Aiotko katsoa Lover tv-sarjaa?

Vierailija kirjoitti:

L/over,    tottakai katson.  Perheväkivalta  .....  on malliesimerkkiä sairaudesta, josta moni kärsii elämässään Suomessakin.   Toivottavasti  sarjassa  tulee ns  ohjetta miten toimia.  Jaksojen lopussa  näkyy tulevan.

 

äsken teksti karkasi sorry

 

 

Perheväkivalta ei ole sairaus, alkoholismi on. Toisaalta kyllä tuo voisi sairaudestakin käydä, kuten alkoholismi, koska niin moni jää siihen tilanteeseen, oireilee ja alkaa lääkitsemään itseään.

Juha käytti kaikki mahdolliset ja mahdottomat keinot syyllistääkaeen Roosan. Se, että äideille sysätään vastuu lapsen tulevasta terveydestä, eliniästä, mahdollisuuksista elämässä, menestyksestä tai epäonnistumisesta, jo sikiövaiheessa, on julmaa. Juha, joka ajoi Roosan masennukseen ja epävarmuuteen, uskotteli ja puhui lääkärin yli määräämään Roosalle lääkkeet, käytti tätäkin lyömäaseenaan. Väite, että vauva on saanut nyt elinikäiset traumat ensimmäisen kahden viikon aikana, äidin väsymyksen ja alakulon vuoksi, Juhan joutuessa samaan aikaan kokemaan miten vaikeaa on kun Roosa "ei pysty älykkääseen keskusteluun", miten hän, Juha, on tehnyt KAIKEN!... Rakastajatar on vain kuvittelua... Roosan manipuloidakseen, Juhaa vahingoittaakseen, se vain rakastajatar siinä uskottelee että on suhde...siinäkin Juha yrittää aliarvioida Roosan kykyä ajatella itsenäisesti, väheksyy Roosan arvoa, kun jopa rakastajatar on "älyllisesti" Roosan yläpuolelle lukeutuva, tätä manipuloiva. (Tyyliin kaikkihan on älykkäämpiä kuin sinä, kaikkihan sinua väheksyy ja pettää, kaikkihan sinulle valehtelee). Huh huh mitä prässiä mutta tuohan on tuttua monelle, narsisteilla on sama kaava, eivät he ole älykkäitä kuten täältäkin on saanut lukea, eivät he hio taitoaan, he ovat sellaisia ja käyttäytyvät tilanteissa vaistoaan käyttäen, pelko p*rseessään mutta toisille ilkeillen.

Kristan näyttelijän kyvyt pääsivät nyt hienosti esille, hänen surusta jäykistynyt ilme ja kasvot, samalla ironinen Juhaa kohtaan, silmien pohjaton suru ja soinnuton mutta säröilevä ääni, kuvaa juuri sitä loppuunajettua ihmistä, joka on loukussa ja yksin, siinä hetkessä niin yksin ja yksinäinen ja täydellisesti petetty, täysin vailla rakkautta.

Vierailija kirjoitti:

Kristan näyttelijän kyvyt pääsivät nyt hienosti esille, hänen surusta jäykistynyt ilme ja kasvot, samalla ironinen Juhaa kohtaan, silmien pohjaton suru ja soinnuton mutta säröilevä ääni, kuvaa juuri sitä loppuunajettua ihmistä, joka on loukussa ja yksin, siinä hetkessä niin yksin ja yksinäinen ja täydellisesti petetty, täysin vailla rakkautta.

Uskottavampi tosiaan tuossa kohtauksessa, sillä rakastuneelta ei ole vaikuttanut hetkeäkään ja juuri tuollainen suhtautuminen mieheen välittynyt alusta alkaen. Siksi ei olekaan uskottavaa, että olisivat ylipäätään päätyneet yhteen. Anni vaikutti alkuun oikeasti rakastuneelta ja parin välillä oli sellaista kemiaa, että olisi ollut kiinnostavaa nähdä ko. näyttelijä Roosana, josko pääparin kemiat olisi toimineet paremmin.

Katsoin ohjelman tekstitettynä ja siinä sarjan tapahtumat tulkittiin palstan tapaan todellisuutta dramaattisemmin, sillä ihan jakson lopussa tekstitys kertoi Juha käynnistelleen moottorisahaa. Ei sentään ihan niin pitkälle kuitenkaan näyttänyt menneen.

Vierailija kirjoitti:

Juha käytti kaikki mahdolliset ja mahdottomat keinot syyllistääkaeen Roosan. Se, että äideille sysätään vastuu lapsen tulevasta terveydestä, eliniästä, mahdollisuuksista elämässä, menestyksestä tai epäonnistumisesta, jo sikiövaiheessa, on julmaa. Juha, joka ajoi Roosan masennukseen ja epävarmuuteen, uskotteli ja puhui lääkärin yli määräämään Roosalle lääkkeet, käytti tätäkin lyömäaseenaan. Väite, että vauva on saanut nyt elinikäiset traumat ensimmäisen kahden viikon aikana, äidin väsymyksen ja alakulon vuoksi, Juhan joutuessa samaan aikaan kokemaan miten vaikeaa on kun Roosa "ei pysty älykkääseen keskusteluun", miten hän, Juha, on tehnyt KAIKEN!... Rakastajatar on vain kuvittelua... Roosan manipuloidakseen, Juhaa vahingoittaakseen, se vain rakastajatar siinä uskottelee että on suhde...siinäkin Juha yrittää aliarvioida Roosan kykyä ajatella itsenäisesti, väheksyy Roosan arvoa, kun jopa rakastajatar on "älyllisesti" Roosan yläpuole

Todella tutulle tuntui. Onneks meidän erosta on jo kohta 30 vuotta niin pystyy katsomaan kuin ulkopuolisena. Mitenhän sitä on ollut niin hullu, että on vaan jaksanut uskoa mieheen, että se järkiintyy. Ja antanut mahdollisuuden toisensa jälkeen. Tällä kokemuksella olisin lempannut hänet heti, kun hän alkoi väheksyen puhua minusta muiden seurassa.

En pysty katsomaan Jani Volasta.

Mitäpä lottootte päättyykö hyvin vai hyvin huonosti?

Jotenkin kun tuo mies on valmiiksi jo sarjamurhaajan näköinen ja oloinen, niin se ei antanut uskottavaa kuvaa tarinasta. Luulempa että  todellisuudessa tällainen narsisti persoona vois olla just se komea symppiksen oloinen kaveri, josta ei ikinä uskois tätä puolta olevankaan 🤔

Krista kyllä sopi rooliinsa hyvin kauniina,kilttinä ja mukautuvan oloisena persoonana ja tuo liian dramaattinen ero roolipersoonien välillä söi uskottavuutta minun silmissä

Psykopaatti aloittaa toimintansa ensi hetkestä. Narsisti on itsekin alussa huumassa, ns. Shared fantacy, kun kaikki on niin ihanaa ja toinen vihdoin löytynyt täydellinen ihminen. Sitten narsisti pettyy kumppaniin, kun tämä ei olekaan täydellinen ja dynamiikka muuttuu. 

Ei Juha pitänyt Roosaa mitenkään ihanana koskaan. Hän oli hetkestä yksi psykopaatti.

Tuollaiseen jumiutuminen ei liity mitenkään ajatteluun vaan siihen, että ajattelu sumentuu, kun vaistot ja välittäjäaineet huutavat vaaraa ja toinen kuitenkin käyttäytyy tosin. Niillä, jotka ovat lapsesta kasvaneet tuollaisen kanssa tai kokenut traumoja, hermosto "kaappautuu" helposti. Siinä pitää saada joku selkeä hetki itselle ja se mahdollistaa irtautumisen. Luukas ei ole Juhan "kohteena", joten tämä näkee koko ajan sen, että Juha on hullu ja äiti "hypnotisoitu". 

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin kun tuo mies on valmiiksi jo sarjamurhaajan näköinen ja oloinen, niin se ei antanut uskottavaa kuvaa tarinasta. Luulempa että  todellisuudessa tällainen narsisti persoona vois olla just se komea symppiksen oloinen kaveri, josta ei ikinä uskois tätä puolta olevankaan 🤔

Krista kyllä sopi rooliinsa hyvin kauniina,kilttinä ja mukautuvan oloisena persoonana ja tuo liian dramaattinen ero roolipersoonien välillä söi uskottavuutta minun silmissä

Eihän monet narsistit ole mitään komeita, ne on puhelahjakkaita ja siks monet ei usko, että ovat narsistei, kun osaavat niin hyvin puhua. Saavat ihmiset puhuttua koukkuun ja ulkopuoliset eivät voi uskoakaan että on jotenkin paha ihminen, kun se on aina niin kiltti. 

Jos tosi komea plus tosi hyvä puhumaan, niin sehä herättäus red flagei, että eihän nyt täydellisiä ihmisiä voi olla, jotain on pakko olla pielessä.

Loistava sarja,joka tuo esiin piilossa olevan ongelman vielä nykypäivänäkin. Toivottavasti rohkaisee vastaavien ongelmien kanssa painivien hakemaan apua. Ette ole ykisn ! Ymmärrän kyllä ,ettei kaikki pysty sarjaa katsomaan. Toivottavasti omaiset/ystävät ovat tukena.

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin kun tuo mies on valmiiksi jo sarjamurhaajan näköinen ja oloinen, niin se ei antanut uskottavaa kuvaa tarinasta. Luulempa että  todellisuudessa tällainen narsisti persoona vois olla just se komea symppiksen oloinen kaveri, josta ei ikinä uskois tätä puolta olevankaan 🤔

Krista kyllä sopi rooliinsa hyvin kauniina,kilttinä ja mukautuvan oloisena persoonana ja tuo liian dramaattinen ero roolipersoonien välillä söi uskottavuutta minun silmissä

Krista ei kylläkään ole ollut uskottava rakastuneena ja alistuvana. Selkeästi enemmän luonneroolissaan 5. jaksossa, kun ei tarvitse enää esittää uskovansa niitä selityksiä, vaan saa jo ivallisesti nauraa miehen puheille.

""Tämä aihe ja ongelma ovatkin niin laajoja, ettei voida uskottavasti tehdä lyhyitä, vain muutamaa kuukautta kestäviä sarjoja aiheesta. Narsisti/psykopaatin kanssa eläessä kun asiat kehittyy ja mutkistuu vähitellen, vuosien ja sitä myöten vuosikymmenien ajan lonkerot ulottuvat jo niin pitkälle ja syvälle, että sieltä on täysin mahdotonta lähteä saamatta ikuisia henkisiä ja fyysisiä vammoja. Vähättelemättä taloudellisia riitoja, lasten elatus-ja tapaamiskiistoja, jne. narsisti/psykopaatti on sitonut kumppanin itseensä tuhansin tavoin, millä kiusata toista. Uhri tuskin enää uskaltaa luottaa kaiken jälkeen, vihdoin erottuaan, kehenkään suhteessaan tai hän valitsee yksin elämisen. Tällainen äärimmäisen kuluttava suhde muuttuu niin rumaksi, että uhrinkin on mahdotonta säilyä sellaisena terveenä, rationaalisena ja itsensä oikeamielisenä kokeneena, mikä ennen oli hänelle normaali minä. Pahinta onkin miten narsisti murentaa vähitellen uhriaan mutta myös tekee samalla aukkoja tämän ennen niin ihmisläheiseen, hyvää ajattelevaan ja toisiin luottavaan persoonaan ja imagoon. Tod.näk. entisiksi käyneet ystävät voivatkin vain ihmetellä miten tuosta ennen niin ystävällisestä ihmisestä tuli tuollainen erakko tai sarkastinen ihminen. Itse neuvoisin lähtemään ennen kuin niitä lapsia synnytetään siihen suhteeseen, merkkejä on, vaistot kertoo jos muu ei, vaikka rakkauden huumassa ne merkit haluaakin sulkea pois, selittää parhain päin. Lapset ja lemmikit on luonnehäiriöisille kelpoa valuuttaa kiristää ja kuristaa ja saada tahtonsa läpi, aiheuttaa uhkaa ja pelkoa jotta uhri pysyisi ruodussa. Uhri on, (uskallan väittää), usein se suhteen huolehtiva luonteinen ja sen sijaan että hän kykenisi suojelemaan vain itseään, pakkaamaan kamat ja lähtemään, niin hän huomaa suojelevansa itsensä sijaan myös lapsiaan ja lemmikkejään, jopa sukulaisiaan, naapurin lapsia jne. Narsistit eivät välttämättä tee näkyviä rikoksia mistä syyttää heitä, heitä saatetaan arvostaa yhteisössä ja yhteiskunnassa ja näin pitää riittävän tärkeinä, sellaisena jonka yksityiselämä ei kiinnostakaan, usein jopa perheen ulkopuoliset saattavat ihastella miten hyvä puoliso sinulla onkaan, miten hyvä isä hän onkaan, saisit olla tyytyväinen, narskun on hyvä porhaltaa... Lähtekää siis ajoissa!""

Yllä olevan viestin kirjoittaja kirjoitti täyttä asiaa!!!! Kokemuksestani voin allekirjoittaa joka sanan!!! 

Tosin täytyy muistaa, että lapset tulevat näihin suhteisiin todella nopeaa jopa ensimmäisen kuukauden aikana, kuten omanikin kun mies oli puhkonut kumit. Tämän sain tietää myöhemmin hänen kaveriltaan.  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On kyllä hyytävä sarja. Sydänalasta ottaa joka kerta, kun Juha ilmestyy ruutuun. 

 

Aattele kun se olisi puolisosi ja jakaisitte saman talon ja perheen. Sitä se on elää narskun kanssa, kun lopulta selviää, millaisen ihmisen kanssa sitä on mennyt yhteen. Se loppuaika ennen kuin saa itsensä ja lapset irti siitä paholaisesta on kamalaa.

Olisi hirvittävä kohtalo. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kristan näyttelijän kyvyt pääsivät nyt hienosti esille, hänen surusta jäykistynyt ilme ja kasvot, samalla ironinen Juhaa kohtaan, silmien pohjaton suru ja soinnuton mutta säröilevä ääni, kuvaa juuri sitä loppuunajettua ihmistä, joka on loukussa ja yksin, siinä hetkessä niin yksin ja yksinäinen ja täydellisesti petetty, täysin vailla rakkautta.

Uskottavampi tosiaan tuossa kohtauksessa, sillä rakastuneelta ei ole vaikuttanut hetkeäkään ja juuri tuollainen suhtautuminen mieheen välittynyt alusta alkaen. Siksi ei olekaan uskottavaa, että olisivat ylipäätään päätyneet yhteen. Anni vaikutti alkuun oikeasti rakastuneelta ja parin välillä oli sellaista kemiaa, että olisi ollut kiinnostavaa nähdä ko. näyttelijä Roosana, josko pääparin kemiat olisi toimineet paremmin.

Eivät psykopaatit halua vaimoksi mitään sellaista, "jonka kanssa on kemiaa". Vaimo on ihan muita juttuja varten. Vai jättikö vauvankin täysin huomiotta, "koska ei ollut kemiaa" vauvan kanssa?

 Niitä kemioita käytetään hetken panemisen. 

Roosa täytti Juhan "kemiat" oikein hyvin. Suuren kustantamon osakas, kaunis, epävarma, hylätty, yksin (ol. Paula, joka oli käsiteltävissä, kun on yksittäinen ihminen), varakas, rento, joka ei tivaa ja niuhota, luottavainen, sinisilmäinen, syyllistyvä, traumatausta, vastuullinen, valmis kantamaan parisuhdetta (helvetillistäkin) yksin. 

Vierailija kirjoitti:

Kristan näyttelijän kyvyt pääsivät nyt hienosti esille, hänen surusta jäykistynyt ilme ja kasvot, samalla ironinen Juhaa kohtaan, silmien pohjaton suru ja soinnuton mutta säröilevä ääni, kuvaa juuri sitä loppuunajettua ihmistä, joka on loukussa ja yksin, siinä hetkessä niin yksin ja yksinäinen ja täydellisesti petetty, täysin vailla rakkautta.

Hyvin näyttelee loukkuun ajettua ihmistä. Viimesin jakso ja keittiön pöydän ääressä otettu kohtaus oli kristan puolelta tosi aito. Ja hyvin kuvaava oli Juhan roolissa tuo: en syytä sinua, mutta samaan hengenvetoon syytös perään. Samoin hyvin kuvasi tuo miten Roosa koki pitkästä aikaa iloa työporukan kanssa, ja Juhan kanssa tunnelma muuttui heti kuin veitsellä leikaten. Roosa ei saanut kokea iloa, Juha halusi sen roosalta pois ja pakotti irtisanoutumaan. Siinä oli hyviä välähdyskohtia kun Roosa päässään mietti, että miten hauskaa siellä oli ollut, miten ihana oli vastaanottokin. Ja kotona jäätävä ahdistuneisuus. Kontrastia. Tää sarja näyttää miten itsetunto murennetaan, sisään ajetaan huonommuuden tunne, kelvottomuus mihinkään. 

Kyllä se mielestäni käynnisti moottorisahan vai mikä se ääni oli? 

Hyvä puhelu ex-vaimolle. Sanoi, sairas mies.