Olen ruma nainen. Haluatko kysyä jotain?

Vierailija kirjoitti:

Minä olen ollut aina lihava ja ruma... Kiti Kokkosen tyyliä, lyhyt ja lihava Tanhupallo. 

Aika törkee haukkua tällä muita rumaksi, hauku itseäsi, mutta älä vertaile itseäsi muihin henkilöihin. 

Voihan sitä kunnioittaa itseään. 

Eniten on välimuotoja. Keskinkertaisen näköisiä, kuten itse olen. Mene markettiin perjantaiostokdille, katso perheitä. Töpselinokkaa toisensa perään. 

Ap on mustavalkoinen. Liikaa somea? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen ollut aina lihava ja ruma... Kiti Kokkosen tyyliä, lyhyt ja lihava Tanhupallo. 

Mulla on nätti ja laiha vaimo mutta haaveilen  välillä  tollaisesta  tukevammasta että se ratsastaisi mun päällä  ja isot rinnat ja perse heiluisi.

Joo sellaiseen olen kelvannut en muuhun. Me lihavat ja rumat naiset olemme eräänlaisia käyttöesineitä miehille, seksi on ok mutta ei muuhun. Kaikki naiset tunnistavat ilmiön.

Miksi tommoseen sitten pitää tyytyä eikä hakea parempaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Määrittele ruma? 

Ei oo olemassa rumaa ei kaunista ihmistä. Ihmiset on eri näköisiä, kokoisia ja värisiä. On toki olemassa ihmisiä joilla jokin vamma aiheuttaa poikkeuksellisen ulkonäön, mutta kenestäkään ei kenelläkään pitäisi pokkaa olla sanoa toisesta hänen olevan ruma. Kauneus taas on jopa nuorten varsinkin tyttöjen jopa mielenterveydellinen ongelma, kun kauneusihanetta vaaditaan joka pirun mutkassa. Missit sun muut jotka haluavat näyttää "kauniilta" luovat sen kuvan meikkaamalla. Saunapuhdasta missiä ei oo kyllä näkynyt. Kehoakin on leikelty, rasvaimuja tehty ja kohotuksia sinne tänne. Sen minkä olet saanut, siihen on soputuminen. 

 

 

 

 

 

 

Mulla on lyhyet töppöjalat, pitkä leveä selkä, tubulaariset eli kehityshäiriöiset rinnat, lyhyt kaula, tasapaksu vyötärö, iso ja leveä naama jo

 

Olet terve? Moni meistä antaisi paljon, jos saisi vaihtaa pois kivut. 

Minä ottaisin mieluummin hyvän ulkonäön ja kivut kuil ruman ja terveyden. Eipä ole miehille riittänyt, että on terve, joten on jäänyt perhe perustamatta. 

Ap vain kehotti kysymään, mutta ei luvannut vastata yhteenkään kysymykseen. Eikä myöskään ole vastannut.

Vierailija kirjoitti:

Suoraan sanottuna, minkäänlainen rumuus ei kyllä estä lapsenhankintaa jos katsoo perheitä ulkona. Eri asia sitten haluaako hankkia lapsia kun perinteisesti ei-viehättävällä ulkonäöllä lapsi päätyy helpommin toisten lasten ja jopa aikuisten nokittavaksi...

Väitän että tässä maassa varsinkin pariutuminen ei ole täysin ulkonäöstä kiinni. Jos et ole mikään malli niin sitä suuremmalla syyllä pitää laittaa paukut sisäiseen kehitykseen eikä missään nimessä surkutella itseään. Siistit vaatteet ja hiusmalli kohentavat vaatimattomampaakin ulkonäköä.

Naurattaa. Siistit vaatteet ja hiusmalli eivät korjaa rumuutta sitten yhtään.

Vierailija kirjoitti:

Minä ottaisin mieluummin hyvän ulkonäön ja kivut kuil ruman ja terveyden. Eipä ole miehille riittänyt, että on terve, joten on jäänyt perhe perustamatta. 

Valitettavasti monella on sekä rumuus että ne kivut. Ei ole mikään joko tai -valinta.

Ap

Johan nyt on mukavia kommentteja🥰. Mies jos olisi kirjoittanut, neuvot olisivat its-Ari, järveen hyppäämistä ja hoitoon hakeutumista. 

Itse olen enemmän sellainen tavis, mutta jos oikein panostan, niin ehkä parhaimmillaan ihan söpö, mutta en missään nimessä kaunis. Ravintoloissa nuorempana tottui, että kaveria aina haettiin vierestä ja itse oli vähän niin kuin tapettia. Melkein kaikki parisuhteet (ja myöhemmin avioliitto) tuli miesten kanssa, joita tapasi töissä tai harrastuksissa. Eli ts. sitten kun tutustui normielämässä paremmin. 

Mutta nyt kun katson nuoruuskuvia, olen tajunnut olleeni sittenkin ihan ok näköinen ja olisin luultavasti ollut enemmän "kauniimpi", jos olisin paremmin osannut panostaa ulkonäkööni. Eli tyyliin 5 kg pois, parempi hiustyyli, osaavampi meikkaus ja "naisellisemmat" vaatteet (olin vähän poikatyttö). Ja enemmän itseluottamusta ja flirttailutaitoa.

Väitän että harva on oikeasti niin ruma, ettei mitään voisi tehdä. Plastiikkakirurgia on aika yleistä ja esim ihan kosmetologilla voi käydä laittaa kestovärit ja -rajaukset. On tekoripsiä ja täyteainetta ja vaikka mitä meikkiä mihinkin kohtaan. Ja paino on tietty myös iso tekijä. Jos rumuus on elämääsi määrittävä asia ja haluat muuttaa tilannetta, niin lähde tekemään tätä ulkoista muutosta, vaikka sitten isolla rahalla. Mutta tee sitä itsellesi, älä muille. Älä anna muiden määrittää omaa arvoasi.

Vierailija kirjoitti:

Johan nyt on mukavia kommentteja🥰. Mies jos olisi kirjoittanut, neuvot olisivat its-Ari, järveen hyppäämistä ja hoitoon hakeutumista. 

Mitäs eivät toiset miehet kirjoita kannustavia kommentteja rumille miehille, kuten naiset tekevät naisille, täysin oma vikanne. 

Vierailija kirjoitti:

Itse olen enemmän sellainen tavis, mutta jos oikein panostan, niin ehkä parhaimmillaan ihan söpö, mutta en missään nimessä kaunis. Ravintoloissa nuorempana tottui, että kaveria aina haettiin vierestä ja itse oli vähän niin kuin tapettia. Melkein kaikki parisuhteet (ja myöhemmin avioliitto) tuli miesten kanssa, joita tapasi töissä tai harrastuksissa. Eli ts. sitten kun tutustui normielämässä paremmin. 

Mutta nyt kun katson nuoruuskuvia, olen tajunnut olleeni sittenkin ihan ok näköinen ja olisin luultavasti ollut enemmän "kauniimpi", jos olisin paremmin osannut panostaa ulkonäkööni. Eli tyyliin 5 kg pois, parempi hiustyyli, osaavampi meikkaus ja "naisellisemmat" vaatteet (olin vähän poikatyttö). Ja enemmän itseluottamusta ja flirttailutaitoa.

Väitän että harva on oikeasti niin ruma, ettei mitään voisi tehdä. Plastiikkakirurgia on aika yleistä ja esim ihan kosmetologilla voi käydä laittaa kestovärit ja -rajaukset. On tekoripsiä j

No minä olen yksi niistä harvoista oikeasti rumista. Ikääntymisen tuomat muutokset kuten totaalisen valahtanut naama leukapusseineen ei auta asiaa. Leikkauksiin ei ole varaa. 

Vierailija kirjoitti:

Itse olen enemmän sellainen tavis, mutta jos oikein panostan, niin ehkä parhaimmillaan ihan söpö, mutta en missään nimessä kaunis. Ravintoloissa nuorempana tottui, että kaveria aina haettiin vierestä ja itse oli vähän niin kuin tapettia. Melkein kaikki parisuhteet (ja myöhemmin avioliitto) tuli miesten kanssa, joita tapasi töissä tai harrastuksissa. Eli ts. sitten kun tutustui normielämässä paremmin. 

Mutta nyt kun katson nuoruuskuvia, olen tajunnut olleeni sittenkin ihan ok näköinen ja olisin luultavasti ollut enemmän "kauniimpi", jos olisin paremmin osannut panostaa ulkonäkööni. Eli tyyliin 5 kg pois, parempi hiustyyli, osaavampi meikkaus ja "naisellisemmat" vaatteet (olin vähän poikatyttö). Ja enemmän itseluottamusta ja flirttailutaitoa.

Väitän että harva on oikeasti niin ruma, ettei mitään voisi tehdä. Plastiikkakirurgia on aika yleistä ja esim ihan kosmetologilla voi käydä laittaa kestovärit ja -rajaukset. On tekoripsiä j

Sitten kun rumiluksena laittautuu, saa kuulla, että älä nyt vaan luule olevasi kaunis. Ei auta.

Vierailija kirjoitti:

Määrittele ruma? 

Ei oo olemassa rumaa ei kaunista ihmistä. Ihmiset on eri näköisiä, kokoisia ja värisiä. On toki olemassa ihmisiä joilla jokin vamma aiheuttaa poikkeuksellisen ulkonäön, mutta kenestäkään ei kenelläkään pitäisi pokkaa olla sanoa toisesta hänen olevan ruma. Kauneus taas on jopa nuorten varsinkin tyttöjen jopa mielenterveydellinen ongelma, kun kauneusihanetta vaaditaan joka pirun mutkassa. Missit sun muut jotka haluavat näyttää "kauniilta" luovat sen kuvan meikkaamalla. Saunapuhdasta missiä ei oo kyllä näkynyt. Kehoakin on leikelty, rasvaimuja tehty ja kohotuksia sinne tänne. Sen minkä olet saanut, siihen on soputuminen. 

Mä niin komppaan. Kahden esiteinitytön äiti kun oon, tuo kauneus on jokapäiväinen puheenaihe. Koulussa pitää pyrkiä samaan kun muutkin, jottei joudu ulkopuoliseksi. Molemmat tytöt (identtiset kaksoset) on ihan normaaleja ulkonäöltään ja normi kokoisiakin, mutta laumapaine on jotain järkyttävää ja siitä meillä keskustellaan paljon, vaikkei se heihin kohdistu, mutta etteivät lähde ilkkumaan kenenkään ulkonäköä, vaatetusta tai muitakaan tapoja mitä kullakin on. Nää kaunis ja ruma asiat pitäis lailla kieltää ja kouluihin koulupuku niin kaikki ois samalla viivalla. Meikkauskieltokin olisi jees.

"Olen ruma nainen. Haluatko kysyä jotain?

"Olen huomiohakuinen nainen. Puhun vain ääripäistä? Turha kysyä mitään!"

En ole mikään plastiikkakirurgian fani, mutta oikeasti, nykyään voidaan tehdä vaikka mitä. Muotoilla silmiä, rakentaa ideaalinenä, kaventaa poskia, rakentaa uusi leuka yms.

Toki maksaa hurjasti ja pitää sisällään omat riskit, ja en siksi varsinaisesti tosiaan suosittele. Mutta jos ulkonäön "rumuus" määrittää koko elämän, mielenterveyden, parisuhteet jne, niin ehkä kannattaa miettiä myös tätä vaihtoehtoa. Monessa paikassa konsultaatio ei maksa paljon tai on jopa ilmainen. Itse kävin kerran kaulan ongelma-alueesta konsultaatiossa, mutta päädyin kuitenkin jättämään toimenpiteen tekemättä.

Ostetaanhan matkoja, autoja ja asuntojakin. Miksi itseensä ei saisi myös panostaa?

Vierailija kirjoitti:

Luulin Ap:tä nuoremmaksi. 

 

Yli 40 yleensä ymmärtää, ettei maailma pyöri ihan oman naamataulun ympärillä. 

 

Miten se pyöriin sen ympärillä? Et osaa tuon ikäisenä enää sanoa oletko kaunis vai ruma? Ihan toteamus.

Vierailija kirjoitti:

Monilla on raskasta. Moni on masentunut, moni onkeskusteluissa kertonut itsetuhoisuudesta. 

 

Mitä, jos jättäisit tuon tekosyyn, ja parantaisit osaltasi jonkun lähellä olevan päivää? 

 

 

"...vaan ei, koska peili?"

Mikset sinä tee sitä?

Body count?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monilla on raskasta. Moni on masentunut, moni onkeskusteluissa kertonut itsetuhoisuudesta. 

 

Mitä, jos jättäisit tuon tekosyyn, ja parantaisit osaltasi jonkun lähellä olevan päivää? 

 

 

"...vaan ei, koska peili?"

 

Mikset sinä tee sitä?

 

Teen omalta osaltani.