Oletteko olleet suhteessa ja heränneet yllättäen tajuamaan että kumppani on ihan muuta kuin kuvittelit?
Minulle kävi näin. Ajattelin että mies on kiltti ja sympaattinen, turvallinen ja kunnollinen. Ollaan molemmat koulutettuja ja hyvissä töissä, elämät kunnossa.
Sitten eräänä baari-iltana mies oli riitaantunut ja joutunut tappeluun, ja heitetty baarista ulos. Sen jälkeen olen miettinyt hänen käytöstään ja on impulsiivinen, joutuu usein "kolareihin" tai muuten ongelmiin liikenteessä, on epävakaa ja mt-ongelmainen. Itse asiassa hän on aika pelottava tyyppi.
Miten pystyin aiemmin selittämään kaiken mielessäni parhain päin?
Kommentit (25)
Todellakin! Eikös tuo ole se perinteinen kuvio, että miehet tutustumisen ja suhteen alussa esittää?
Ei sanontaa rakkaus on sokea ole tyhjästä revitty.
En ole itse siinä pisteessä vielä että pystyisin edes ajattelemaan exääni. Tai oikeastaan itseäni kun olin rakastunut.
Parempi hyvissä ajoin kuin myöhään.
Itse sivuutin ns. red flagit ja edelleen käsittelen asiaa yli vuoden jälkeen.
Ihmisethän nimenomaan valehtelevat itselleen. Eipä yllätä yhtään.
Totuus on suurimmalle osalle niin vaikea pala. En kyllä ymmärrä miksi. Mutta mä oonkin erilainen.
Pystyit selittämään itsellesi asiat parhain päin, koska halusit uskoa siihen mieheen ja teidän suhteeseen.
Vierailija kirjoitti:
Ei sanontaa rakkaus on sokea ole tyhjästä revitty.
En ole itse siinä pisteessä vielä että pystyisin edes ajattelemaan exääni. Tai oikeastaan itseäni kun olin rakastunut.
Tämä.
Ja tämä on ihan yleismaailmallisesti havaittu.
Rakkaus on sokea sanontoja on muissakin maissa tämän asian tiimoilta.
Sitä se on kun on alun ihastushuumat päällä ja toinen ehkä vielä omaan silmään hyvännäköinen, menee moni juttu ohitse. En itsekään heti ymmärtänyt miten epävakaa ja mielenterveysongelmainen nainen oli ja alussa laitoin jonkun tavallisen temperamentin piikkiin kaiken kilahtelun.
On käynyt. Niin fiksu, uskollinen ja "hyväntahtoinen" mies paljastui kovaksi valehtelijaksi ja melkoiseksi pettäjäksi. Niin pahasti menin halpaan, etten tiedä, uskallanko enää aloittaa uutta suhdetta.. Usko omaan arviointikykyyn ja perusluottamus on kärsinyt.
Kyllä. Syyt siihen ovat toinen on osannut näytellä hyvin. Jotku hyvin pitkäänkin.
Minulla ei ollut vielä niin hyvää itsetuntemusta ja omanarvontuntoa.
Jos on itse kasvanut pumpulissa ja tavannut vaan hyviä ihmisiä omassa kuplassaan, ei voi ehkä tajutakaan että kaikki ei ole sellaisia.
Usein ihminen sulkee silmänsä siltä, millainen se toinen oikeasti on. Menneisyydellä ei ole väliä, sanaan luotetaan ja kaveripiirin neuvoja uskotaan.
Vierailija kirjoitti:
Todellakin! Eikös tuo ole se perinteinen kuvio, että miehet tutustumisen ja suhteen alussa esittää?
Miksi luulet, että vain miehet?
Ja mies vielä syytti minua tapahtuneesta, koska olin sanonut että en halua lähteä ulos sinä iltana. Mulle kaikenlainen väkivalta on ehdoton nou-nou, kun kyseessä on vielä iso ja raamikas mies.
Nyt vain mietin miten pääsen eroon ilman isompia ongelmia.
-ap
Jep jep, jotkut on tuollaisia että aina sattuu ja tapahtuu. Eikä ikinä ole oma syy. Juokse.
Vierailija kirjoitti:
Ja mies vielä syytti minua tapahtuneesta, koska olin sanonut että en halua lähteä ulos sinä iltana. Mulle kaikenlainen väkivalta on ehdoton nou-nou, kun kyseessä on vielä iso ja raamikas mies.
Nyt vain mietin miten pääsen eroon ilman isompia ongelmia.
-ap
Nyt heti tekemään hyvä.ja älykäs suunnitelma. Tosiaan hankkiudut eroon hänestä. Asutteko yhdessä? Muutto salattuun osoitteeseen, puhelinnumero myös salaiseksi. Viet kamat pois, kun mies on muualla.
Vierailija kirjoitti:
Sitä se on kun on alun ihastushuumat päällä ja toinen ehkä vielä omaan silmään hyvännäköinen, menee moni juttu ohitse. En itsekään heti ymmärtänyt miten epävakaa ja mielenterveysongelmainen nainen oli ja alussa laitoin jonkun tavallisen temperamentin piikkiin kaiken kilahtelun.
Saanko esimerkkejä tästä kilahtelusta?
Kun oon elämän varrella huomannut, että usein kun miehelle yrittää puhua jostain mikä vaivaa mieltä niin se käännetään niin että nainen vaan nalkuttaa ja yrittää haastaa riitaa.
Oliko vielä niin, että alussa nainen kyllä kertoi ongelmistaan, mutta sivuutit asian kun se oli niin hyvännäköinen?
Narsistit nimenomaan pystyy luomaan vaikka mitä satuja ja illuusioita tarinoillaan. Yhtäkkiä olet itsetunto murskana, rahat ja miltei henki menneenä ja mietit miten tässä näin saattoi käydä? Kun toinen oli niin kiltti ja ihana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitä se on kun on alun ihastushuumat päällä ja toinen ehkä vielä omaan silmään hyvännäköinen, menee moni juttu ohitse. En itsekään heti ymmärtänyt miten epävakaa ja mielenterveysongelmainen nainen oli ja alussa laitoin jonkun tavallisen temperamentin piikkiin kaiken kilahtelun.
Saanko esimerkkejä tästä kilahtelusta?
Kun oon elämän varrella huomannut, että usein kun miehelle yrittää puhua jostain mikä vaivaa mieltä niin se käännetään niin että nainen vaan nalkuttaa ja yrittää haastaa riitaa.
Oliko vielä niin, että alussa nainen kyllä kertoi ongelmistaan, mutta sivuutit asian kun se oli niin hyvännäköinen?
Pitihän se arvata että tämä syylliseksi leipominen alkaa pian koska miehenähän on aina syyllinen kaikkeen. Taattua vauvalaatua. Voitaisiinko edes joskus olla tasa-arvoisia ja ymmärtää toisiamme?
Kuvittele mitä tahansa pieni asia jonka teet väärin toisen mielestä ja siitä kauheat raivarit. Tuskin menee kummallakaan sukupuolella kauaa läpi sormien.
Pelottaa edes mennä treffeille. Joka päivä saa lehdestä lukea kun joku nainen on murhattu miesystävän toimesta.
Jännämies?