Jos muistisairas yksinasuva vanhus kotiutetaan lonkkamurtuman jälkeen, kenen vastuulla on laittaa koti siihen kuntoon, että voi siellä asua
Tarvitaan joku nousutuki sänkyyn ja vessaan. Ja myös melko rankkaa tavaroiden karsimista, koska muuten rollaattorin kanssa ei mahdu liikkumaan.
En minä voi toisen kodista mennä heittämään huonekaluja kaatopaikalle tai tavaroita roskiin, kun vanhus itse ei ymmärrä miksi hänen tavaroitaan pitää heittää roskiin. Tai ei halua maksaa mistään turhista härpäkkeistä.
Ja nää pitäisi siis tehdä enenkuin tulee kotiin, eikä sitten kun on kotona ja voi itse päättää mitä tehdään
Kommentit (33)
Vierailija kirjoitti:
Sairaalasta tehdään kotikäynti asukkaan, fyssarin ja toimintaterapeutin kanssa. Kartoitetaan apuvälineiden tarve, katsotaan, että liikkuminen on kotona turvallista. Hoito neuvottelu ennen kotiutusta voidaan järjestää, jonne omainen, kotihoito ja sossu paikalle tai tilataan kotihoidon kartoitus käynti asiakkaalle kotiin sairaalasta kotiuttamisen jälkeen.
Joskus on tilattu raivaussiivouskin asiakkaan kotiin ennen kotiutusta.
Fyssari ja toimintaterapeutti eivät käy asiakkaan kotona. Kysyvät kyllä sairaalassa, mikä on ihan tosi kätevää kun on muistisairas vanhus kyseessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sosiaaliviranomaiset, vammaispalvelun puolella. Yleensä kyllä lääkäri tai hoitolaitos tekee siitä ilmoituksen heille, että kotiutetaan tämmöinen henkilö, joka tarvii kotona apuvälineitä ja/tai apua.
Vanhuspuolen ihmiset hoitavat vanhuksia, ei vammaispuolen.
Olen liki 90-vuotiaan hk-avustaja ollut vuosia. Hänellä oli myös muistisairaus. Vammispalvelusta haetaan avustaja vammaiselle, myös vanhukselle, jonka oma toimintakyky ei riitä. Sellainen täyttää vammaisuuden kriteerit. Ylempänä oli lainauksia asiantuntijasivuilta. Sinä varmaan kävit nekin alapeukuttamassa, koska edes virallinen fakta ei saa sinua myöntämään, ettet tiedä asioista mitään.
Ja tämä myönnettiin muistisairauden perusteella? Tähän en usko. Mikään hva ei myönnä tällaista.
Tästä asiasta tiedän.
Avustaja myönnetään vammaispalvelun kautta vammaiselle, joka on toimintakyvytön, vammainen tai toimintakyvytön vanhus. Ja henkilökohtaiset avustajat voivat käydä avustamassa vanhusta myös esim. palvelutaloissa, vaikka siellä on hoitajatkin.
Palvelutarpeen arvio on paikallaan, katsovat mitä apua ja välineitä tarvii kotiinsa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sosiaaliviranomaiset, vammaispalvelun puolella. Yleensä kyllä lääkäri tai hoitolaitos tekee siitä ilmoituksen heille, että kotiutetaan tämmöinen henkilö, joka tarvii kotona apuvälineitä ja/tai apua.
Vanhuspuolen ihmiset hoitavat vanhuksia, ei vammaispuolen.
Olen liki 90-vuotiaan hk-avustaja ollut vuosia. Hänellä oli myös muistisairaus. Vammispalvelusta haetaan avustaja vammaiselle, myös vanhukselle, jonka oma toimintakyky ei riitä. Sellainen täyttää vammaisuuden kriteerit. Ylempänä oli lainauksia asiantuntijasivuilta. Sinä varmaan kävit nekin alapeukuttamassa, koska edes virallinen fakta ei saa sinua myöntämään, ettet tiedä asioista mitään.
Avainsana vammaispalvelun saamiselle on toimintakyvyn laskun pitkäaikaisuus.
Vanhuus ja siihen liittyvä toimintakyvyn lasku ja sairaudet eivät ole vammoja. Vammaispalvelulain tulkinta näyttää olevan joillakin hakusessa.
Vierailija kirjoitti:
Palvelutarpeen arvio on paikallaan, katsovat mitä apua ja välineitä tarvii kotiinsa.
Joo, kyllähän se tehdään, on vaan ihan käsittämätöntä ettei sitä voida tehdä etukäteen. Mumo on 6vk sairaalassa ja tiedetään ettei sellaisenaan pysty asumaan yksin kotona jatkossa. Miksi tämän kuuden viikon aikana voida tehdä arviointia? Vastaus sairaalasta: Nämä hoidetaan nykyään näin.
Ja nyt ollaan kiireenvilkkaa hankkimassa näille muistisairaille itsemääräämisoikeutta, kun päättäjät luulevat, että sillä ratkeaa kaikki ongelmat.. Nyt jo hoivakodeissa käytetään tätä hyväksi, ei tarvitse ulkoiluttaa, kun ei se halua, ei tarvitse vaihtaa vaippaa, koska ei halua jne,. Tässä maassa on unohdettu vanhukset, heitteillejättö on oikea sana, mutta yritetään naamioida joksikin muuksi. Vanhus ei halua pois kotoaan, eikä halua apua. Kysykää lisää kysymyksiä muistisairailta.
Kenen etu on tämä pyhä itsemääräämisoikeus? Ei ainakaan sen vanhuksen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Palvelutarpeen arvio on paikallaan, katsovat mitä apua ja välineitä tarvii kotiinsa.
Joo, kyllähän se tehdään, on vaan ihan käsittämätöntä ettei sitä voida tehdä etukäteen. Mumo on 6vk sairaalassa ja tiedetään ettei sellaisenaan pysty asumaan yksin kotona jatkossa. Miksi tämän kuuden viikon aikana voida tehdä arviointia? Vastaus sairaalasta: Nämä hoidetaan nykyään näin.
Erikoiselta kyllä kuulostaa. Itse työskentelen kotihoidon arvioivassa tiimissä. Aloituksen kaltaisten asiakkaiden palvelut asiakaohjaus kartoittaa jo osastolla. Meille tulee ilmoitus uudesta asiakkaasta ennakkoon ja ollaan tarvittaessa jo vastassa, kun kotiutuu. Apuvälineet saa osastolta mukaan ja kotihoidon fysioterapeutti tulee kotiin mahdollisimman pian.
Toki tuo tavaramäärä tulee joskus yllätyksenä, kun asiakas kotiutuu. Pahimmat on kyllä etukäteen tiedossa ja sossu/omainen on tilannut siivouksen edeltävästi..
Vierailija kirjoitti:
Itse työskentelen kotihoidon arvioivassa tiimissä. Aloituksen kaltaisten asiakkaiden palvelut asiakaohjaus kartoittaa jo osastolla. Meille tulee ilmoitus uudesta asiakkaasta ennakkoon ja ollaan tarvittaessa jo vastassa, kun kotiutuu. Apuvälineet saa osastolta mukaan ja kotihoidon fysioterapeutti tulee kotiin mahdollisimman pian.
Toki tuo tavaramäärä tulee joskus yllätyksenä, kun asiakas kotiutuu. Pahimmat on kyllä etukäteen tiedossa ja sossu/omainen on tilannut siivouksen edeltävästi..
Miten sieltä osaltolta käsin nähdään miten siellä kotona sitten pärjää? Jos esim pesutilat kellarissa, tai vessa niin pieni ettei rollaattorin kanssa mahdu. Ja miten omaisella voi olla valta heittää toisen tavaroita pois? Kysytäänkö muistisairaalta lupa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse työskentelen kotihoidon arvioivassa tiimissä. Aloituksen kaltaisten asiakkaiden palvelut asiakaohjaus kartoittaa jo osastolla. Meille tulee ilmoitus uudesta asiakkaasta ennakkoon ja ollaan tarvittaessa jo vastassa, kun kotiutuu. Apuvälineet saa osastolta mukaan ja kotihoidon fysioterapeutti tulee kotiin mahdollisimman pian.
Toki tuo tavaramäärä tulee joskus yllätyksenä, kun asiakas kotiutuu. Pahimmat on kyllä etukäteen tiedossa ja sossu/omainen on tilannut siivouksen edeltävästi..
Miten sieltä osaltolta käsin nähdään miten siellä kotona sitten pärjää? Jos esim pesutilat kellarissa, tai vessa niin pieni ettei rollaattorin kanssa mahdu. Ja miten omaisella voi olla valta heittää toisen tavaroita pois? Kysytäänkö muistisairaalta lupa?
Jos pesutilat kellarissa niin portaissa kulkeminen pitää sujua ennen kotiutusta. Jos vessa niin pieni, ettei rollaattorin kanssa pääse, niin käy vessa-asiat portatiivilla, kunnes pääsee tukikahvojen avulla vessaan. Yleensä omaiset eivät heitä tavaroita pois vaan raivaavat kulkureitit ensihätään. Niistä tavaroista voi neuvotella, kun vanhus itse kotona.
Joskus täytyy muuttaa saadakseen esteettömän asunnon ja pärjätäkseen kotona.
Voihan muistiliitto väittää noin kyllä käytännössä vanhuspuoli asian hoitaa..
Aikamoista tappelua saat käydä, että vammaispuolen oikeudet saat muistisairaalle omaiselle, mutta apn tapauksessa vanhuspuoli houtaa asian yhtä hyvin.
Sinänsä hoitajana olen paljon pohtinut epäsuhtaa itsensä kännissä tärvelleen ja vanhuksen palveluissa.