Ella Kannisen rakas täti kuristui hoivakodissa: Missä oli henkilökunta, kun hän kamppaili hengestään?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikki alkoi mennä moodetaattorin kitaan, niin eipäs sitten mitään. 

 

Hyvä vaan, tämmöisessä aiheessa ei ihan asiattomia viestejä tarvitse julkaista. 

Pointti varmaan että viestissä ei ollut mitään asiatonta ja silti automaattisesti moderoidaan.

Eri

Voiko joku ammattilainen selittää miten tuo sitominen tapahtuu ja mistä siinä on vanhus kiinni eli miten tuo valuminen on otettu huomioon. Lapsethan tekee tuota, että menevät veltoksi niin pääsevät otteesta irti. Onko tuossa käynyt samalla tavalla.

Kun asukas on pylly paljaana vessassa tai vuoteessa vaippaa vaihdettaessa, on aivan todella ikävää joutua jättämään ovi apposen auki päiväsaliin, jotta voi samalla valvoa muita. 

Ja ei sitä vessassa avustettavaa henkilöä voi muutenkaan jättää housut kintussa wc:n lattialle siinä kohtaa jos huomaa että päiväsalissa tai jossain muualla yhtäkkiä tulee avuntarve. Pytylle istumaan ei uskalla yksin jättää kun kyseessä on sellainen henkilö, joka vessassa apua tarvitsee (voi tippua lattialle tai sotkea itsensä eritteillä esim). 

Toki jos nyt huomaa että joku siellä juuri kuristuu magneettivöihin tai on muuten välittömässä vaarassa, niin sitten toinen vanhus kakat housussa takaisin pyörätuoliin tai sänkyyn ja jälkiä siivoamaan myöhemmin, kun ehtii. Mutta yleensä ei ehdi riittävän pian ja sitten onkin omaiset jo paikalla ihmettelemässä, minkä takia vanhus istuu omissa jätöksissään. Tätähän se on.

Vierailija kirjoitti:

Voiko joku ammattilainen selittää miten tuo sitominen tapahtuu ja mistä siinä on vanhus kiinni eli miten tuo valuminen on otettu huomioon. Lapsethan tekee tuota, että menevät veltoksi niin pääsevät otteesta irti. Onko tuossa käynyt samalla tavalla.

Jos on valumaan tqi karkaamaan taipuvainen, turvallisin olisi haaravyö (joka tosin voi hiertää alapäätä aika pahasti kun sitä vasten valuu ja roikkuu tunteja siinä haaruksistaan). Mutta esimerkiksi magneettivyöt jotka saa auki vain magneettiavaimella taikka tavalliset ns. turvavyöt yleensä vedetään lantiolle ja pyörätuolin tai tuolin selkänojan ympäri. Eli voi valua ja kuristua kyllä, jos on suht hoikka ja notkea. Niin tiukalle vyötä ei voi laittaa, että verenkierto estyy. Vaikka tällaistakin olen nähnyt ja olen sentään ollut töissä kuntoutusosastolla, en edes hoivapaikoissa, joissa on huomattavasti vähemmän henkilökuntaa.

Puhun omasta puolestani. Kun minulla joku päivä alkaa muisti ja muut toiminnot pettämään, toivoisin itselleni eutanasian.

 
Miksi ei tätä lakia saada säädettyä? 

Suomi on olevinaan sivistysvaltio, mutta kun ihminen ei enää pärjää itsenäisesti, voi ihmiselle käydä miten tahansa. Minulla ei ole jälkikasvua, joten ei ole ketään pistämässä hanttiin kun se aika koittaa. Paperit olen tehnyt valmiiksi.

En halua joutua minkään tällaisen laitoksen uhriksi ja/tai lypsättäväksi. Muistisairaus on surullinen, koska sitä sairastava voi muuttua hyvin monella tapaa, ennalta arvaamattomaksi.

Vierailija kirjoitti:

Mikähän tähän ajanut? Eikö haluta palkata henkilökuntaa tarpeeksi valvomaan vaan ennemmin sidotaan tuoliin kiinni?

Juuri näin. 

Vierailija kirjoitti:

Tästä pitäisi pystyä puhumaan asioiden oikeilla nimillä, ilman että etsitään yhden kälyisen Esperi-kodin epäkohtia,tai sitä yksittäistä syyllistä...Tämä sama epäkohta on suurimmassa osassa vanhusten ja vammaisten palvelukoteja. Yksityinen tai ei, niin ei kenenkään kuulu kuristua siellä. 

Jotain on mennyt pahasti vikaan kun sairaita vanhuksia sidotaan. Tietysti rikoshan on tapahtunut ja jonkun tahon siitä on vastattava, mutta luultavasti näitä tapauksia riittää... Enemmän ja vähemmän laiminlyöntejä. 

Kyllä. Ja joskus vielä se osuu omaan omaiseen. Siltä ei yksinkertaisesti voi välttyä. Eli siihen on parasta varautua jo etukäteen. 

Pahin kohtalo on juurikin olla muistisairas, mutta muuten terve ja liikunnallinen. Itse vastaavassa tilanteessa kuolisin mielummin ulkona hypotermiaan harhaillessani siellä vapaana vähissä vaatteissa kun hirtettynä tuoliin sidottuna hoitokodissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voiko joku ammattilainen selittää miten tuo sitominen tapahtuu ja mistä siinä on vanhus kiinni eli miten tuo valuminen on otettu huomioon. Lapsethan tekee tuota, että menevät veltoksi niin pääsevät otteesta irti. Onko tuossa käynyt samalla tavalla.

Jos on valumaan tqi karkaamaan taipuvainen, turvallisin olisi haaravyö (joka tosin voi hiertää alapäätä aika pahasti kun sitä vasten valuu ja roikkuu tunteja siinä haaruksistaan). Mutta esimerkiksi magneettivyöt jotka saa auki vain magneettiavaimella taikka tavalliset ns. turvavyöt yleensä vedetään lantiolle ja pyörätuolin tai tuolin selkänojan ympäri. Eli voi valua ja kuristua kyllä, jos on suht hoikka ja notkea. Niin tiukalle vyötä ei voi laittaa, että verenkierto estyy. Vaikka tällaistakin olen nähnyt ja olen sentään ollut töissä kuntoutusosastolla, en edes hoivapaikoissa, joissa on huomattavasti vähemmän henkilökunta

Niin ja lisäys vielä tähän tekstiini, että vöitä ei siis saisi laittaa niin kireälle että verenkierto tai hengitys vaikeutuu mutta jos on notkea ja rauhaton potilas, niin heitä juuri tunnutaan köytettävän liian kireälle kun ajatellaan, että sitten eivät luikertele pakoon. Ja jos joku miettii, miksi noita turvallisempia haaravöitä ei voi olla kaikilla käytössä, niin syy on se että ne maksavat joitain euroja enemmän kuin suorat vyöt, joten moni yksikkö ei halua niitä ostaa, kun kaikesta säästetään. Kuulostaa älyttömältä, mutta totta on. Ja sen sanon vielä että en ole itse hoitaja, mutta heidän toimintaansa läheltä seurannut.

Vierailija kirjoitti:

Niin kuin Kanninen lehtijutussaan mainitsi, täti ollut kova liikkumaan läpi elämänsä ja hyvässä fyysisessä kunnossa. Muistisairas, joka on vikkelä jaloistaan ehtii sinnekin minne ei saa mennä esim.;toisten huoneisiin, sänkyyn, toisten wc:n ja syö siellä kakkaa ja tuhrii sillä omansa ja naapurin huoneen sekä asukkaan. Vaikka juuri hoitajan poistuessa muistisairaan omasta huoneesta jäi tyytyväisenä sinne omaan huoneeseensa niin minuutin päästä on tekemässä "pahojaan" naapurikämpässä. Huoneeseen ei saa lukita, mutta jos on näyttöä että satuttaa itseään noilla reissuillaan, niin sitominen sallittu lääkärin päätöksellä. Sitominen ei kaikkia pidättele, muistisairaat ovat mestareita luikertelemaan niistä pois, vaikka kaiken järjen mukaan sen ei pitäisi olla mahdollista.

 

Kommenteista huomaa, että valitettavan monella keskustelijalla on varsin puutteelliset jopa lapsellisen ruusunpunaiset tiedot siitä miten muistisairaus vaikutt

Ja siksi tarvitaan hoitokoteihin rutkasti lisää koulutettuja hoitajia. 

Muussa tapauksessa hoitokodit ovat vanhusten säilöjä, joissa kuollaan enemmän tai vähemmän inhimillisesti, ehkä edes joskus ilman suurta ja pitkäaikaista kitumista, mutta siitä ei voi koskaan olla varma.

Tämän tulisi olla selvää kaikille niille, jotka omaisensa kiikuttavat hoitokoteihin. Muutoin yksinkertaisesti vain petätte itseänne ja tyynnytätte väkivalloin omatuntonne äänen. 

Eivät nämä julkitulleet kaltoinkohtelut ole kuin vain jäävuoren kaikkein terävin kärki. Suurta kärsimystä hoitokodeissa on joka ainoa päivä ympäri maan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikähän tähän ajanut? Eikö haluta palkata henkilökuntaa tarpeeksi valvomaan vaan ennemmin sidotaan tuoliin kiinni?

 

 

Juuri näin. 

 

Jos haluat, ettei noin käy sinun on palkattava hoitaja valvomaan 24/7 muistisairasta läheistä. Käytännössä siis muistisairaan vierellä on jatkuvasti, tauotta 1 henkilö joka nukkuu ja herää, elää muistisairaan tahdissa täydellisesti = toimii muistisairaan aivoina, muistina. Vain siten vältytään ko. tapauksilta. Jokainen ymmärtää ettei hoivakodeissa ole resursseja noin täydelliseen rinnalla kulkemiseen, eikä sitä voi edellyttäkään.

Vierailija kirjoitti:

Pahin kohtalo on juurikin olla muistisairas, mutta muuten terve ja liikunnallinen. Itse vastaavassa tilanteessa kuolisin mielummin ulkona hypotermiaan harhaillessani siellä vapaana vähissä vaatteissa kun hirtettynä tuoliin sidottuna hoitokodissa.

Kyllä se pahin kohtalo on niillä, joilla pääkoppa pelaa täydellisesti mutta kroppa ei ja joutuvat virumaan surkeassa hoidossa vuosikausia tai vuosikymmeniä. 

Enemmän tekniikkaa: 

Tallentavia kameroita, jotta näkisi, jos joku ei laita haarojen väliin remmiä istumaan sidotulle, älykellotyyppisiä, jotka hälyyttää väärästä sykkeestä, huoneisiin hälyttimet, jos väärä potilas menee väärään huoneeseen. 

Jne.

Lisämäärä hoitajia vain käyttäisi aikaa omaan rentoutukseen, kuten kahvitteluun. 

Fakta on että muistisairaat eivät ole hoivakodeissa, vaan heitä makuutetaan terveyskeskusten vuodeosastoilla koska muuta paikkaa ei ole. Vuodeosaston hoitajat ovat lähihoitajia, sairaanhoitajia eikä heillä välttämättä ole muistisairaan hoitoon tarvittavaa lisäkoulutusta.

Homma on nyt ajautunut siihen pisteeseen, että hoivakodeista halutaan eroon ja keskitytään kotihoidon tarjoamiseen. Tämä on johtanut siihen, että muistisairaat tukkivat terveyskeskusten vuodeosastot. Keskussairaaloista ei voida siirtää potilasta jatkohoitoon terveyskeskuksiin koska muistisairaat ovat siellä tukkona, kun omaiset ei huoli heitä enää kotiin eikä muuta paikkaa heille ole kuin vuodeosasto.

Miksi tätä ei tuoda julkisuuteen? Ja tehdä asialle jotain?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pahin kohtalo on juurikin olla muistisairas, mutta muuten terve ja liikunnallinen. Itse vastaavassa tilanteessa kuolisin mielummin ulkona hypotermiaan harhaillessani siellä vapaana vähissä vaatteissa kun hirtettynä tuoliin sidottuna hoitokodissa.

Kyllä se pahin kohtalo on niillä, joilla pääkoppa pelaa täydellisesti mutta kroppa ei ja joutuvat virumaan surkeassa hoidossa vuosikausia tai vuosikymmeniä. 

Ei ole noin. Kyllä muistisairaalla tunteet toimivat edelleen. Se on kauhua ja pelkoa siellä pään sisällä, kun ei tajua ympäristöä ja haluaa takaisin tuttuun tilaan (esim lapsuudenkotiin omien vanhempien luo) Siksi moni pakenee. Luulee etsivänsä tien kotiin. 

ja taashan siinä niin kävi oli ollut persutaustainen hoitaja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pahin kohtalo on juurikin olla muistisairas, mutta muuten terve ja liikunnallinen. Itse vastaavassa tilanteessa kuolisin mielummin ulkona hypotermiaan harhaillessani siellä vapaana vähissä vaatteissa kun hirtettynä tuoliin sidottuna hoitokodissa.

Kyllä se pahin kohtalo on niillä, joilla pääkoppa pelaa täydellisesti mutta kroppa ei ja joutuvat virumaan surkeassa hoidossa vuosikausia tai vuosikymmeniä. 

 

Ei ole noin. Kyllä muistisairaalla tunteet toimivat edelleen. Se on kauhua ja pelkoa siellä pään sisällä, kun ei tajua ympäristöä ja haluaa takaisin tuttuun tilaan (esim lapsuudenkotiin omien vanhempien luo) Siksi moni pakenee. Luulee etsivänsä tien kotiin. 

Hammaslääkäri sanoi mulle kerran, että äitinsä tilanteesta huomasi, että muisti mene3, mutta tahtotila säilyy. 

Eli muistamaton kärsii ja tahtoo sitä, mitä ei enää ole olemassa. Tästä seuraa valtava ahdistus. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lisää hoitajia. Meillähän on nyt paljon työttömiä mistä valita. Se on ainoa oikea ratkaisu.

Tai edes sairaala-apulaisia, joiden työ olisi olla vanhusten kanssa ja vahtia niitä. Ei tarvitsisi maksaa lähihoitajan palkkaakaan.

 

Ylimitoutetut koulutusvaatimukset on oikein suunniteltu estämään näin järkevä toiminta.

 

Totta. Ennen oli vuoden koulutuksella ns .apuhpitajatja sitten tuli perushoitajat ( koulutusta en tunne) ja sairaanhoitajakoulutus oli 2,5 v.( nyt amk yli 3 v).

Olen työskennellyt näiden kaikkien kanssa ja mitään hyötyä en ole huomannut niillä pitemmän koulutuksen käyneillä. 

Lähihoitajat olvat alkaneet leikkimään joskus lääkäriäkin.

Lisäksi amk-ihmiset haluavat olla aina pomoja ja rivityö ei kelpaa.

T. Hoitsu. Evp

 

Nykyään hoitajakoulutukseen hyväksytään kaikenlaiset ongelmaiset ja ketkuttelijat joiden pitää pakosta nyt vaan jonnekin koulutukseen mennä, siis sinne mihin helpommin pääsee sisään, tasokasta koulutusmateriaalia ei ole enää vuosiin oppilaitoksiin edes haluttu. Kunhan koulutus saadaan täyteen ja käyntiin niin oppilaitos kuittaa siitä hyvät rahat. Opetuksenkaan tasosta, opintojen sujumisen valvomisesta ei enää myöskään voida puhua ja työharjoittelu menee läpi siten että oppilaitoksesta soitetaan harjoittelupaikan esihenkilölle että oppilas on päästettävä harjoittelusta läpi vaikka harjoitteluaika on kulunut opiskelijalta saikutellen, eli häntä ei ole näkynyt ensimmäisen päivän jälkeen. 

Hoidettavan näkökulmasta koulutuksen suorittaminen vain nimellisesti tuo turvattomuutta. Toivonkin itselleni paljon terveitä päiviä ja äkkilähtöä saappaat jalassa sitten kun parasta ennen päivä on ohitettu.

Hyvä että keskustellaan.

Ostin äidilleni, (ei itse päässyt tuoliin, ei kävelee, sormet täysin koppurat, nivelet täysin sormista rikki) D-vitamiinia, hoitajat sanoivat antavansa. Kolmen vuoden päästä sain täyden purkin takaisin. Puolusteltiin, annetaan vain lääkärin määräämät. Ja äitisi ei halunnut syödä.

Kotona ollesss ostin joka syksy vahvan D ja B-vitamiunit, ja äiti otti.

Jo se että vanhukset on koko ajan sisätiloissa, vaatisi D-vitamiinin joka päivä. Säästettäisiin muutoinkin valtavasti verovaroja kun kaikilta 40v mitattaisiin D-vitamiini ja haettais taso millä ollaan oikealla alueella. (Minulla se on 100 g//pv.)

Vierailija kirjoitti:

Fakta on että muistisairaat eivät ole hoivakodeissa, vaan heitä makuutetaan terveyskeskusten vuodeosastoilla koska muuta paikkaa ei ole. Vuodeosaston hoitajat ovat lähihoitajia, sairaanhoitajia eikä heillä välttämättä ole muistisairaan hoitoon tarvittavaa lisäkoulutusta.

 

Homma on nyt ajautunut siihen pisteeseen, että hoivakodeista halutaan eroon ja keskitytään kotihoidon tarjoamiseen. Tämä on johtanut siihen, että muistisairaat tukkivat terveyskeskusten vuodeosastot. Keskussairaaloista ei voida siirtää potilasta jatkohoitoon terveyskeskuksiin koska muistisairaat ovat siellä tukkona, kun omaiset ei huoli heitä enää kotiin eikä muuta paikkaa heille ole kuin vuodeosasto.

 

Miksi tätä ei tuoda julkisuuteen? Ja tehdä asialle jotain?

Kirjoittakaa Ylelle näistä kokemuksista, Yle tekee juttua https://yle.fi/a/74-20203602