laajempia ongelmia. Jonkin tutkimuksen mukaan mielenterveysongelmasta kärsivien vanhempien lapsista 60 prosenttia diagnosoidaan mielenterveyspuolella ennen 25-vuotissyntymäpäiväänsä.
Tietenkin jos vanhemmalla on korkean toimintakyvyn autismi ilman mitään mielenterveysongelmia ja lapsikin on samasta puusta veistetty, voivat asiat olla hyvin, paremminkin kuin jos vanhempi olisi tavan tallaaja.
Minusta tuli neurootikko. Ei ollut nykyajan systeemejä ja neuvolassa otettiin se yhteyshenkilö ja hänen osaamiseensa, mikä saatiin. En päässyt kerhoon tai päivähoitoon (kukaan ei edes ehdottanut), mutta lastenpsykiatriselle kahdesti ennen kouluikää.
Toisella kierroksella äitikin jo myönsi ongelmansa, mutta hänen hoitoonohjauksensa epäonnistui. Hän haki oman diagnoosinsa vasta viisikymppisenä. Osasin kyllä nimetä niin hänen kuin toisenkin sukulaisen ongelman.
Kirjoitin tästä myöhemmin eräälle tutkijalle. Olin ensimmäinen nepsyperheen aikuinen lapsi, jonka elämäntarina on Suomessa dokumentoitu.