Tsernobyl dokkari eilen. Mitä olit mieltä?
Tosi hyvä ohjelma ja sangen valaiseva. Asia koskettaa meitä yhä. Ydinvoima on vaarallista. Ihan liian vaarallista. Pitäisi oikeasti ryhtyä voimakkaammin etsimään vaihtoehtoisia energiamuotoja mikäli haluamme jättää tämän maapallon lapsillemme lainkaan.
Kommentit (65)
vaarallisuudeltaan ihmisen käsityskyvyn ylittäviä aineita, joiden loppusijoituspaikkaa ei tiedetä. Vetää sanattomaksi. Todellakin.
Pahinta ydinvoimassa kuitenkin on se, että sitä säteilevää jotettä syntyy joka tapauksessa, silloinkin kun kaikki menee suunnitelmien mukaan. Sille ei kuitenkaan ole mitään järkevää käyttöä (paitsi Naton pommeissa), eikä mitään tapaa käsitellä vaarattomaksi. Hiilidioksidin me voimme muuttaa muiksi aineiksi, se vain vaatii rahaa (teknologia on olemassa) mutta ydinjätettä ei. Se säteilee vielä 300000 vuoden päästä. Parasta mitä olemme keksineet on haudata se betonisäiliössä peruskallioon ja toivoa että ihmiset vielä 30 000 vuoden päästä ymmärtävät sen kammion oveen kirjoitetun avaamiskiellon. Tosin me emme itsekään ymmärrä, mitä esim Egyptin pyramideihin on kirjoitettu, joten se on aika epätodennäköinen toive. Kuten sekin, ettei joku avaisi sitä vaikka ymmärtäisikin. Mekin avasimme ne perhana pyramidit...
Minä olen aina vastustanut ydinvoimaa, tätä dokkaria en edes nähnyt. Kasvihuoneilmiöstä maapallo ja elämä on selvinnyt ennenkin (ei ihmiset, mutta maapallo). Radioaktiivisesta säteilystä ei mikään tunnettu elämän muoto selviä.
Vierailija:
Tuhoutunut 4. reaktori edusti epävakaaksi tiedettyä RBMK-1000-tyyppiä, jota on rakennettu vain Neuvostoliitossa, eikä sielläkään enää T¿ernobylin onnettomuuden jälkeen. Se oli grafiittihidasteinen ja polttoaine oli sijoitettu 1 600 paineputkeen, joista höyry siirtyi suoraan turbiinihallin generaattoreihin. Itse reaktori oli lujatekoisen betonirakennuksen sisällä osittain maan alla. Reaktorihalli ylettyi 90 metrin korkeuteen ja yläpinnan läpimitta oli 13 metriä. RBMK-reaktori, joka oli tarkoitettu myös tuottamaan plutoniumia aseteollisuuden käyttöön, tunnetaan useista suunnitteluvioistaan ja onnettomuudelle alttiista suunnittelustaan. Siinä on 1 600 polttoainekanavaa ja niiden yläpuolella 200 tonnia painava latausnosturi. Itse reaktorissa oli noin 190 tonnia uraania, 1 700 tonnia grafiittia ja 180 booriteräksistä säätösauvaa.25. huhtikuuta 1986 voimalaitoksen neljännen reaktorin miehitys oli viikonlopun takia alle 150 henkilöä.
Onnettomuus
Onnettomuuden mahdollistivat RBMK-reaktoreille tyypilliset ominaisuudet ja suunnitteluviat. Toisin kuin länsimaiset reaktorit, RBMK on eräillä tehoalueilla luonnostaan epävakaa, mikä aiheutti hallitsematonta tehonnousua. RBMK:n säätösauvojen kärjissä oli absorbaattoriaineen sijaan grafiittia, joka kiihdyttää reaktiota. Kun säätösauvat työnnetään reaktoriin, reaktio aluksi kiihtyy. Lisäksi länsimaisista kevytvesireaktoreista poiketen RBMK:n hidastinaine on tulenarka grafiitti, jonka syttyminen yhdessä laitokselle ominaisten turvallisuuspuutteiden kanssa mahdollisti valtavat radioaktiiviset päästöt reaktorista ympäristöön. Lisäksi onnettomuusyönä reaktoria käytettiin turvallisuusohjeiden vastaisesti.
useimmiten nämä tietämättömät " sähkö tulee töpselistä" -ihmiset vastustavat ydinvoimaa
Vierailija:
Kasvihuoneilmiöstä maapallo ja elämä on selvinnyt ennenkin (ei ihmiset, mutta maapallo). Radioaktiivisesta säteilystä ei mikään tunnettu elämän muoto selviä.
oli pakko lähettää ihmisiä... Onneksi suurin osa niistä ei tainnu edes ihan loppuun asti tietää mihin olivat menossa.
Tapahtumien kulku
Lauantaina huhtikuun 26. päivänä voimalan neljännen reaktorin määräaikaishuollon alkaessa, oli sovittu tehtäväksi koe, jossa selvitettäisiin, pystyykö hidastuva generaattori tuottamaan sähköä jäähdytysjärjestelmälle niin kauan, että varajärjestelmät saadaan päälle. Jotta koe voitiin tehdä, mm. hätäjäähdytysjärjestelmä ja reaktorin pikasulkujärjestelmä kytkettiin määräysten vastaisesti pois päältä. Reaktorin tehoa pudotettiin sallitun raja-arvon alapuolelle.
Reaktorin teho pudotettiin normaalista 3200 MW:n lämpötehosta 700 MW:iin. Ilmeisesti kokeen viivästymisestä johtuen tehonpudotus päädyttiin tekemään liian nopeasti, jolloin reaktorin todellinen lämpöteho putosi vain 30 MW:iin. Reaktorin normaalisti tuottaman fissiotuotteen xenon-135 pitoisuus alkoi nousta. Reaktorin teho oli alarajalla, joten sitä päätettiin lisätä 200 MW:iin. Xenon-135:n neutroniabsorption ylittämiseksi säätösauvoja päätettiin vetää reaktorista ulommas kuin turvallisuusmääräykset sallivat. Myös vesipumput, joita generaattorin oli tarkoitus käyttää, oli käynnistetty. Veden virtaus ylitti turvallisuusmääräykset, ja koska myös vesi absorboi neutroneja, täytyi sitä kompensoida vetämällä säätösauvoja ulos. Reaktoria käytettiin vaarallisessa ja epävakaassa tilassa.
Koe alkoi 01:23:04 paikallista aikaa. Reaktorin epävakaa tila ei näkynyt hallintalaitteissa mitenkään. Kahdeksasta jäähdytyspumpusta neljä suljettiin. Virtauksen hidastuessa jäähdytysneste kuumeni reaktion kiihtyessä ja alkoi kiehua, jolloin putkiin syntyi höyrytaskuja.
Reaktorin operaattoreilta ja kokeen valvojalta puuttui koulutus reaktorin käyttäytymisestä kokeen alhaisella tehoalueella. Sitä ei oltu suunniteltu käytettäväksi, kuten sitä kokeessa käytettiin. Itse asiassa sen suunnittelijat tiesivät reaktorin epävakaaksi valitulla tehoalueella, minkä vuoksi reaktorin käyttö kokeen tavoin oli yksiselitteisesti kielletty. Toisin kuin länsimaissa, operaattorien odotettiin ajavan reaktoria vain suunnitellusti, eikä koulutusta poikkeustilanteisiin juuri ollut annettu.
Kello 01:23:40 käyttäjät painoivat hätänappia, joka pudotti kaikki säätösauvat reaktoriin sen pysäyttämiseksi. Länsimaisilla reaktoreilla tapahtuma on lähes hetkellinen, mutta RBMK:ssa operaatio kesti 18-20 sekuntia. Edetessään säätösauvojen kärjet syrjäyttivät hetkittäisesti jäähdytysnesteen, ja koska kärjissä oli grafiittia, reaktio kiihtyi. Lämpötila nousi reaktorissa niin paljon, että sen metalliosat alkoivat pehmetä ja säätösauvat jumittuivat.
Kevytvesireaktoreissa jäähdytysveden syrjäytyminen ja höyrystyminen vaimentaa itsestään ketjureaktiota, mutta RBMK:n tapauksessa se ruokkii sitä: kello 01:23:47 reaktorin teho nousi 30 GW:iin, kymmenkertaiseksi normaalista. Tämä oli liikaa reaktorin jäähdytysputkille ja kannelle, jotka rikkoutuivat hetkessä valtavan paineennousun ja höyryräjähdyksen johdosta. Reaktorin ytimeen pääsi ilmaa, jolloin happi sytytti hetkessä hidastinaineena olleen grafiitin. Neuvostoliitossa ydinvoimalaitoksiin ei rakennettu suojarakennusta, koska reaktori oli suunniteltu siten, että kunnollisen suojarakennuksen rakentaminen olisi ollut hyvin kallista ja hankalaa. Reaktorista vapautuvien korkeapaineisten radioaktiivisten kaasujen, savun, hiukkasten ja kappaleiden sekamelska pääsi siis lähes esteettä ulkoilmaan.
Yksi työntekijä kuoli räjähdyksessä ja toinen kuuman höyryn aiheuttamiin palovammoihin. Räjähdykset sytyttivät noin 30 tulipaloa, mukaan lukien kolmosreaktorin rakennuksen katon.
Muitakin vaihtoehtoja on jos niiden tutkimukseen satsattaisiin varoja tosissaan. Nythän meno on, että tutkikaa vaan mutta suuret rahat menee ihan muualle.
Vakava juttu kuitenkin ja taas kerran osoitus siitä, että ydinvoimateollisuuden mainostaman täydellinen, sataprosenttinen erehtymättömyys on soopaa.
Vierailija:
useimmiten nämä tietämättömät " sähkö tulee töpselistä" -ihmiset vastustavat ydinvoimaa
Täällä yksi diplomi-insinööri, joka vastustaa ydinvoimaa. Tunnen muitakin.
Kyllä pisti vastustamaan ydinvoimaa vieläkin vahvemmin kuin aikaisemmin. Aivan varmasti löytyy muitakin energiamuotoja jos vain halua siihen löytyy.
Ärsyttää myös se, ettei kukaan ikinä puhu energianSÄÄSTÖISTÄ. Perkele, mä mitään lisäydinvoimaa tänne halua!! Kyllä me asutaan takapajulassa jälleen kerran.
ja siellä yksi holhoava besserwisser kertomassa meille jauhopäille, mitä oikeasti kuuluu ajatella. Valitettavasti vain onnettomuuden sattuessa vahingot eivät kohdistu yksin teihin ydinvoimahihhuleihin, vaan me kaikki kärsimme niistä.
se nyt vaan valitettavasti on niin, että Suomessakin käytettävät hiilivoimalat tappavat ihmisiä kertaluokkaa enemmän kuin ydinvoimalat. Ihan huolimatta suodattimista. Se vain ei ole yhtä mystistä ja dramaattista kuin ydinvoima ja tsernobyl. Eikä sitä jääkaapin töpseliä halua meistä kukaan vetää seinästä.
jotain todella yllättävää, se ei tee koko Eurooppaa asuinkelvottomaksi 300 000 vuodeksi. Capice?
ovat jo nyt tekemässä KOKO MAAILMAA asuinkelvottomaksi.
Mutta ydinvoima ei ole ratkaisu!!!
on väliaikaisratkaisu. Toiseen ratkaisuun meistä ei ole. Emme pysty rajoittamaan sähkönkulutuksemme kasvua. En itse pystyisi olemaan päivääkään ilman sähköä. Meillä on sähkölämmitteinen talo, eikä siis pystyttäisikään säästämään omasta sähköstä enempää kuin arviolta 20-25%. Tuulivoimalla ja aurinkovoimalla ei tällähetkellä tehdä suomessa kuin parin prosentin edestä energiaa, eivätkä ne sovellu perusvoimaksi. Silloin kuin sähköä tarvittaisiin, eli pakkasilla (ei tuule), talvella (pimeätä) ei niistä energiaa saada. Jotain on kumminkin pakko keksiä, sillä perinteiset energiamuodot saastuttavat.
jätteistä sen verran, että onhan maankuori täynnä radioaktiivisia aineita jo luonnostaan, eikä niitä kukaan täällä pelkää. Ei niitä ole " loppusijoitettu" mitenkään. Suomessakin on monta paikkakuntaa, jossa ei edes vettä saa käyttää kaivosta, ilman radioaktiivisuuden poistoa. Miten tilanne muuttuu, jos radioaktiiviset jätteet suunnitelmien mukaan kapseloidaan ja haudataan niille varattuihin suojattuihin tiloihin peruskallion sisään?
Joo, luonnollista säteilyä kannattaa tosiaan verrata jätteeseen, jota ei tarvita kovinkaan suuriä määriä tappamaan suurin piirtein koko planeetan populaatio :D
Muttamutta... Miten te, arvon ihmiset, meinaatte saada sähkön riittämään ilman ydinvoimaa? Energiaa meinaan tarvitaan tulevaisuudessa todella paljon lisää. Olen niin kauan ydinvoiman kannattaja, kunnes keksitään OIKEASTI parempi ja riittävä energiamuoto. Jotain pitäis tehdä asialle, mutta mitä? Helppohan se on sanoa, että " ydinvoima on peestä" , mutta miten energiavaje sitten hoidetaan?
Jos ei Ukrainalla ole, niin muualta sitten. Eihän Ukraina edes aikanaan voimalaa rakentanut vaan Neuvostoliitto. Kun ongelma on maailmanlaajuinen, niin pitäisi rahatkin saada maailmalta.