Oletteko olleet suhteessa ja heränneet yllättäen tajuamaan että kumppani on ihan muuta kuin kuvittelit?
Minulle kävi näin. Ajattelin että mies on kiltti ja sympaattinen, turvallinen ja kunnollinen. Ollaan molemmat koulutettuja ja hyvissä töissä, elämät kunnossa.
Sitten eräänä baari-iltana mies oli riitaantunut ja joutunut tappeluun, ja heitetty baarista ulos. Sen jälkeen olen miettinyt hänen käytöstään ja on impulsiivinen, joutuu usein "kolareihin" tai muuten ongelmiin liikenteessä, on epävakaa ja mt-ongelmainen. Itse asiassa hän on aika pelottava tyyppi.
Miten pystyin aiemmin selittämään kaiken mielessäni parhain päin?
Kommentit (25)
Vierailija kirjoitti:
Ihmisethän nimenomaan valehtelevat itselleen. Eipä yllätä yhtään.
Totuus on suurimmalle osalle niin vaikea pala. En kyllä ymmärrä miksi. Mutta mä oonkin erilainen.
Niinhän sitä luulee, kunnes huomaa asian oikean laidan. Jos huomaa.
Olen havainnut, että aika moni nainen vaihdevuosissa huomaa, että millaista pikkupoikaa on tullut hyysättyä ja vedettyä perässä vuosikaudet. Että oisko ne ne naishormo itse, jotka saavat naisen näkemään sen miehen jotenkin ruusuisempana kuin onkaan.
Vierailija kirjoitti:
Olen havainnut, että aika moni nainen vaihdevuosissa huomaa, että millaista pikkupoikaa on tullut hyysättyä ja vedettyä perässä vuosikaudet. Että oisko ne ne naishormo itse, jotka saavat naisen näkemään sen miehen jotenkin ruusuisempana kuin onkaan.
Niin tai sitten nainen masentuu ja sekoaa hormoonihuuruissaan. Mutta niinpä niin, miehen vika tämäkin.
Joo voitaisiinko nyt pitää homma neutraalina kerrankin ilman että aloitetaan sitä sukupuolikamppailua kun oma sukupuolinen ego ei kestä negatiivisia vastasukupuolelta. Naiset saa haukkua miehiä ilman että miehet pyllykipuuntuu ja sama toisin päin.