Onko terapiasta enää hyötyä siinä kohtaa kun tuntuu että terapeutti on vähän tyhmä?

Ihmisen pitää olla vähän tyhmä, että pärjää yhteiskunnassa. Ei saa kyseenalaistaa mitään.

Terapia on ihan turha! Kannattaa mieluummin itse kartoittaa oireet ja vuosien aikana tehdä sitä työtä ja havannoida ittensä ja ympäristöä. Yrittää tunnistaa mikä mättää.

Vierailija kirjoitti:

Sun ongelma lienee se, että olet liian älykäs..?

Eiköhän ongelma ole, että luulee olevansa älykkäämpi kuin on. Defenssit siihen päälle. 

Ne kysyy tarkennuksia ja selityksiä ihan vaan siksi, että sillä saavat sun tajuamaan oman ajatusmaailmasi vinksahtaneisuuden. Hän ei voi sanoa sitä suoraan, sillä silloin menet puolustuskannalle. Mutta jos on olo, ettet luota terapeuttiin, vaihda toiseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sun ongelma lienee se, että olet liian älykäs..?

Eiköhän ongelma ole, että luulee olevansa älykkäämpi kuin on. Defenssit siihen päälle. 

 

 

Eeeeeeiii välttämättä.

Tapailin naista joka naureskeli, että terapeutti ei yllä älyllisesti hänen tasolleen. Alkoi tulla pilkuhiljaa selväksi että kukaan, ei yllä, missään asiassa hänen tasolleen. Ja kaikista hän löysikin jotain ivattavaa. Mähän olin sille vain statusmies, kunnes huomasi ettei mua pompotellakaan. Oletko aloittaja, säkin parempi kuin muut? Mitäs luulet onko se terveen merkki?

Ymmärrän. Diagnoosisi on todennäköisesti Dunning-Kruger.

Vierailija kirjoitti:

Tapailin naista joka naureskeli, että terapeutti ei yllä älyllisesti hänen tasolleen. Alkoi tulla pilkuhiljaa selväksi että kukaan, ei yllä, missään asiassa hänen tasolleen. Ja kaikista hän löysikin jotain ivattavaa. Mähän olin sille vain statusmies, kunnes huomasi ettei mua pompotellakaan. Oletko aloittaja, säkin parempi kuin muut? Mitäs luulet onko se terveen merkki?

 

 

Typerys. Ei ap ole tuollainen.

Vierailija kirjoitti:

Mulle on myös tullut pikkuhiljaa fiilis, että terapeutti on minua tyhmempi. Olisi parempi fiilis, jos olisi toisinpäin.

 

Niinhän sen pitäisi olla. Miten voisit pitää minkäänlaisena tukena tai opastajana itseäsi tyhmempää?

 

Itselläni oli aikanaan sekin ongelma, että terapeutti oli ilmeisen suojattua elämää viettävä kulttuuritantta. Säpsähteli aina kun kerroin omasta elämästäni, koska sille oli niin täydellisen vierasta kaikki, mikä tapahtuu asfaltin ulkopuolella. Jos minä kerroin, että olen aivan jäätävän ahdistunut koska jääkaapissa on peuranruho neljässä osassa ja pitäisi leikata, vakumoida ja pakastaa se, mutta en jaksa, pysty enkä kykene, se säpsähti ja alkoi puuskuttaa. Yritti ilmeisesti rauhoitella itseään sillä puuskutuksella. Puuskutti myös aina jos itkin. 

Älä mene mulla oli ihan vätys nukahti kesken session sanoin sille et muistatko puolikkaan mitä puhuin oli kun pöllö hölmistyny sanoin et mulle riitti terapia  varmaan keksit omasta päästä kantaan lorut.

Anna AP esimerkki

Vierailija kirjoitti:

Mulle on myös tullut pikkuhiljaa fiilis, että terapeutti on minua tyhmempi. Olisi parempi fiilis, jos olisi toisinpäin.

Anna konkreettinen tilanne, missä tämä tuli ilmi.

Vierailija kirjoitti:

Tapailin naista joka naureskeli, että terapeutti ei yllä älyllisesti hänen tasolleen. Alkoi tulla pilkuhiljaa selväksi että kukaan, ei yllä, missään asiassa hänen tasolleen. Ja kaikista hän löysikin jotain ivattavaa. Mähän olin sille vain statusmies, kunnes huomasi ettei mua pompotellakaan. Oletko aloittaja, säkin parempi kuin muut? Mitäs luulet onko se terveen merkki?

No minkä sille voi jos on älykäs ja muita parempi? Terapiallako sitä lähdetään laskemaan alaspäin sitä älyä että olisi muiden kanssa samoilla taajuuksilla?

Onnittelut ap, olet oivaltanut, että terapeuttisi on vain ihminen ja hänen näkemyksensä tasan yhden ihmisen näkemys tilanteestasi. 

AP on kävelevä Dunning-Krugerin ilmestys, jota terapeutti koittaa käsitellä silkkihansikkain, ettei besserwisserille mene tunteisiin.

Ellei terapeutin kanssa ns. klikkaa ja itsestä ei tunnu siltä, että olisi hyötyä, niin eihän siitä silloin ole hyötyä.

Oli vähän sama tilanne itsellä. Melkein tunnin matkan päässä enkä kokenut oikein saavani mitään irti terapiasta, joten lopetin liian kalliina. Tottakai puhuminen tavallaan auttaa, mutta ei ainakaan minua tarpeksi siinä kohdassa.

Ei ap ole sanonut olevansa muita parempi. Ihan vaan älykkäämpi.

Terapeutiksi kannattaa valita oman koulutustaustan kanssa tasavertainen henkilö, silloin ymmärrätte toisianne paremmin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tapailin naista joka naureskeli, että terapeutti ei yllä älyllisesti hänen tasolleen. Alkoi tulla pilkuhiljaa selväksi että kukaan, ei yllä, missään asiassa hänen tasolleen. Ja kaikista hän löysikin jotain ivattavaa. Mähän olin sille vain statusmies, kunnes huomasi ettei mua pompotellakaan. Oletko aloittaja, säkin parempi kuin muut? Mitäs luulet onko se terveen merkki?

 

No minkä sille voi jos on älykäs ja muita parempi? Terapiallako sitä lähdetään laskemaan alaspäin sitä älyä että olisi muiden kanssa samoilla taajuuksilla?

Minä olen perinteisillä mittareilla selvästi keskimääräistä älykkäämpi, mm. äo-testit, matemaattinen lahjakkuus jne. 

Hyödyin psykoterapiasta, kun pystyin luottamaan terapeutin ammattitaitoon ja kunnioittamaan hänen minulle esittämiään kysymyksiä. Uskon, että useimmissa onnistuneissa terapiaprosesseissa tulee vaiheita, joissa terapoitavan mieli vastustaa terapeutin ehdottamia muutoksia ajatuskuvioihin. 

Omassa terapiassani keskeistä oli käsitellä lapsena kokemaani väkivaltaa. Siltä ei mikään älykkyys voi suojata, valitettavasti. 

Odotatkohan terapeutilta liikaa? Monella on terapiaan tullessaan ajatus, että terapeutti pystyy jotenkin taianomaisesti muuttamaan kaiken hyväksi. Tai ehkä hän kyselee tarkentavia kysymyksiä, jotta tietää varmasti mitä ajattelet? Mutta joo, kannattaa vaihtaa terapeuttia, jos tuntuu ettei natsaa.