Vanhetessa miettii geenejään
Monilla on jo muistisairaus iässäni. Mietin juuri ettei isäni suku eli vanhaksi, liki 100, kotonaan ilman muistivaivoja. Reuma- ja heikot nivelet on sieltä perintönä.
Äidin sukua en tunne mutta ei äidilläkään muistivikaa ollut, 86.
Mieheni suvut kahta puolta ovat myös täynnä virkeitä kotonaan asuvia vanhuksia, toisen suvun puolelta syöpägeeni.
Saa nähdä päteekö nämä lapsiini kun vanhenevat ja heidän lapsiinsa. Syöpään on jo tehty tuttavuutta ja reumaan.
Kommentit (3)
Meillä ovat lapset ja serkkunsa menossa myös geenitesteihin, meillä isänpuoleinen pappa yhdistää heitä. Tutkitaan löytyykö syöpägeeni joku T53 tai sinnepäin.
Mä mietin niitä jo siinä vaiheessa, kun nuorena mietin pitäisikö perustaa perhe, ja totesin, että ei, geenejäni en halua jatkaa, koska omakin elämä on ollut kärsimystä eikä sisaruksillakaan mene juuri paremmin. Suvussa ei niinkään ole ongelma syövän tai sydäntautien tyyppiset sairaudet, vaan autistipiirteisyys, yliherkkyys (ahdistuneisuus/paniikkihäiriö) ja masennustaipumus - äitini 3 veljeä lopettivat oman elämänsä jo nuorena masennuksen takia esimerkiksi. Lisäksi poikkeuksellinen lyhyys ja rumuus. Olisin halunnut perheen ja lapsia, mutta totesin että ei, näitä geenejä ei vaan voi laittaa eteenpäin.
Sanos muuta. Äidilläni on APOE4-geeni, joka aiheuttaa Alzheimerin tautia, mutta vaikutus nollaantuu erittäin terveellisillä elämäntavoilla, joten hän on säästynyt sairaudelta, ikää 80+. Äitini on koko elämänsä ollut kasvissyöjä tai joskus syö kalaa. Paljon hyötyliikuntaa. Isällä myös terveelliset elämäntavat, hän on urheillut enemmän ja syönyt lihaakin enemmän, mutta samantyyppiset elämäntavat kuin äidilläkin paitsi nuorempana joi enemmän alkoholia ja poltti joskus sikarin. Ikää on 85+. He elävät itsenäisesti ja hoitavat kaikki asiansa itse, vain siivooja käy auttamassa isommissa hommissa.
Olen katsonut APOE4-geenitestejä, mutta en ole vielä mennyt testauttamaan. Tieto ehkä lisää tuskaa.