Tutkijat yllättyivät: Lapsettomuus nopeuttaa vanhenemista

Vierailija kirjoitti:

Velalla ei ole stressiä ja univajetta mikä vanhemmilla on. Stressi altistaa taudeille ja on muutenkin haitaksi.

Yksinäisyys on aika iso stressin aihe ja heikentää terveyttä. Yksinäiselle vanhukselle tulee herkemmin muistisairauskin.

Aika kurppaantuneita kyllä näyttää kaikki perheelliset olevan kun taas itse edelleen nuorekas sinkku, joten täyttä pötyä tämäkin "tutkimus".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Velalla ei ole stressiä ja univajetta mikä vanhemmilla on. Stressi altistaa taudeille ja on muutenkin haitaksi.

Univaje liittyy vauva-aikaan ja on niin lyhytkestoinen vaihe ja tapahtuu niin nuorella iällä, että tuskin sillä on mitään merkitystä eliniän kannalta. 

40v ei ole kyllä kovinkaan nuorella iällä :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Velalla ei ole stressiä ja univajetta mikä vanhemmilla on. Stressi altistaa taudeille ja on muutenkin haitaksi.

Univaje liittyy vauva-aikaan ja on niin lyhytkestoinen vaihe ja tapahtuu niin nuorella iällä, että tuskin sillä on mitään merkitystä eliniän kannalta. 

40v ei ole kyllä kovinkaan nuorella iällä :D

Tutkimuksen mukaan hyöty tulikin siitä, jos sai lapset alle 38-vuotiaana, mutta yli 24-vuotiaana. Nelikymppisten yövalvomiset eivät siis liity asiaan.

Olisi mielenkiintoista tietää, onko tuossa huomioitu, onko ihminen vapaaehtoisesti lapseton vai tahattomasti, ja kokeeko ihminen itsensä yksinäiseksi ilman perhettä vai ei. Koska jos jää vaille lapsia vaikka olisi niitä halunnut, tai kokee itsensä todella yksinäiseksi elämässään, niin voisin ajatella tämän tuoman stressin ja pettymyksen vanhentavan.

Mutta jos näin olisikin, niin ei se minulle riittäisi motivaatioksi hankkia lapsia, koska koen jokaisen lapsen olevan ansainnut kasvaa haluttuna, ja minä vain en halua. Lapsen tehtävä ei ole olla minun nuorennuspillerini. ....Toki en pidä tätä hirveän akuuttina ongelmana vielä muutenkaan, kun kirjaimellisesti eilen kysyttiin paperit kun ostin ruuanlaittoa varten punaviinin. Täytän kohta 37, ja olen vapaaehtoisesti lapseton.

Vierailija kirjoitti:

Olisi mielenkiintoista tietää, onko tuossa huomioitu, onko ihminen vapaaehtoisesti lapseton vai tahattomasti, ja kokeeko ihminen itsensä yksinäiseksi ilman perhettä vai ei. Koska jos jää vaille lapsia vaikka olisi niitä halunnut, tai kokee itsensä todella yksinäiseksi elämässään, niin voisin ajatella tämän tuoman stressin ja pettymyksen vanhentavan.

 

Mutta jos näin olisikin, niin ei se minulle riittäisi motivaatioksi hankkia lapsia, koska koen jokaisen lapsen olevan ansainnut kasvaa haluttuna, ja minä vain en halua. Lapsen tehtävä ei ole olla minun nuorennuspillerini. ....Toki en pidä tätä hirveän akuuttina ongelmana vielä muutenkaan, kun kirjaimellisesti eilen kysyttiin paperit kun ostin ruuanlaittoa varten punaviinin. Täytän kohta 37, ja olen vapaaehtoisesti lapseton.

Ei tuo välttämättä vaikuta, koska on ihan eri asia olla 37 tai elää pitkään. Vaikka et nyt halua lapsia, mikä on ihan ok ja sinun oma päätöksesi, se ei suojaa mahdollisilta vanhana ilmeneviltä haitoilta. Tämä voi olla vähän samanlainen juttu kuin se, että jos käyttää nuorena kaikki rahat matkusteluun ja shoppailuun, on vanhana köyhä todennäköisemmin kuin jos sijoittaa ja maksaa omistusasuntoa. Siinäkin on nuorena hauskaa ja se on oma valinta ja täysin sallittu valinta, mutta silti se valinta ei suojaa vanhuuden köyhyydeltä. 

Syksyllä oli uutinen, muistaakseni MTV:llä, siinä kerrottiin, parisuhteessa elävillä dementia, alzheimer, on huimat 50% yleisempää, kuin yksin asuvilla. Kun toinen on vierellä jatkuvasti, se aiheuttaa stressiä, etenkin unen määrä vähenee, kun se oma täydellinen rauha häiriintyy toistuvasti.

Vierailija kirjoitti:

Syksyllä oli uutinen, muistaakseni MTV:llä, siinä kerrottiin, parisuhteessa elävillä dementia, alzheimer, on huimat 50% yleisempää, kuin yksin asuvilla. Kun toinen on vierellä jatkuvasti, se aiheuttaa stressiä, etenkin unen määrä vähenee, kun se oma täydellinen rauha häiriintyy toistuvasti.

Olen lukenut aika monesta päinvastaisesta tutkimustuloksesta. Kiinnostavaa. Mikäköhän ero noissa tutkimusasetelmissa oli?

Itseasiassa kuulostaa aivan loogiselta ja järkeenkäyvältä, koska tietenkin se raskaus, synnytys ja imetys aikaan saa hyviä asioita naisen elimistölle, koska ei ne hormonit nyt mitenkään tarpeettomia meidän hyvinvoinnille ole. Toki kuulostaa myös ikävälle koska olen lapseton (mutta en vela).

Lisääntyminen on kuitenkin ihmisellekin se tärkein perustehtävä jota silmällä pitäen meidän on suunniteltu. Ja onhan tuossa myös se, että ei-lapsettomat elää todennäköisemmin sosiaalisempaa ja aktiivisempaa elämää ihan jo luonnostaan koska lasten myötä elämään tulee paljon uutta sisältöä ja uusia ihmissuhteita sekä saattaa jopa ne perhe- ja sukulaissuhteetkin muuttua aiempaa aktiivisemmiksi. Yhteisöllisyys on hyväksi, mutta perheetön (ja yksinäinen ikisinkku) helposti holahtaa kaiken tuollaisen ulkopuolelle vaikka itse yrittäisi ollakin aktiivinen. 

Itse ainakin huomaan, ettei yksinäisyys ole millään tavalla hyväksi eikä varsinkaan pitkittyessään. Perheellisenä sitä sitten varmaan kaipaisi omaa aikaa, mutta kyllä silti koen että sellainen elämä olisi enemmän omannäköistä kuin tämä.

Ei ole lapsia enkä halua elää vanhaksi. Olen onnellinen just näin. Jos rupsahdan ennenaikaisesti, lasten ei tarvitse hävetä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Velalla ei ole stressiä ja univajetta mikä vanhemmilla on. Stressi altistaa taudeille ja on muutenkin haitaksi.

Yksinäisyys on aika iso stressin aihe ja heikentää terveyttä. Yksinäiselle vanhukselle tulee herkemmin muistisairauskin.

Mistä ihmeestä tällainen ajatus, että vela=yksinäinen?

Tässä varmaan on sama juttu kuin nuoruuden elämäntavoissakin eli ei ne huonot elämäntavat, valvomiset, röökaamiset ja bilettämiset silloin missään tunnu eikä tunnu seuraukset vielä kolmi-nelikymppisenäkään vaan ne alkaa tuntua vasta siinä viisikymppisenä. Tuleekin syöpä joka on suurella todennäköisyydellä seurausta röökinpoltosta (vaikka sen olisi lopettanutkin jo) ja iho onkin kaikkea muuta kuin hehkeä vaikka ei olisi enää vuosikausiin palvonut aurinkoa ja onkin joku näppy joka paljastuu syöväksi tai dekoltee ja otsa näyttää parkkiintuneelta.

Nyt siis ei vielä tunnu missään se lapsettomuuden aiheuttama ennenaikainen vanheneminen vaan se tulee esiin vasta esim kuusikymppisenä.

Vierailija kirjoitti:

Syksyllä oli uutinen, muistaakseni MTV:llä, siinä kerrottiin, parisuhteessa elävillä dementia, alzheimer, on huimat 50% yleisempää, kuin yksin asuvilla. Kun toinen on vierellä jatkuvasti, se aiheuttaa stressiä, etenkin unen määrä vähenee, kun se oma täydellinen rauha häiriintyy toistuvasti.

Pariskunnan ollessa kyseessä toinen kuskaa sen dementoituneen lääkäriin. Yksin asuva on dementoituneena siellä kämpässään ilman diagnoosia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Velalla ei ole stressiä ja univajetta mikä vanhemmilla on. Stressi altistaa taudeille ja on muutenkin haitaksi.

Yksinäisyys on aika iso stressin aihe ja heikentää terveyttä. Yksinäiselle vanhukselle tulee herkemmin muistisairauskin.

Ei lapsettomuus aina tee ihmisestä yksinäistä.Ihmisellä voi olla puoliso,sukulaisia ja ystäviä.

Vierailija kirjoitti:

Lapsettomuus vanhentaa vähentämällä sosiaalisia suhteita. Huomaa kun katson omia sukulaisiani: Vanhoista ne, joilla on lapsia, pitävät yhteyttä lapsiinsa ja viettävät aikaa lastenlasten kanssa. Lapsettomat enemmän kököttelee yksikseen.

 

Lapseton voi viettää hyvinkin sosiaalista elämää .

Olen itse jo melko iäkäs vela. Minulla on laaja ystävä- ja harrastuspiiri, kuten aina on ollut. On perheellisiä ja perheettömiä. Matkustelen, käyn konserteissa, syömässä ystävien kanssa ym. En koe itseäni yksinäiseksi.

Monet ystävistäni toimivat myös mm SPR:n ystäväpalveluissa, jotka toimivat esim seurana yksinäisille vanhuksille. Itse auttelen enemm.än mm hylättyjen eläinten parissa toimivia järjestöjä.

Nämä SPR ystävät tietävät kyllä että on aivan samantekevää, onko näillä yksinäisillä vanhuksilla 4 tai 0 lasta, ei siellä hoivakodeissa noita lapsia ,saatikka lapsenlapsia pilvin pimein vieraile. Tiedän kyllä uraa tehneenä minkälaista arki on, mutta kyllä itsekin olen yrittänyt ehtiä sen yhden iäkkään luo edes kerran kuukaudessa. 

Eli ei sen yksinäisen vanhuuden välttelyn pelossa ainakaan tuota lapsentekoa tarvitse miettiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Velalla ei ole stressiä ja univajetta mikä vanhemmilla on. Stressi altistaa taudeille ja on muutenkin haitaksi.

Yksinäisyys on aika iso stressin aihe ja heikentää terveyttä. Yksinäiselle vanhukselle tulee herkemmin muistisairauskin.

 

Mistä ihmeestä tällainen ajatus, että vela=yksinäinen?

Vanhana se on aika todennäköistä, koska velan sosiaaliset suhteet painottuvat ystäviin, sisaruksiin ja vanhempiin sukulaisiin enemmän. Nämä alkavat kuolla pois ympäriltä. Jos on lapsia, on enemmän kontakteja nuorempiin sukupolviin ihan luonnostaan, ja nämä taas ovat pääosin elossa. 

Vierailija kirjoitti:

Olen itse jo melko iäkäs vela. Minulla on laaja ystävä- ja harrastuspiiri, kuten aina on ollut. On perheellisiä ja perheettömiä. Matkustelen, käyn konserteissa, syömässä ystävien kanssa ym. En koe itseäni yksinäiseksi.

Monet ystävistäni toimivat myös mm SPR:n ystäväpalveluissa, jotka toimivat esim seurana yksinäisille vanhuksille. Itse auttelen enemm.än mm hylättyjen eläinten parissa toimivia järjestöjä.

Nämä SPR ystävät tietävät kyllä että on aivan samantekevää, onko näillä yksinäisillä vanhuksilla 4 tai 0 lasta, ei siellä hoivakodeissa noita lapsia ,saatikka lapsenlapsia pilvin pimein vieraile. Tiedän kyllä uraa tehneenä minkälaista arki on, mutta kyllä itsekin olen yrittänyt ehtiä sen yhden iäkkään luo edes kerran kuukaudessa. 

Eli ei sen yksinäisen vanhuuden välttelyn pelossa ainakaan tuota lapsentekoa tarvitse miettiä.

Se SPR:n ystäväpalveluja tarvitseva joukko on jo valikoitunut sen yksinäisyyden perusteella. Et voi päätellä, että olisi aivan samantekevää, onko lapsia, koska et näe kokonaiskuvaa. Itse asiassa ne, joilla on eniten seuraa lapsistaan, eivät edes päädy hoivakotiin. Itsekin olen osallistunut mummin ja ukin hoitorinkeihin heidän elämänsä loppuvaiheessa. Meitä oli 7 lähisukulaista ja kahden puolisot ja yhdessä saatiin heidät hoidettua loppuun asti ilman hoivakotia.

Vierailija kirjoitti:

Kiinnostaisi tietää millainen otanta tutkimuksessa on ollut ja miten laajasti erilaisia ihmisryhmiä on ollut mukana.

N. 14 000 ihmistä.

Toisaalta kiittelen Luojaani ettei lapsia ole. Tänäänkin taas uutisista osui ssilmiini, että aikamiespoika potki +70v äitinsä kuoliaaksi, 19v kuristi isäpuolensa isoäitinsä silmien edessä ja onhan näitä uutisia riittänyt. Viime vuonna joku aikamiespoika tappoi ottoisänsä (se professori) ja melkein tappoi otto-äitinsä.  Ja näitähän uutisissa riittää.

 Eli mitä sitten, jos siitä lapsesta ei tulekaan mitään ihanne-aikuista vaan on joku sekopää tai huumehullu, kyllä silloin todennäköisesti toivoo että kumpa ei olisi koskaan syntynytkään. Ja veikkaan että kaikki eivät ole mitään kaltoin kohdeltuja lapsena, päinvastoin, mutta hullu mikä hullu. Ihan karsea kohtalo noilla vanhemmilla, ihmettelen että ylipäätään joku vielä uskaltaa tehdä lapsia.