90-luvun lama vs nykytilanne
Tähän kiteytyy ihmisten ja ihmisyyden muutos reilussa 30 vuodessa. Ysärillä ei kukaan aivovammainen apina huudellut työttömille, että menkää töihin ja vittuako me teitä elätetään. Oli yhteisöllisyyttä, järkeä ja inhimillisyyttä olla syyttämättä valmiiksi kovilla olevia asioista, mihin he olivat syyttömiä. Nyt työttömiä on vielä enemmän kuin silloin, ja näitä pikkusieluisia huutelijoita on silti kuin meren mutaa. Mikä ihmisiä vaivaa?
Kommentit (52)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Silloin ei ollut niin paljon näitä valittajia, jotka itkee tukien pienuudesta tai siitä, että joku saa enemmän. Ei myöskään laskeltu, että ei kannata mennä töihin, kun tuilla elää paremmin.
Silloin niillä tuilla taisi jopa elää riittävän hyvää elämää. Hinnat nousseet markka-asoista.
Kai tajuat että palkat oli paljon pienemmät, merkonomi sai keskimäärin 9400 markkaa kuukaudessa, se on alle kaksi tonnia euroissa. Työttömiltä leikattiin perusturvaa ja lapsi korotusta 40%:a.
Vierailija kirjoitti:
Suomi oli silloin toisenlainen maa. Suuri enemmistö työvoimasta oli matalasti koulutettuja vasemmistolaisia duunareita, eivät he työttömiä hauku. Vuonna 1977 90% työvoimasta ei ollut käynyt lukiota.
Nyt on kolulutettuja ja korkeakoulutettuja työttömiä.
Kieltämättä nyt on työttömiä, mutta ei vielä kuten -90 luvulla. Silloin vielä korot pomppasi 20 prosenttiin, meni taloja alta tiuhaan tahtiin.
"Suomessa on ollut eniten työttömiä 1990-luvun lamassa, erityisesti vuosina 19931994, jolloin työttömyysaste nousi huippuunsa (yli 17 % työvoimasta) ja työttömien kokonaismäärä oli pahimmillaan lähes puoli miljoonaa, kun lasketaan mukaan kaikki työttömyyden tilastointitavat, vaikka tarkka huippukuukausi voi vaihdella tilastosta riippuen.
Keskeiset ajankohdat:
Vierailija kirjoitti:
Silloin ei aina ollut yt-neuvotteluja. Minun työpaikalla ilmoitettiin vain yksi perjantaiaamu, että tämä on tänään nyt sitten tämän osaston viimeinen työpäivä kaikilla. Aiemmin oli vähennetty jo muutama. Toinen osasto jäi vielä.
Kyllä tuilla pärjäsi silloin paremmin, ostovoima oli parempi. Matkustelin silloin ulkomailla välillä työttömänä.
Juu. Minulla on vakituinen työ, sitten menin armeijaan. Armeijan jälkeen 1992 pomo sanoi, että "ymmärrät kai mikä on tilanne..." Se oli siinä.
Hesarin graafin mukaan työttömyysaste oli toukokuussa 1994 20,1%. Kuukauden vanha graafi, otin talteen.
Ysärilama on räjähdys, tuli puun takaa tosi nopeasti. Tämä nykytilanne on hidasta hiipumista.
Vierailija kirjoitti:
Ei tule perkele mitään tästä Suomen yhteiskunnasta kun myötäänsä on vaan lamaa ja ankeutta!!
Meillä on maailman onnellisimmat ja paskimmat poliitikot.
Vierailija kirjoitti:
Hesarin graafin mukaan työttömyysaste oli toukokuussa 1994 20,1%. Kuukauden vanha graafi, otin talteen.
Ysärilama on räjähdys, tuli puun takaa tosi nopeasti. Tämä nykytilanne on hidasta hiipumista.
Nykytilanne on tietoisen oikeistopolitiikan tulos, joka oli etukäteen tiedossa.
Ysärin lama oli onnettomien yhteensattumien summa.
Siinä se ero.
Mutta äänestäkää vaan oikeistoa.
Ysärilamassa se tilanteen syntymisen nopeus oli ehkä se pahin rasti monille. Suurin osa ihnisistä ei ehtinyt tehdä yhtään mitään järjestelyjä. Ensin oli työttömyys 3,3% vielä 1990 alussa ja kaikilla oli kaasu pohjassa.
Sitten 1991 lööpeissä luki LAMA jatkuvasti ja kaikki pysähtyi kuin seinään. Nykyään höpötetään jostain taantumista...
Vierailija kirjoitti:
Ysärilamassa se tilanteen syntymisen nopeus oli ehkä se pahin rasti monille. Suurin osa ihnisistä ei ehtinyt tehdä yhtään mitään järjestelyjä. Ensin oli työttömyys 3,3% vielä 1990 alussa ja kaikilla oli kaasu pohjassa.
Sitten 1991 lööpeissä luki LAMA jatkuvasti ja kaikki pysähtyi kuin seinään. Nykyään höpötetään jostain taantumista...
Ei tämä ole taantumaa vaan negatiivista kasvua. :)
Nykyään nautimme ikuisesta taantumasta ja kurjuudesta kiitos euron, maailman suurimman julkisen sektorin ja verotuksen. Ei tästä yksinkertaisesti voi kasvua taikoa ilman suuria uudistuksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomi oli silloin toisenlainen maa. Suuri enemmistö työvoimasta oli matalasti koulutettuja vasemmistolaisia duunareita, eivät he työttömiä hauku. Vuonna 1977 90% työvoimasta ei ollut käynyt lukiota.
Nyt on kolulutettuja ja korkeakoulutettuja työttömiä.
Alkoi noita tulemaan jo silloin ja sankoin joukoin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hesarin graafin mukaan työttömyysaste oli toukokuussa 1994 20,1%. Kuukauden vanha graafi, otin talteen.
Ysärilama on räjähdys, tuli puun takaa tosi nopeasti. Tämä nykytilanne on hidasta hiipumista.
Nykytilanne on tietoisen oikeistopolitiikan tulos, joka oli etukäteen tiedossa.
Ysärin lama oli onnettomien yhteensattumien summa.
Siinä se ero.
Mutta äänestäkää vaan oikeistoa.
Niin, pahimmat lamat syntyvät aina porvarihallitusten aikaan näköjään. Ysärillä Holkeri aloitti ja Aho viimeisteli. Muistaneeko muuten kukaan Ahon masinoimaa työvoimareformia, naiset kotiin?
Suomen ja suomalaisten pitäisi viimein hyväksyä ja ymmärtää mitkä on pelisäännöt markkinataloudessa. Ja miten markkinavoimat, viimekädessä päättävät asioista ja ohjaavat ihmisten taloudellista käyttäytymistä. Taloustieteen 101. Me elämme kuitenkin globaalissa maailmassa, jossa markkinat määräävät tahdin. Tämä pitäisi hyväksyä ja tunnustaa.
Valitettavasti oikeisto, eikä vasemmisto kumpikaan ei tätä hyväksy. Molemmilla on omat syynsä tähän vastustukseen.
Tätäkin palstaa ja kommentteja lukiessa enemmistö kansastakaan ei halua markkinataloutta hyväksyä. Ei vaikka sen ei tarvitse merkitä hyvinvointivaltion ihanteesta luopumista, vaan enemmänkin taloudellista realismia ymmärtää, että rahat hyvinvointiin täytyy tulla muilla keinoilla, kuin velanotolla.
Eli, me tarvitsemme enemmän yksityistä yritystoimintaa ja yksityisen sektorin työntekoa. Nyt iso osa kansasta ei kyllä osasisi menestyksellä markkinataloudessa toimiakaan, jos siihen suuntaan kehitys menee.
Itkua ja hammasten kiristysä tulee vasemmiston tällä hetkellä. Mutta kyllä sitä tulee oikeistostakin jossain vaiheessa kun asioista ei voi sopia 'saunanlauteilla kavereiden kesken'.
Vierailija kirjoitti:
Hesarin graafin mukaan työttömyysaste oli toukokuussa 1994 20,1%. Kuukauden vanha graafi, otin talteen.
Ysärilama on räjähdys, tuli puun takaa tosi nopeasti. Tämä nykytilanne on hidasta hiipumista.
Tämä! Kuin veitsellä leikaten loppuivat työpaikat. Yhtäkkiä ei ollut yhtään ainutta työpaikkaa missään. Hoitajat eivät saaneet edes pätkätöitä juurikaan. Moni heistä lähti Ruotsiin, Norjaan ja britteihin ja sinne jäi moni. Yhteiskunnassa vallitsi apatia, ahdistus oli käsinkosketeltavaa. Moni yrittäjä teki ratkaisun lue itsemurha. Ansiosidonnainen työttömyyskorvaus oli hyvä eikä päättäjät syyllistäneet työttömyydestä. Lapsilisät oli ihan eri tasolla kuin nykyään. Silloin ne oli tuntuva lisä talouteen, nykyään ihan naurettava summa ja jossain ihan tutkimustietoa ettei ole lähelläkään samaa kuin 90-luvulla. Ihmekkö kun ei lisäännytä. Korot huiteli 10-15 %:ssa mutta ne sai muistaakseni kokonaan verovähennyksiin. Nykyään korkovähennykset on poistuneet kokonaan. En tiedä miten lapsiperheet pärjää nykyään kun kaikki kustannukset nousseet ja lapsilisät on lähinnä naurua aiheuttava asia.
Korot olivat 18 prosenttia ja ei niitä vähennetty työttömyyskorvauksista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hesarin graafin mukaan työttömyysaste oli toukokuussa 1994 20,1%. Kuukauden vanha graafi, otin talteen.
Ysärilama on räjähdys, tuli puun takaa tosi nopeasti. Tämä nykytilanne on hidasta hiipumista.
Tämä! Kuin veitsellä leikaten loppuivat työpaikat. Yhtäkkiä ei ollut yhtään ainutta työpaikkaa missään. Hoitajat eivät saaneet edes pätkätöitä juurikaan. Moni heistä lähti Ruotsiin, Norjaan ja britteihin ja sinne jäi moni. Yhteiskunnassa vallitsi apatia, ahdistus oli käsinkosketeltavaa. Moni yrittäjä teki ratkaisun lue itsemurha. Ansiosidonnainen työttömyyskorvaus oli hyvä eikä päättäjät syyllistäneet työttömyydestä. Lapsilisät oli ihan eri tasolla kuin nykyään. Silloin ne oli tuntuva lisä talouteen, nykyään ihan naurettava summa ja jossain ihan tutkimustietoa ettei ole lähelläkään samaa kuin 90-luvulla. Ihmekkö kun ei lisäännytä. Korot huit
Lisään että muistan kuinka yhden tutun talo meni pakkohuutokauppaan. Silloin pakkohuutokauppoja oli joka päivä lehdissä, ikään kuin arkea se ihmsisten tragedia kaikkien nähtävillä lehdessä. Itse ostettiin talo juuri laman kymyksellä, ahsistaa näin jälkikäteen kuinka sitä nuorena uskalsi. Siitä jäi säästäminem veriin, tuli tunne että pakko säästää kun milloin vain voi työpaikka mennä alta. Sikäli huolestuneena seurannut 2000-luvulla kuinka moni kulutti ja otti velkaa kuin viimeistä päivåä, eivät selvästi ole eläneet 90-luvun lamaa eli olivat sen verran nuoria. Nyt sitten moni hätää kärsimässä kun työpaikka menee alta, on hirveät velat, asunnon arvo on tippunut ja pahimmillaan jää velkaa.
Piti vielä lisätä että ysärillä tai kasarilla oli vielä henkilötakaajia asuntolainoissa eli dominoefektillä silloin mentiin. Vanhemmat tai sisarukset olivat taanneet lainoja ja kun ne meni nurin niin meni sitten omakin talous. Lainaa sai kasarilla koska oli nousukausi ja ihmisillä duuneja. Ysärillä sitten laitettiin nurin jopa terveitä yrityksiä kun luotonvalvontaa kiristettiin eli ei vain luototettu enää edes terveitäkään yrityksiä. Valtiolla työpaikat säilyivät luonnollisesti. Ei laitettu porukkaa ulos. Ansisidonnaista kyllä sai ne onnekkaat jotka kykenivät sitten työllistymään esim. keikkaduunin kautta saadakseen päivät täyteen.
Nauratti kun ihmiset itkivät pari vuotta sitten 3-4% koroista. 90-luvulla se olisi ollut onnenpotku.
Silloin ei aina ollut yt-neuvotteluja. Minun työpaikalla ilmoitettiin vain yksi perjantaiaamu, että tämä on tänään nyt sitten tämän osaston viimeinen työpäivä kaikilla. Aiemmin oli vähennetty jo muutama. Toinen osasto jäi vielä.