Lue keskustelun säännöt.
Kun vanhus kotiutuu sairaalasta hissittömän talon kotiinsa, niin miten hän käytönnössä sinne menee?
21.01.2026 |
Jos vaikka on pyörätuolissa tai käyttää rollaattoria, eikä selviydy portaista.
Kantaako taksikuski vai miten tämmöiset hoidetaan?
Kommentit (44)
Pysykööt tuottamattomat tyypit pihalla ! Perus-Suomi ei laiskoja ruoki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän sairaalassa ole syytä keskustella sosiaalityöntekijän kanssa .
Ongelmana tässä nykymenossa on se, että tuollaista ei tarjota sairaalassa, vaan mummon itsensä ja jos hänellä ei ole omaisia jotka hoitavat hänen asioitaan ja älyä pyytää asioita vielä oikeilla termeillä. Jokaisen pitää siis suorittaa sairaalahoidon ja terveydenalan lyhyt tutkinto termeineen, jotta saat ketään liikkeelle.
Ap, ootko mykkä?
Jos osaat puhua, puhut nuo asiat valmiiksi jo sairaalassa. Sulle/vanhuksellesi järkätään apua kotiutukseen ja kotona pärjäämiseen.
Suomalaisten yleisin ongelma on mykkyys. Kun pitäisi jotain kysyä ja pyytää neuvontaa, huulet on liimattu bostikilla yhteen. Ja kun neuvoja saa ja kasan tulosteita, joissa on sama kirjallisena, ei kuunnella eikä osata lukea. Hoitolaitoksissa ja sairaaloissa on sosiaalineuvoja, jonka puoleen käännytään. Kunnissa on vanhuspalvelut, joihin voi soittaa.
Koulutus on tässä maassa maksutonta siksi, että ihmiset osaisivat kysyä kun on kysyttävä ja etsiä tietoa, jos eivät tiedä, keltä kysyä.
Kaaduin ja nilkkaani tuli trimallealaarimurtuma eli irti poikki. Sairaalassa meni muutama viikko ja operoitiin kahdesti. Kämppikset yksi toisensa jälkeen jatkoivat kuntoutussairaalapaikoille lonkkamurtuminen ja nilkkamurtumineen. Minä ainoana pääsin kotiin, kun kotona asui muitakin auttamassa. Jalalla ei saanut astua kolmeen kuukauteen.
Pistää pyörätuolin/ rollaatorin kasaan ja kantaa ne ylös, tai ne voi laittaa ulkoiluväline varastoon. Jos vanhus on kävellyt itse ennen sairaalaa eikä ole halvaantunut vyötäröstä alaspäin tai jalkoja amputoitu niin pääsee portaat ylös.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä muutin 56v ensimmäisen kerroksen maan tasalla olevaan portaattomaan asuntoon. Voi asioita tehdä jo etukäteenkin, eikä vasta kun on 83v ja kotiutuu pyörätuolissa sairaalasta.
Itse taidan ennemminkin tehdä kuten omat nyt 80 v vanhempani, nautitaan elämästä täysillä niin kauan kuin kunto kestää, kyllä niihin palveluiden lähellä oleviin maatason asuntoihin ehtii sitten, kun oikeasti kunto ei kestä mieleistä asumista. Vielä toistaiseksi elävät saaristossa, jonne muuttivat muutama vuosi eläkkeelle pääsyn jälkeen.
Saaristoon saa helposti apua kun tulee sairauskohtaus. Hissitalossahan ei voi nauttia elämästä täysillä.
Vierailija kirjoitti:
Ap, ootko mykkä?
Jos osaat puhua, puhut nuo asiat valmiiksi jo sairaalassa. Sulle/vanhuksellesi järkätään apua kotiutukseen ja kotona pärjäämiseen.
Suomalaisten yleisin ongelma on mykkyys. Kun pitäisi jotain kysyä ja pyytää neuvontaa, huulet on liimattu bostikilla yhteen. Ja kun neuvoja saa ja kasan tulosteita, joissa on sama kirjallisena, ei kuunnella eikä osata lukea. Hoitolaitoksissa ja sairaaloissa on sosiaalineuvoja, jonka puoleen käännytään. Kunnissa on vanhuspalvelut, joihin voi soittaa.
Koulutus on tässä maassa maksutonta siksi, että ihmiset osaisivat kysyä kun on kysyttävä ja etsiä tietoa, jos eivät tiedä, keltä kysyä.
Tämä ei koske minua mitenkään. Kysyin vain uteliaisuuttani. Mutta varmaan koskee montaa muuta ihmistä. Miten lapsettomat vanhukset hoitaa näitä asioita. Tai ne jotka ei ole omaistensa kanssa väleissä.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä osa muuttaa 1. kerroksiseen rivitaloon? Hissit hyvin pieniä, kiilautumisriski jos rollaattori tai pyörätuoli. Ellei sen vie erikseen. Tukeva tuoli hissiin? Tai huoneessa oma rollaattori ja kellarissa toinen?
ja kuka sen muuton hoitaa?
Tyhmä kysymys! Tilataan muuttofirma ja/tai pyydetään omaisia ja ystäviä muuttotalkoisiin.
Nuohan riippuu aina siitä, onko tilanne uusi vai ei. Esimerkiksi rollaattoria käyttävä vanhus voi hyvin päästä normaaliarjessa kulkemaan ne portaat ensimmäiseen kerrokseen kotiinsa. Tuolloin monesti säilyttää rollaattoria alakerrassa ja kotona käyttää esimerkiksi keppiä tai toista rollaa. Jos oli sairaalassa, vaikkapa jonkin ohimenevän syyn takia, niin taksikuski auttaa kotiin. Jos taas on joutunut pyörätuoliin, niin ei sairaalasta kotiuteta paikkaan, jossa ei voi asua. Sitten etsitään toinen paikka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pistää pyörätuolin/ rollaatorin kasaan ja kantaa ne ylös, tai ne voi laittaa ulkoiluväline varastoon. Jos vanhus on kävellyt itse ennen sairaalaa eikä ole halvaantunut vyötäröstä alaspäin tai jalkoja amputoitu niin pääsee portaat ylös.
Eipä välttämättä pääsekään jos aivotapahtuma jumittaa toisen jalan nousemisen (jää laahaamaan) ja tasapainon. Näin kävi meidän kerrostalosta rivitaloon muuttaneelle kotihoidon asiakkaalle.
Vierailija kirjoitti:
Kaaduin ja nilkkaani tuli trimallealaarimurtuma eli irti poikki. Sairaalassa meni muutama viikko ja operoitiin kahdesti. Kämppikset yksi toisensa jälkeen jatkoivat kuntoutussairaalapaikoille lonkkamurtuminen ja nilkkamurtumineen. Minä ainoana pääsin kotiin, kun kotona asui muitakin auttamassa. Jalalla ei saanut astua kolmeen kuukauteen.
Miten tämä liittyi ap:n kysymykseen??
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kelataksi hoitaa. Veloittavat porraslisän. Jos käyttää rollaattoria, niin hyvä tilattaessa pyytää invataksia ottamaan taksin pyörätuoli mukaan ja sillä sitten ne portaat.
Vierailija kirjoitti:
Just kaksi viikkoa sitten oli Iltalehden/sanomien? juttu tilanteesta jossa kulkuesteinen henkilö tuli myöhään illalla tai yöllä kotiinsa ja hissin ovessa ilmoitus että hissi onkin rikki. Hän ja ystävänsä soittivat taloyhtiön päivystykseen, josta apua ei herunut. Lopulta hänen kotiinkujetus tapahtui soittamalla hätäkeskukseen.
Tuolloin oli kyse siitä, että hissi oli rikki.
Aivan eri asia kuin sairaalasta kotiutuminen, joka tosiaan suunnitellaan etukäteen. Ei useimpiin omakotitaloihinkaan pääse pyörätuolilla kun ramppi puuttuu. Olen yleensä luullut, että jos jalat ei toimi niin ainakin pää, mutta näköjään luulin väärin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Just kaksi viikkoa sitten oli Iltalehden/sanomien? juttu tilanteesta jossa kulkuesteinen henkilö tuli myöhään illalla tai yöllä kotiinsa ja hissin ovessa ilmoitus että hissi onkin rikki. Hän ja ystävänsä soittivat taloyhtiön päivystykseen, josta apua ei herunut. Lopulta hänen kotiinkujetus tapahtui soittamalla hätäkeskukseen.
Tämä juttu? https://yle.fi/a/74-20201356
Vierailija kirjoitti:
Pysykööt tuottamattomat tyypit pihalla ! Perus-Suomi ei laiskoja ruoki.
Aha. Kuitenkin Suomi ruokkii 75% persuista nykyään. Yhteensä neljäsosa persuista joko on töissä tai yrittäjinä. Loput makaa joutilaana pankolla ja Kela elättää.
Esimerkkejä: Riikka Purra tuli 14 vuoden saikuttamisen jälkeen ekaan työhönsä ikinä kansanedustajaksi. Halla-aho ei saanut valmistuttuaan vakituista työtä. Temu Keskikalja pääasiassa runkkailee eläinpornolle, juo kaljaa ja haahuilee. Pari heikkolaatuista viihde"historiikkia" on väsännyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä muutin 56v ensimmäisen kerroksen maan tasalla olevaan portaattomaan asuntoon. Voi asioita tehdä jo etukäteenkin, eikä vasta kun on 83v ja kotiutuu pyörätuolissa sairaalasta.
Itse taidan ennemminkin tehdä kuten omat nyt 80 v vanhempani, nautitaan elämästä täysillä niin kauan kuin kunto kestää, kyllä niihin palveluiden lähellä oleviin maatason asuntoihin ehtii sitten, kun oikeasti kunto ei kestä mieleistä asumista. Vielä toistaiseksi elävät saaristossa, jonne muuttivat muutama vuosi eläkkeelle pääsyn jälkeen.
No ei aina ehdi. Oma vanhempani sai aivoverenvuodon 60+ ja vaikka pääsi nopeasti sairaalaan niin halvaantui toispuoleisesti. En kyllä ymmärrä muutenkaan sun juttua, miksei maan tasolla olevassa asunnossa voisi "nauttia elämästä täysillä"?
Luultavasti menee ovesta omaan kotiinsa, kuten muutkin ihmiset.
Vierailija kirjoitti:
Kaaduin ja nilkkaani tuli trimallealaarimurtuma eli irti poikki. Sairaalassa meni muutama viikko ja operoitiin kahdesti. Kämppikset yksi toisensa jälkeen jatkoivat kuntoutussairaalapaikoille lonkkamurtuminen ja nilkkamurtumineen. Minä ainoana pääsin kotiin, kun kotona asui muitakin auttamassa. Jalalla ei saanut astua kolmeen kuukauteen.
Mä mursin kaksi luuta jalastani ja konkkasin kepeillä kotona. Hoidin vastasyntynyttä vauvaa ja alle kaksivuotiasta. Ei ollut aikaa makoilla. Mutta ehkä sä oot vanhus ja minä en.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä muutin 56v ensimmäisen kerroksen maan tasalla olevaan portaattomaan asuntoon. Voi asioita tehdä jo etukäteenkin, eikä vasta kun on 83v ja kotiutuu pyörätuolissa sairaalasta.
Itse taidan ennemminkin tehdä kuten omat nyt 80 v vanhempani, nautitaan elämästä täysillä niin kauan kuin kunto kestää, kyllä niihin palveluiden lähellä oleviin maatason asuntoihin ehtii sitten, kun oikeasti kunto ei kestä mieleistä asumista. Vielä toistaiseksi elävät saaristossa, jonne muuttivat muutama vuosi eläkkeelle pääsyn jälkeen.
No ei aina ehdi. Oma vanhempani sai aivoverenvuodon 60+ ja vaikka pääsi nopeasti sairaalaan niin halvaantui toispuoleisesti. En kyllä ymmärrä muutenkaan sun juttua, miksei maan tasolla olevassa asunnossa voisi "nauttia elämästä täysillä"?
No varmaan jotkut voi, jos tykkää asua kerrostaloissa ja kaupungissa. Itse en tykkää, joten sellaiseen menen vasta kun on aivan viimeinen pakko. Sama vanhemmillani, halusivat nimenomaan työuran jälkeen palata saaristoelämään kaupunkien jälkeen.
Sairaalan kotiutushoitaja tai sosiaalihoitaja selvittää ja järjestelee nämä asiat jos potilas ei siihen itse kykene.