Lue keskustelun säännöt.
Mul ei oo koskaan ollut kavereita
10.01.2026 |
paitsi 12 vuotiaana mutta en laske mukaan koska oli lapsuuden kavereita. Aikuisiällä ei ole ollut kavereita ikinä. Kumppani kyllä on. Olen nainen. Onkohan mus jotain vikaa? Olen aina epäillyt jotain neurologista poikkeavuutta, mutta en tiedä sitten.
Kommentit (32)
itellänikin vain muutama,kaveri!! oisi upeaa löytää, yksin asuva nainen!!voih palvelisin sinua, kuin kuningatarta!! ja talosi muuttuisi linnaksi,jota sinä hallitsisit!!voi sitä "synnin"määrää!!m +40v
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta haluatko edes kavereita? Itse torjun lähestymisyritykset. Jutella voin vaikka harrastuksessa.
Mitä korkeampi äo, sitä introvertimpi
ja seurastaan selektiivisempi hlö.
Kaipaan huomattavasti enemmän
> tiettyä jaettua voimakasta
yhteenkuuluvaisuuden tunnetta;
mentaalista, emotionaalista
ja spirituaalista yhteyttä kuin
seuraa konkreettiseen tekemiseen;
esimerkiksi bilettämiseen,
kirpputoreille, kahviloihin..
Näin minulla,
henkisen polun kulkijalla/
Asperger-naisella.
Ihastuttavaa alkuiltaa
kynttilänvalosta. 🤍🔥💚
[E]
Vierailija kirjoitti:
Onko muiitan joilla ei oo koskaan ollut kavereita?
Onhan meitä vaikka kuinka paljon. Suomessa kun ei olla järin sosiaalisia. Mutta itse en ole löytänyt miestäkään, ei nekään minusta oikein innostu. En tiedä mikä minussa mättää, olen tietysti myös miettinyt, että olenko jotenkin autistipiirteinen tms. Mutta ei se jatkuva omien vikojen etsiminenkään hyvää tee mielelle.
Pitää vaan hyväksyä, että joidenkin elämä menee näin. Onneksi sentään minulla on muuten asiat hyvin. On vakituinen työ, asuntolainakin jo maksettu ja näin. Moni yksinäinen on vielä lisäksi työtönkin ja taloudellisesti ahdingossa.
Vierailija kirjoitti:
Mutta haluatko edes kavereita? Itse torjun lähestymisyritykset. Jutella voin vaikka harrastuksessa.
Joskus mietin, et ois kiva sellainen samanhenkinen., voitaisiin käydä vaikka taidemuseoissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä haluaisin ystävän jonka kanssa käydä lenkillä, kahvilassa, syömässä, katsoa leffoja, jutella mukavia tai syvällisiä, reissata jne. mutta yksin saa olla ja mennä.
Vierailija kirjoitti:
Minä haluaisin ystävän jonka kanssa käydä lenkillä, kahvilassa, syömässä, katsoa leffoja, jutella mukavia tai syvällisiä, reissata jne. mutta yksin saa olla ja mennä.
Itse en haluaisi niinkään jutella, mutta voisi käydä vaikka käsityökerhoissa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä haluaisin ystävän jonka kanssa käydä lenkillä, kahvilassa, syömässä, katsoa leffoja, jutella mukavia tai syvällisiä, reissata jne. mutta yksin saa olla ja mennä.
Itse en haluaisi niinkään jutella, mutta voisi käydä vaikka käsityökerhoissa
Eiks käsityökerhoon vois mennä yksinki? Siellähä sit tutustuis ihmisiin.
Löytyykös serkkuja, tätejä, miehen veljien vaimoja ym, jotka jo tuntee, mutta voisi tavata useamminkin ja käydä yhdessä jossakin tapahtumissa tms?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Löytyykös serkkuja, tätejä, miehen veljien vaimoja ym, jotka jo tuntee, mutta voisi tavata useamminkin ja käydä yhdessä jossakin tapahtumissa tms?
En ole ap, mutta kerron kuitenkin että en juurikaan tunne serkkujani, tädit ja sedät/enot ovat jo kuolleet, eikä minulla ole miestäkään. Ilman ystävää 7lk:sta lähtien.
Vierailija kirjoitti:
Löytyykös serkkuja, tätejä, miehen veljien vaimoja ym, jotka jo tuntee, mutta voisi tavata useamminkin ja käydä yhdessä jossakin tapahtumissa tms?
Mulla ei ole enää kuin täti elossa. Häntä joskus yritin pyytää johonkin museoihin tai kävelyille, mutta ei lähde mihinkään. En sitten ole viitsinyt enempää ahdistella häntä.
Onhan täällä tohtoreitakin.