Mikseivät omaishoitajat jätä hoidettaviaan yhteiskunnan kontolle?

Ai sä meinaat että ne hoidettavat saa noin vaan heittämällä jonnekin laitokseen/hoivapaikkaan? Kerro kuinka tämä tapahtuu.

Vierailija kirjoitti:

Ai sä meinaat että ne hoidettavat saa noin vaan heittämällä jonnekin laitokseen/hoivapaikkaan? Kerro kuinka tämä tapahtuu.

Senkös kippaat sairaalan ovelle ja juokset pois.

Ei se välttämättä pelkkää tuskaa ole. En todellakaan haluaisi jättää itselle rakasta ihmistä muiden hoidettavaksi, jos itse pystyn auttamaan. Altruismi on myös yksi korkeimpia psykologista hyvinvointia tuovia tekijöitä ja esim Durkheimin mielestä yhteiskunnan koheesion edellytys.

Vierailija kirjoitti:

Ei se välttämättä pelkkää tuskaa ole. En todellakaan haluaisi jättää itselle rakasta ihmistä muiden hoidettavaksi, jos itse pystyn auttamaan. Altruismi on myös yksi korkeimpia psykologista hyvinvointia tuovia tekijöitä ja esim Durkheimin mielestä yhteiskunnan koheesion edellytys.

👎👎👎👎👎

Miksi? Koska en ole kusipää. Haluan sairaalle vanhemmalleni mahdollisimman hyvän ja hänen toiveidensa mukaisen loppuelämän. En koe tätä vankilana.

Sain vanhemmaltani loistavan lapsuuden. Vähintä mitä voin tehdä, on se, että annan hänelle mahdollisimman hyvän vanhuuden. Rakastan häntä. Ehkä rakkaus ja toisesta välittäminen on sinulle vieras asia.

Vierailija kirjoitti:

Miksi? Koska en ole kusipää. Haluan sairaalle vanhemmalleni mahdollisimman hyvän ja hänen toiveidensa mukaisen loppuelämän. En koe tätä vankilana.

Sain vanhemmaltani loistavan lapsuuden. Vähintä mitä voin tehdä, on se, että annan hänelle mahdollisimman hyvän vanhuuden. Rakastan häntä. Ehkä rakkaus ja toisesta välittäminen on sinulle vieras asia.

Oletko Topelius?

Rakkaudesta moni sen tekee. Mutta onneksi omaishoidon rankkuudesta on puhuttu paljon ja moni osaisi miettiä pidemmällä ajalla jaksaako. Pohdin itse, että voisi tehdä niin että läheinen olisi laitoksessa mutta itse olisi siellä mahdollisimman paljon joka päivä. Näin se omavastuu ei olisi 24/7 mutta ei olisi läheistä jätetty kuitenkin täysin yksin sinne.

olen muistisairaan äitini omaishoitaja ja asumme yhdessä. Miksi ihmeessä heittäisin äitini pellolle ja sanoisin että hoitakoon yhteiskunta? Ei niin vain toimi kun rakastaa äitiään tai hoidettavaansa yleensä. EN pidä tätä edes raskaana. Ajattelen tätä elämänä enkä hoitosuhteena. EN ole katkera, kiukkuinen enkä syyttele hoitohenkilöstöä asioista. SUhtaudun hoitosuhteesen rennosti enkä stressaa liikaa. Arki sujuu ja äiti on hyväntuulinen kikattelija kun minä voin hyvin. Äiti on onnellinen ja luottaa minuun. kuinka ihmessä voisin hänet ikinä hyljätä?

m42