Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Tähdet tähdet 2026 OFFICIAL
Tähdet, tähdet palaa ruutuihin.
Ohjelmassa julkisuudesta tutut viihdyttäjät heittäytyvät eri musiikkigenrejen syövereihin ja haastavat itsensä viikko toisensa jälkeen.
Vuoden 2026 Tähdet, tähdet -kilpailijoina nähdään näyttelijä Mikko Penttilä, laulaja Ami Aspelund, ysärikingi Waldo, laulaja Annika Eklund, vatsastapuhuja Sari Aalto, reggae-muusikko Jukka Poika, laulaja Venla Edelmann, laulaja Noora Louhimo ja oopperalaulaja Aarne Pelkonen.
Ohjelman tuomareina nähdään aikaisemmilta kausilta tutut Lilli Paasikivi ja Sami Yaffa. Lisäksi esityksiä pääsee tuomaroimaan vaihtuva vieraileva tuomari.
Ohjelman juontajana toimii Susanna Laine.
Katso lähetysajat : Tähdet, tähdet - Iltapulu.fi TV-opas
Kommentit (1087)
Vierailija kirjoitti:
Ärsyttää, kun Sami Yaffa joka jaksossa sanoo, ettei hän ulkomailla oleskelunsa tunne sitä tai tätä suomalaista genreä. Hänhän julistaa sillä tavalla asiantuntemattomuutensa ja silti istuu vakituisena raatilaisena ohjelmassa. Ja hänen kotimaahan paluustaan on jo 10 vuotta aikaa. Olisi siinä ajassa ehtinyt tutustua suomalaiseen musiikkiin. Ja ulkolaisten nimien tiputtelun Yaffa voisi myös lopettaa. Jos ei asiantuntemus riitä, voisi antaa tilaa sellaisille asiantuntijoille, jotka tuntevat suomalaisen musiikin läpikotaisin.
Mä taas pidän hänen kommenteistaan, koska olen itsekin asunut ulkomailla samoihin aikoihin. Jotenkin samaistun häneen, kun tuon ajan artistit ja kappaleet ovat jääneet kuulematta esimerkkinä Euroviisut, joita ei vielä 90-luvulla soitettu niin paljon.
Sen sijaan Rafaelin Enkelin olen kuullut radiosta ihan kyllästymiseen asti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aarne paras ja Jukka Poika myös, Waldo ja Mikko hyviä. Nooralla liian kimeää laulua, ei ollut minun makuun. Venlasta tykkään myös.
Noora Louhimo on mulle ennestään tuntematon. Mistä hänet pitäisi tuntea? Aikuinen nainen melkoinen riski laulettavaksi. Siitä kun on kuultu noin miljoona karaokeversiota. No, nyt vedettiin upeasti, mutta Nooran fania ei minusta tullut. Ja ei se ääni tahtonut kestää ihan niitä kaikkein korkeimpia ääniä tai ei vaan päässyt niin korkealle kuin yritti.
Saria olisi kyllä katsellut pidempäänkin. Ehkä sitten liian pirteä olemus suomalaisten makuun. Olisi pitänyt laulaa myös ihan vaan itsenään, ehkä yksi kerta nuken kanssa olisi riittänyt. Mikkoa en jää kaipaamaan ja "taiteellisia" esityksiä.
Paljon erikoisia kappalevalintoja ja paljon kaameita puvustuksia. Annikan pukua en ymmärtänyt lainkaan
Re: "Annikan pukua..."
Juurikin niin, miten se kuvasti kappaletta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
re: "tänään putoaa"
Niin, olisihan kaksi voinut pudottaa jossain myöhemmässäkin jaksossa. Jaksojen lukumäärä tietysti kun on ennalta määrätty.
Mutta. Kerrotaanko katsojille pelastivatko tuomarit putoamiselta sen, jolle kaikki antoivat tähden. Olisiko pudonnut ilman tuomarien pelastamista. Se olisi kiva tietää, suuntaan tai toiseen, varmaan sen kisaajankin, joka siten pelastettiin, tarvitsipa pelastamista tai ei, kun siten ainakin sai tuomariston kannustusta
ja tuomaristo siten muokkaa äänestäjien mielipidettä samaan suuntaan jatkossa.
Noora Louhimo, Aikuinen nainen. Tykkäsin kovasti, kuulosti säkeistöissä alkuperäislaulajalta ja kertosäkeet tuuttasi voimalla kuulostamatta tällä kertaa kuitenkaan metalliartistilta, pikemmin r n' b diivalta. Miinusta ainoastaan ylitökeröstä kappale-esittelystä Laineen kanssa, eli ei laulajan vika.
Mikko Penttilä, Saippuakupla. Vihdoin nopeampi ja tanssittavampi kappale, miinuspisteitä tuntemattomasta oman sisäpiiriKUPLAN(!) biisistä vielä enemmän kuin aiemman Eternal Erectionin kohdalla. Aiheellinen pudotus.
Annika Eklund, Kaikki päättyy kyyneliin. Haloo Helsinki ei oikein iskelmäkenttään alun perin mahdu, mutta ihan hyvä pyrkimys ottaa riskiä omallakin alallaan ja kyllähän tätä hänen versiotaan voisi Kinnusen kanavalla soittaakin. Kyyneliä jäljittelevä silmämeikki meni naurettavaksi.
Venla Edelmann, Sinun omasi. Tämä oli todella hyvä, mielestäni tämä ilmeisesti lähemmäs 100v vanhan biisin valinta oli jo sitä heittäytymistä, jota tuomarit peräänkuuluttivat. Kuulosti onnistuneesti tuon ajan laulajalta, kaikki nykyniekut ym. kliseet poissa. Tatuoinnit vain näyttivät hassuilta tv-lähetyksen mustavalkokuvassa.
Waldo, R.A.K.A.S. Edelleen näyttää kehittyneen laulajana, tuskin tällainen olisi onnistunut vielä Vain Elämäässäkään. Sam Yaffalta mainio kommentti "isä käänsi tämän kappaleen aina pois päältä"
Jukka Poika, Rafaelin enkeli. Liekkilavasta tuli mieleen kappaleesta kuulemani black metal -versio "Rafaelin demoni"... Ei kuulostanut miltään reggaeversioinnilta, pikemminkin aika alkuperäisuskolliselta versiolta ja olisiko jo P. Ruuskalla ollut luultua enemmän vaikutteita ko. tyylilajista
Sari Aalto, Oon voimissain. Vatsastalaulamisen koin saavuttaneen huippunsa jo viisujaksossa, jossa "nuketettiin" vähemmän ydinlatautuneessa mielessä jo kokonainen tanssija. Nyt tuntui taaksepäin paluulta koko "Donatella Versace" kuvaavaa sinänsä, ettei hahmosta iskelmäjaksossa tullut edes mieleen ketään kotimaista kohublondia vaan hän. Vielä aiheellisempi pudotus.
Ami Aspelund, Kohtalokas samba. Plussaa sinänsä näille iskelmälaulajille irtiottoyrityksistä oman genrensä jaksossa, mutta tämä ei oikein toiminut ja omien konserttiensa päätösnumerona ei ollut edes kovin riskinotto. Pudonneiden jälkeen illan huonoin.
Aarne Pelkonen, Shanghain valot. Ihan ok, mutta olisi kaivannut lavalle jotain muutakin, esim. niitä yleensä inhottuja tanssijoita. Varsinkin kun näytti "tule tule" -käsimerkkejä useampaankin otteeseen. Eikä ketään tullut. Taisi osaltaan tuoda yleisöääniä alkuperäisesittäjälle kisassa muistutuksena jättihitistään
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Noora Louhimo, Aikuinen nainen. Tykkäsin kovasti, kuulosti säkeistöissä alkuperäislaulajalta ja kertosäkeet tuuttasi voimalla kuulostamatta tällä kertaa kuitenkaan metalliartistilta, pikemmin r n' b diivalta. Miinusta ainoastaan ylitökeröstä kappale-esittelystä Laineen kanssa, eli ei laulajan vika.
Mikko Penttilä, Saippuakupla. Vihdoin nopeampi ja tanssittavampi kappale, miinuspisteitä tuntemattomasta oman sisäpiiriKUPLAN(!) biisistä vielä enemmän kuin aiemman Eternal Erectionin kohdalla. Aiheellinen pudotus.
Annika Eklund, Kaikki päättyy kyyneliin. Haloo Helsinki ei oikein iskelmäkenttään alun perin mahdu, mutta ihan hyvä pyrkimys ottaa riskiä omallakin alallaan ja kyllähän tätä hänen versiotaan voisi Kinnusen kanavalla soittaakin. Kyyneliä jäljittelevä silmämeikki meni naurettavaksi.
Venla Edelmann, Sinun omasi. Tämä oli todella hyvä, mielestäni tämä ilmeisesti lähemmäs 100v vanhan biisin valinta oli jo sitä heittäytymistä, jota tuomarit peräänkuuluttivat. Kuulosti onnistuneesti tuon ajan laulajalta, kaikki nykyniekut ym. kliseet poissa. Tatuoinnit vain näyttivät hassuilta tv-lähetyksen mustavalkokuvassa.
Waldo, R.A.K.A.S. Edelleen näyttää kehittyneen laulajana, tuskin tällainen olisi onnistunut vielä Vain Elämäässäkään. Sam Yaffalta mainio kommentti "isä käänsi tämän kappaleen aina pois päältä"
Jukka Poika, Rafaelin enkeli. Liekkilavasta tuli mieleen kappaleesta kuulemani black metal -versio "Rafaelin demoni"... Ei kuulostanut miltään reggaeversioinnilta, pikemminkin aika alkuperäisuskolliselta versiolta ja olisiko jo P. Ruuskalla ollut luultua enemmän vaikutteita ko. tyylilajista
Sari Aalto, Oon voimissain. Vatsastalaulamisen koin saavuttaneen huippunsa jo viisujaksossa, jossa "nuketettiin" vähemmän ydinlatautuneessa mielessä jo kokonainen tanssija. Nyt tuntui taaksepäin paluulta koko "Donatella Versace" kuvaavaa sinänsä, ettei hahmosta iskelmäjaksossa tullut edes mieleen ketään kotimaista kohublondia vaan hän. Vielä aiheellisempi pudotus.
Ami Aspelund, Kohtalokas samba. Plussaa sinänsä näille iskelmälaulajille irtiottoyrityksistä oman genrensä jaksossa, mutta tämä ei oikein toiminut ja omien konserttiensa päätösnumerona ei ollut edes kovin riskinotto. Pudonneiden jälkeen illan huonoin.
Aarne Pelkonen, Shanghain valot. Ihan ok, mutta olisi kaivannut lavalle jotain muutakin, esim. niitä yleensä inhottuja tanssijoita. Varsinkin kun näytti "tule tule" -käsimerkkejä useampaankin otteeseen. Eikä ketään tullut. Taisi osaltaan tuoda yleisöääniä alkuperäisesittäjälle kisassa muistutuksena jättihitistään
Ei jaksa lukea "raporttiasi"
Vierailija kirjoitti:
Sari ois saanut jatkaa.
Kyllä olisin suonut jatkon, jos olisi laulanut ilman nukkejaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi tänään putoaa kaksi kilpailijaa eikä yksI?
Siksi, kun ollut jo kolme jaksoa ilman pudotusta. Näin on hyvä, että kukin ehtii näyttää taitonsa useamman kerran ennenkuin putoaa. Heti ensimmäisessä jaksossa pudotus on liian epäoikeudenmukainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noora Louhimo, Aikuinen nainen. Tykkäsin kovasti, kuulosti säkeistöissä alkuperäislaulajalta ja kertosäkeet tuuttasi voimalla kuulostamatta tällä kertaa kuitenkaan metalliartistilta, pikemmin r n' b diivalta. Miinusta ainoastaan ylitökeröstä kappale-esittelystä Laineen kanssa, eli ei laulajan vika.
Mikko Penttilä, Saippuakupla. Vihdoin nopeampi ja tanssittavampi kappale, miinuspisteitä tuntemattomasta oman sisäpiiriKUPLAN(!) biisistä vielä enemmän kuin aiemman Eternal Erectionin kohdalla. Aiheellinen pudotus.
Annika Eklund, Kaikki päättyy kyyneliin. Haloo Helsinki ei oikein iskelmäkenttään alun perin mahdu, mutta ihan hyvä pyrkimys ottaa riskiä omallakin alallaan ja kyllähän tätä hänen versiotaan voisi Kinnusen kanavalla soittaakin. Kyyneliä jäljittelevä silmämeikki meni naurettavaksi.
Venla Edelmann, Sinun omasi. Tämä oli todella hyvä, mielestäni tämä ilmeisesti lähemmäs 100v vanhan biisin valinta oli jo sitä heittäytymistä, jota tuomarit peräänkuuluttivat. Kuulosti onnistuneesti tuon ajan laulajalta, kaikki nykyniekut ym. kliseet poissa. Tatuoinnit vain näyttivät hassuilta tv-lähetyksen mustavalkokuvassa.
Waldo, R.A.K.A.S. Edelleen näyttää kehittyneen laulajana, tuskin tällainen olisi onnistunut vielä Vain Elämäässäkään. Sam Yaffalta mainio kommentti "isä käänsi tämän kappaleen aina pois päältä"
Jukka Poika, Rafaelin enkeli. Liekkilavasta tuli mieleen kappaleesta kuulemani black metal -versio "Rafaelin demoni"... Ei kuulostanut miltään reggaeversioinnilta, pikemminkin aika alkuperäisuskolliselta versiolta ja olisiko jo P. Ruuskalla ollut luultua enemmän vaikutteita ko. tyylilajista
Sari Aalto, Oon voimissain. Vatsastalaulamisen koin saavuttaneen huippunsa jo viisujaksossa, jossa "nuketettiin" vähemmän ydinlatautuneessa mielessä jo kokonainen tanssija. Nyt tuntui taaksepäin paluulta koko "Donatella Versace" kuvaavaa sinänsä, ettei hahmosta iskelmäjaksossa tullut edes mieleen ketään kotimaista kohublondia vaan hän. Vielä aiheellisempi pudotus.
Ami Aspelund, Kohtalokas samba. Plussaa sinänsä näille iskelmälaulajille irtiottoyrityksistä oman genrensä jaksossa, mutta tämä ei oikein toiminut ja omien konserttiensa päätösnumerona ei ollut edes kovin riskinotto. Pudonneiden jälkeen illan huonoin.
Aarne Pelkonen, Shanghain valot. Ihan ok, mutta olisi kaivannut lavalle jotain muutakin, esim. niitä yleensä inhottuja tanssijoita. Varsinkin kun näytti "tule tule" -käsimerkkejä useampaankin otteeseen. Eikä ketään tullut. Taisi osaltaan tuoda yleisöääniä alkuperäisesittäjälle kisassa muistutuksena jättihitistään
Ei jaksa lukea "raporttiasi"
Kannattaa harjoitella vielä lukemista, jos tuota ei jaksa lukea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noora Louhimo, Aikuinen nainen. Tykkäsin kovasti, kuulosti säkeistöissä alkuperäislaulajalta ja kertosäkeet tuuttasi voimalla kuulostamatta tällä kertaa kuitenkaan metalliartistilta, pikemmin r n' b diivalta. Miinusta ainoastaan ylitökeröstä kappale-esittelystä Laineen kanssa, eli ei laulajan vika.
Mikko Penttilä, Saippuakupla. Vihdoin nopeampi ja tanssittavampi kappale, miinuspisteitä tuntemattomasta oman sisäpiiriKUPLAN(!) biisistä vielä enemmän kuin aiemman Eternal Erectionin kohdalla. Aiheellinen pudotus.
Annika Eklund, Kaikki päättyy kyyneliin. Haloo Helsinki ei oikein iskelmäkenttään alun perin mahdu, mutta ihan hyvä pyrkimys ottaa riskiä omallakin alallaan ja kyllähän tätä hänen versiotaan voisi Kinnusen kanavalla soittaakin. Kyyneliä jäljittelevä silmämeikki meni naurettavaksi.
Venla Edelmann, Sinun omasi. Tämä oli todella hyvä, mielestäni tämä ilmeisesti lähemmäs 100v vanhan biisin valinta oli jo sitä heittäytymistä, jota tuomarit peräänkuuluttivat. Kuulosti onnistuneesti tuon ajan laulajalta, kaikki nykyniekut ym. kliseet poissa. Tatuoinnit vain näyttivät hassuilta tv-lähetyksen mustavalkokuvassa.
Waldo, R.A.K.A.S. Edelleen näyttää kehittyneen laulajana, tuskin tällainen olisi onnistunut vielä Vain Elämäässäkään. Sam Yaffalta mainio kommentti "isä käänsi tämän kappaleen aina pois päältä"
Jukka Poika, Rafaelin enkeli. Liekkilavasta tuli mieleen kappaleesta kuulemani black metal -versio "Rafaelin demoni"... Ei kuulostanut miltään reggaeversioinnilta, pikemminkin aika alkuperäisuskolliselta versiolta ja olisiko jo P. Ruuskalla ollut luultua enemmän vaikutteita ko. tyylilajista
Sari Aalto, Oon voimissain. Vatsastalaulamisen koin saavuttaneen huippunsa jo viisujaksossa, jossa "nuketettiin" vähemmän ydinlatautuneessa mielessä jo kokonainen tanssija. Nyt tuntui taaksepäin paluulta koko "Donatella Versace" kuvaavaa sinänsä, ettei hahmosta iskelmäjaksossa tullut edes mieleen ketään kotimaista kohublondia vaan hän. Vielä aiheellisempi pudotus.
Ami Aspelund, Kohtalokas samba. Plussaa sinänsä näille iskelmälaulajille irtiottoyrityksistä oman genrensä jaksossa, mutta tämä ei oikein toiminut ja omien konserttiensa päätösnumerona ei ollut edes kovin riskinotto. Pudonneiden jälkeen illan huonoin.
Aarne Pelkonen, Shanghain valot. Ihan ok, mutta olisi kaivannut lavalle jotain muutakin, esim. niitä yleensä inhottuja tanssijoita. Varsinkin kun näytti "tule tule" -käsimerkkejä useampaankin otteeseen. Eikä ketään tullut. Taisi osaltaan tuoda yleisöääniä alkuperäisesittäjälle kisassa muistutuksena jättihitistään
Ei jaksa lukea "raporttiasi"
Hyppää sitten yli. Hyvä tekstihän tuo on.
Vierailija kirjoitti:
Noora Louhimo, Aikuinen nainen. Tykkäsin kovasti, kuulosti säkeistöissä alkuperäislaulajalta ja kertosäkeet tuuttasi voimalla kuulostamatta tällä kertaa kuitenkaan metalliartistilta, pikemmin r n' b diivalta. Miinusta ainoastaan ylitökeröstä kappale-esittelystä Laineen kanssa, eli ei laulajan vika.
Mikko Penttilä, Saippuakupla. Vihdoin nopeampi ja tanssittavampi kappale, miinuspisteitä tuntemattomasta oman sisäpiiriKUPLAN(!) biisistä vielä enemmän kuin aiemman Eternal Erectionin kohdalla. Aiheellinen pudotus.
Annika Eklund, Kaikki päättyy kyyneliin. Haloo Helsinki ei oikein iskelmäkenttään alun perin mahdu, mutta ihan hyvä pyrkimys ottaa riskiä omallakin alallaan ja kyllähän tätä hänen versiotaan voisi Kinnusen kanavalla soittaakin. Kyyneliä jäljittelevä silmämeikki meni naurettavaksi.
Venla Edelmann, Sinun omasi. Tämä oli todella hyvä, mielestäni tämä ilmeisesti lähemmäs 100v vanhan biisin valinta oli jo sitä heittäytymistä, jota tuomarit peräänkuuluttivat. Kuulosti onnistuneesti tuon ajan laulajalta, kaikki nykyniekut ym. kliseet poissa. Tatuoinnit vain näyttivät hassuilta tv-lähetyksen mustavalkokuvassa.
Waldo, R.A.K.A.S. Edelleen näyttää kehittyneen laulajana, tuskin tällainen olisi onnistunut vielä Vain Elämäässäkään. Sam Yaffalta mainio kommentti "isä käänsi tämän kappaleen aina pois päältä"
Jukka Poika, Rafaelin enkeli. Liekkilavasta tuli mieleen kappaleesta kuulemani black metal -versio "Rafaelin demoni"... Ei kuulostanut miltään reggaeversioinnilta, pikemminkin aika alkuperäisuskolliselta versiolta ja olisiko jo P. Ruuskalla ollut luultua enemmän vaikutteita ko. tyylilajista
Sari Aalto, Oon voimissain. Vatsastalaulamisen koin saavuttaneen huippunsa jo viisujaksossa, jossa "nuketettiin" vähemmän ydinlatautuneessa mielessä jo kokonainen tanssija. Nyt tuntui taaksepäin paluulta koko "Donatella Versace" kuvaavaa sinänsä, ettei hahmosta iskelmäjaksossa tullut edes mieleen ketään kotimaista kohublondia vaan hän. Vielä aiheellisempi pudotus.
Ami Aspelund, Kohtalokas samba. Plussaa sinänsä näille iskelmälaulajille irtiottoyrityksistä oman genrensä jaksossa, mutta tämä ei oikein toiminut ja omien konserttiensa päätösnumerona ei ollut edes kovin riskinotto. Pudonneiden jälkeen illan huonoin.
Aarne Pelkonen, Shanghain valot. Ihan ok, mutta olisi kaivannut lavalle jotain muutakin, esim. niitä yleensä inhottuja tanssijoita. Varsinkin kun näytti "tule tule" -käsimerkkejä useampaankin otteeseen. Eikä ketään tullut. Taisi osaltaan tuoda yleisöääniä alkuperäisesittäjälle kisassa muistutuksena jättihitistään
Olenko minä ainoa, joka ei ole innostunut Nora Louhimon esityksistä?
Tykkään Venla Edelmanin tyylistä. Alkaakohan hänkin huutamaan, kun Lilli yllyttää "repäisemään ja lisäämään räväkkyyttä" esityksiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nooran hypetys on liikaa. Laulaa korkeelta ja kovaa, kiitos ei. Saanut tuomaristolta jo alusta lähtien kehuja liiankin kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noora Louhimo, Aikuinen nainen. Tykkäsin kovasti, kuulosti säkeistöissä alkuperäislaulajalta ja kertosäkeet tuuttasi voimalla kuulostamatta tällä kertaa kuitenkaan metalliartistilta, pikemmin r n' b diivalta. Miinusta ainoastaan ylitökeröstä kappale-esittelystä Laineen kanssa, eli ei laulajan vika.
Mikko Penttilä, Saippuakupla. Vihdoin nopeampi ja tanssittavampi kappale, miinuspisteitä tuntemattomasta oman sisäpiiriKUPLAN(!) biisistä vielä enemmän kuin aiemman Eternal Erectionin kohdalla. Aiheellinen pudotus.
Annika Eklund, Kaikki päättyy kyyneliin. Haloo Helsinki ei oikein iskelmäkenttään alun perin mahdu, mutta ihan hyvä pyrkimys ottaa riskiä omallakin alallaan ja kyllähän tätä hänen versiotaan voisi Kinnusen kanavalla soittaakin. Kyyneliä jäljittelevä silmämeikki meni naurettavaksi.
Venla Edelmann, Sinun omasi. Tämä oli todella hyvä, mielestäni tämä ilmeisesti lähemmäs 100v vanhan biisin valinta oli jo sitä heittäytymistä, jota tuomarit peräänkuuluttivat. Kuulosti onnistuneesti tuon ajan laulajalta, kaikki nykyniekut ym. kliseet poissa. Tatuoinnit vain näyttivät hassuilta tv-lähetyksen mustavalkokuvassa.
Waldo, R.A.K.A.S. Edelleen näyttää kehittyneen laulajana, tuskin tällainen olisi onnistunut vielä Vain Elämäässäkään. Sam Yaffalta mainio kommentti "isä käänsi tämän kappaleen aina pois päältä"
Jukka Poika, Rafaelin enkeli. Liekkilavasta tuli mieleen kappaleesta kuulemani black metal -versio "Rafaelin demoni"... Ei kuulostanut miltään reggaeversioinnilta, pikemminkin aika alkuperäisuskolliselta versiolta ja olisiko jo P. Ruuskalla ollut luultua enemmän vaikutteita ko. tyylilajista
Sari Aalto, Oon voimissain. Vatsastalaulamisen koin saavuttaneen huippunsa jo viisujaksossa, jossa "nuketettiin" vähemmän ydinlatautuneessa mielessä jo kokonainen tanssija. Nyt tuntui taaksepäin paluulta koko "Donatella Versace" kuvaavaa sinänsä, ettei hahmosta iskelmäjaksossa tullut edes mieleen ketään kotimaista kohublondia vaan hän. Vielä aiheellisempi pudotus.
Ami Aspelund, Kohtalokas samba. Plussaa sinänsä näille iskelmälaulajille irtiottoyrityksistä oman genrensä jaksossa, mutta tämä ei oikein toiminut ja omien konserttiensa päätösnumerona ei ollut edes kovin riskinotto. Pudonneiden jälkeen illan huonoin.
Aarne Pelkonen, Shanghain valot. Ihan ok, mutta olisi kaivannut lavalle jotain muutakin, esim. niitä yleensä inhottuja tanssijoita. Varsinkin kun näytti "tule tule" -käsimerkkejä useampaankin otteeseen. Eikä ketään tullut. Taisi osaltaan tuoda yleisöääniä alkuperäisesittäjälle kisassa muistutuksena jättihitistään
Olenko minä ainoa, joka ei ole innostunut Nora Louhimon esityksistä?
Tykkään Venla Edelmanin tyylistä. Alkaakohan hänkin huutamaan, kun Lilli yllyttää "repäisemään ja lisäämään räväkkyyttä" esityksiin.
Loppui kirjaimet kesken
Korjaus: Noora, Edelmann
Noora jakaa mielipiteitä tyylinsä takia - kaikki eivät tykkää "korkealta ja kovaa" - laulamisesta. Teknisesti hän on Aarnen lisäksi porukan kovin laulaja. Tämä ei ole mielipide, vaan musiikkialan ammattilaisten näkemys. Venla on vielä raakile, ja vaatii kilometrejä taakse, jotta pienet epäpuhtaudet ja itsevarmuus hioutuvat kohdilleen. Showssa ei ole tarkoituksena etsiä parasta laulajaa, vaan paras viihdyttäjä mahdollisimman monessa genressä. Tässä tällä hetkellä Noora on onnistunut hyvin - hänen laulaminen on toistaiseksi adaptoitunut parhaiten genrestä toiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noora Louhimo, Aikuinen nainen. Tykkäsin kovasti, kuulosti säkeistöissä alkuperäislaulajalta ja kertosäkeet tuuttasi voimalla kuulostamatta tällä kertaa kuitenkaan metalliartistilta, pikemmin r n' b diivalta. Miinusta ainoastaan ylitökeröstä kappale-esittelystä Laineen kanssa, eli ei laulajan vika.
Mikko Penttilä, Saippuakupla. Vihdoin nopeampi ja tanssittavampi kappale, miinuspisteitä tuntemattomasta oman sisäpiiriKUPLAN(!) biisistä vielä enemmän kuin aiemman Eternal Erectionin kohdalla. Aiheellinen pudotus.
Annika Eklund, Kaikki päättyy kyyneliin. Haloo Helsinki ei oikein iskelmäkenttään alun perin mahdu, mutta ihan hyvä pyrkimys ottaa riskiä omallakin alallaan ja kyllähän tätä hänen versiotaan voisi Kinnusen kanavalla soittaakin. Kyyneliä jäljittelevä silmämeikki meni naurettavaksi.
Venla Edelmann, Sinun omasi. Tämä oli todella hyvä, mielestäni tämä ilmeisesti lähemmäs 100v vanhan biisin valinta oli jo sitä heittäytymistä, jota tuomarit peräänkuuluttivat. Kuulosti onnistuneesti tuon ajan laulajalta, kaikki nykyniekut ym. kliseet poissa. Tatuoinnit vain näyttivät hassuilta tv-lähetyksen mustavalkokuvassa.
Waldo, R.A.K.A.S. Edelleen näyttää kehittyneen laulajana, tuskin tällainen olisi onnistunut vielä Vain Elämäässäkään. Sam Yaffalta mainio kommentti "isä käänsi tämän kappaleen aina pois päältä"
Jukka Poika, Rafaelin enkeli. Liekkilavasta tuli mieleen kappaleesta kuulemani black metal -versio "Rafaelin demoni"... Ei kuulostanut miltään reggaeversioinnilta, pikemminkin aika alkuperäisuskolliselta versiolta ja olisiko jo P. Ruuskalla ollut luultua enemmän vaikutteita ko. tyylilajista
Sari Aalto, Oon voimissain. Vatsastalaulamisen koin saavuttaneen huippunsa jo viisujaksossa, jossa "nuketettiin" vähemmän ydinlatautuneessa mielessä jo kokonainen tanssija. Nyt tuntui taaksepäin paluulta koko "Donatella Versace" kuvaavaa sinänsä, ettei hahmosta iskelmäjaksossa tullut edes mieleen ketään kotimaista kohublondia vaan hän. Vielä aiheellisempi pudotus.
Ami Aspelund, Kohtalokas samba. Plussaa sinänsä näille iskelmälaulajille irtiottoyrityksistä oman genrensä jaksossa, mutta tämä ei oikein toiminut ja omien konserttiensa päätösnumerona ei ollut edes kovin riskinotto. Pudonneiden jälkeen illan huonoin.
Aarne Pelkonen, Shanghain valot. Ihan ok, mutta olisi kaivannut lavalle jotain muutakin, esim. niitä yleensä inhottuja tanssijoita. Varsinkin kun näytti "tule tule" -käsimerkkejä useampaankin otteeseen. Eikä ketään tullut. Taisi osaltaan tuoda yleisöääniä alkuperäisesittäjälle kisassa muistutuksena jättihitistään
Olenko minä ainoa, joka ei ole innostunut Nora Louhimon esityksistä?
Tykkään Venla Edelmanin tyylistä. Alkaakohan hänkin huutamaan, kun Lilli yllyttää "repäisemään ja lisäämään räväkkyyttä" esityksiin.
Osaatteko erottaa huutamisen äänen voimakkuudesta ja sen lisäämisestä. Itse odotan Venlalta että panostaisi äänenkäyttöään, eli lisäisi voimakkuutta/ vahvuutta silloin kun sitä tarvitaan. Sitä juuri Lilli kaipasi. Liian pehmeä saati hento ääni ei mua koskaan ole koskettanut. Siitä mainitsen esimerkkinä Johanna Kurkelan. Ymmärrän kyllä heitä jotka tykkäävät hentoäänisistä laulajista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noora Louhimo, Aikuinen nainen. Tykkäsin kovasti, kuulosti säkeistöissä alkuperäislaulajalta ja kertosäkeet tuuttasi voimalla kuulostamatta tällä kertaa kuitenkaan metalliartistilta, pikemmin r n' b diivalta. Miinusta ainoastaan ylitökeröstä kappale-esittelystä Laineen kanssa, eli ei laulajan vika.
Mikko Penttilä, Saippuakupla. Vihdoin nopeampi ja tanssittavampi kappale, miinuspisteitä tuntemattomasta oman sisäpiiriKUPLAN(!) biisistä vielä enemmän kuin aiemman Eternal Erectionin kohdalla. Aiheellinen pudotus.
Annika Eklund, Kaikki päättyy kyyneliin. Haloo Helsinki ei oikein iskelmäkenttään alun perin mahdu, mutta ihan hyvä pyrkimys ottaa riskiä omallakin alallaan ja kyllähän tätä hänen versiotaan voisi Kinnusen kanavalla soittaakin. Kyyneliä jäljittelevä silmämeikki meni naurettavaksi.
Venla Edelmann, Sinun omasi. Tämä oli todella hyvä, mielestäni tämä ilmeisesti lähemmäs 100v vanhan biisin valinta oli jo sitä heittäytymistä, jota tuomarit peräänkuuluttivat. Kuulosti onnistuneesti tuon ajan laulajalta, kaikki nykyniekut ym. kliseet poissa. Tatuoinnit vain näyttivät hassuilta tv-lähetyksen mustavalkokuvassa.
Waldo, R.A.K.A.S. Edelleen näyttää kehittyneen laulajana, tuskin tällainen olisi onnistunut vielä Vain Elämäässäkään. Sam Yaffalta mainio kommentti "isä käänsi tämän kappaleen aina pois päältä"
Jukka Poika, Rafaelin enkeli. Liekkilavasta tuli mieleen kappaleesta kuulemani black metal -versio "Rafaelin demoni"... Ei kuulostanut miltään reggaeversioinnilta, pikemminkin aika alkuperäisuskolliselta versiolta ja olisiko jo P. Ruuskalla ollut luultua enemmän vaikutteita ko. tyylilajista
Sari Aalto, Oon voimissain. Vatsastalaulamisen koin saavuttaneen huippunsa jo viisujaksossa, jossa "nuketettiin" vähemmän ydinlatautuneessa mielessä jo kokonainen tanssija. Nyt tuntui taaksepäin paluulta koko "Donatella Versace" kuvaavaa sinänsä, ettei hahmosta iskelmäjaksossa tullut edes mieleen ketään kotimaista kohublondia vaan hän. Vielä aiheellisempi pudotus.
Ami Aspelund, Kohtalokas samba. Plussaa sinänsä näille iskelmälaulajille irtiottoyrityksistä oman genrensä jaksossa, mutta tämä ei oikein toiminut ja omien konserttiensa päätösnumerona ei ollut edes kovin riskinotto. Pudonneiden jälkeen illan huonoin.
Aarne Pelkonen, Shanghain valot. Ihan ok, mutta olisi kaivannut lavalle jotain muutakin, esim. niitä yleensä inhottuja tanssijoita. Varsinkin kun näytti "tule tule" -käsimerkkejä useampaankin otteeseen. Eikä ketään tullut. Taisi osaltaan tuoda yleisöääniä alkuperäisesittäjälle kisassa muistutuksena jättihitistään
Olenko minä ainoa, joka ei ole innostunut Nora Louhimon esityksistä?
Tykkään Venla Edelmanin tyylistä. Alkaakohan hänkin huutamaan, kun Lilli yllyttää "repäisemään ja lisäämään räväkkyyttä" esityksiin.
Minä nautin juuri Venlan esityksen rauhallisuudesta ja tyylikkyydestä. Voi esiintyä ilman huutoa ja kirkunaa ihan laadukkaasti, on nykyään jopa suositeltavaa ainakin monille mieluisampaa kuulla ja katsoa. Harmitti kun Jukkapoika esiintyy aina samalla muotilla ja äänellä, häntä ei kehoiteta muuttumaan, kehutaan juuri siitä, mutta Venlaa kehoitettiin näyttämään jotain muutakin. Ohjelmassa pitäisi silloin kaikilla olla sama ohje, näytetään eri tyylejä ja taitoja.
Nooran esitys tuntui, että miltei suoletkin pullistuivat. Liikaa yliyritystä, kiusaannuttavaa. Korvat kärsivät. Waldosta tykkään, tuntuu mukavalta ja elämää kokeneelta ihmiseltä. Persoona myös ratkaisee, ei pelkkä taitavuus. Hyvin hän myös laulaa, ei huonommin kuin muutkaan.
Noora on teknisesti todella hyvä laulaja. Ymmärrän, että kaikki eivät hänen tyylistään pidä, mutta huutamiseksi hänen lauluaan ei voi sanoa. Hänen vahvuus juurikin nuo korkeat nuotit joita tuomaritkin ihan aiheesta ylistää.
Alue: Aihe vapaa
Onko Samuli Edelman töissä tuolla?