Lasten isoäiti oli kirjoittanut joululahjapaketteihin
vain yhden lapsistamme nimen perään sydämen. Tämä toistui useamman paketin kohdalla. Jostakin syystä kolmen muun lapsen kohdalla ei ollut sydäntä nimen perässä. Onneksi olen hyvä imitoimaan erilaisia käsialoja ja lisäsin samanlaisella käsialalla ja kynällä muidenkin lasten nimien perään sydämet :)
Kommentit (44)
Laitan könttärahan lasten perheille. Jakakoot tai ostakoot mitä tahansa. Huomasin kun olivat alle 10 ei koskaan ollut hyvä. Siirryin rahaan jo varhain.
Savon ja Ruotsin
mummoni rakastivat minua
sen, mitä äitini ei. Mummot
halasivat, äiti ei koskaan.
Kymppejä oli kaikki koenumerot,
opettajat ylistivät -
ei silti äidiltä halia irronnut.
E
Vierailija kirjoitti:
Anopilla ja kälyllä oli tapana ostaa useampi paketti toiselle lapselle ja toiselle vain yksi.
En tiedä ajan kanssa tuo alkoi niin ärsyttämään, että ostin kaappiin jemmalahjat tälle ei suositulle ja aaton aattona sitten katsoin tuliko suosikkilapselle enemmän näiltä lahjoja ja yhden kerran sitten kompensoin ja laitoin ekstralahjat toiselle pukin pussiin.
Aattona anoppi ja käly ilmeisesti ihan tajusivat, että olin kompensoinut kun molemmat lapset saivat aikalailla samanverran lahjoja. Seuraavana jouluna ostivat molemmille onneksi yhden. En sitten tiedä mikä se heidän ajatuksen juoksu oli oikein tässä, mutta en ymmärrä miksi pitää vanhemmille tuolla tavalla tehdä selväksi kumpi on mieluisempi lapsi.
Onko mahdollista, että heidän on syystä tai toisesta ollut vaan yksinkertaisesti helpompi keksiä lahjoja sille toiselle lapselle?
Usein komea poika on äidin suosikki.
Nätti tytär voi saada kylmää kyytiä.
/eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Surullinen fakta on että jotkut nyt vaan on rakkaampia kuin toiset ja sen kanssa meidän on tultava toimeen. Lapsetkin ovat persoonia ja jotkut persoonat huokuu niitä rakastettavia piirteitä enemmän kuin toiset. Meidän on esim helpompi tulla toimeen itsemme kaltaisten ihmisten kanssa. Joidenkin kemiat vaan menee yksiin ja sitä kutsutaan elämäksi.
Tottakai, mutta se asian kanssa toimeentulemin on mm. sitä, että tällaiset tunteet pitää itsellään ja kohtelee jokaista lastenlasta samalla tavalla.
Niinpästi niin. Yksivuotiaalle satanen kun 15-vuotiaallekin.
Tällainen tahallinen väärinymmärtäminen ja kärjistäminen on yksinkertaisesti huonoa keskustelua.
Meillä anoppi ei ostanut minkäänlaisia lahjoja. Sama toistuu joka vuosi, myös syntymäpäivillä. On suoraa sanonut, että ei halua selän takana haukuttavan halvoista, vääränlaisista, ikään sopimattomista tai muuten huonoista lahjoista, joten ei osta mitään. Lahja ei ole pakollinen. Eikä hän ymmärrä pettyä, kun ei saa äitienpäivänä korttia mummille.
Vierailija kirjoitti:
Meillä anoppi ei ostanut minkäänlaisia lahjoja. Sama toistuu joka vuosi, myös syntymäpäivillä. On suoraa sanonut, että ei halua selän takana haukuttavan halvoista, vääränlaisista, ikään sopimattomista tai muuten huonoista lahjoista, joten ei osta mitään. Lahja ei ole pakollinen. Eikä hän ymmärrä pettyä, kun ei saa äitienpäivänä korttia mummille.
Mitäpä se joku kaupan kortti merkitsisikään jos on tottunut haukkumisiin ja olemaan aina väärinpäin lastensa ja heidän puolisoittensa mielestä. Eikö ole parempi ettei lapsenne saa krääsää? Sitä turhaa ja huonoa!
Vierailija kirjoitti:
Meillä anoppi ei ostanut minkäänlaisia lahjoja. Sama toistuu joka vuosi, myös syntymäpäivillä. On suoraa sanonut, että ei halua selän takana haukuttavan halvoista, vääränlaisista, ikään sopimattomista tai muuten huonoista lahjoista, joten ei osta mitään. Lahja ei ole pakollinen. Eikä hän ymmärrä pettyä, kun ei saa äitienpäivänä korttia mummille.
On paljon mahdollista, että tämä anoppi yllättää kun lapsi on täysi-ikäinen, mutta ei vanhempaa, vaan sen lapsen. Nähtäväksi jää.
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän tuo on hankalaa. Kävimme harvakseltaan anopin luona kylässä pitkän matkana vuoksi. Aina hänellä oli varattuna pienelle tytölle lahja tai useampi, kun taas vuotta-paria vanhempi poika ei saanut mitään. Itse olen aikoinaan ollut mummon lellikki. En tiedä varsinaisista lahjoista, mutta hän osoitti selvästi pitävänsä kovasti minusta ja minä pidin hänestä. Myöhemmin on selvinnyt, että vanhempi sisarukseni ei ollutkaan hänen lapsenlapsensa ja ehkä hän jollakin tasolla tiesi tai aavisti sen, osasi laskea paremmin, kuin isäni.
Ja päätti sitten kostaa lapselle. Just.
Näin mummoikäisenä voisin kommentoida, että tuo voisi käydä minullekin. Ehkä mummo vaan on ikävä ihminen, onhan sekin vaihtoehto olemassa, varsinkin jos muutenkin tuntuu, että suosii yhtä lasta. Mutta voi yös olla niin, että on kirjoittanut nimet ei aikaan ja yhdellä hetkellä on ollut tunne, että laittaa sydämiä ja toisella kertaa ei vaan ole ajatellut asiaa.
Sama kommenttiin lahjojen määrästä. Minä ostelen lahjoja pitkin vuotta. Unohdan, että olen ylipäätään ostanut jotain. Tai yhdelle lapsista tulee juttuja vastaan, jotka sopivat ja ostan, esim harrastuksiin liittyen. Sitten täytyy keksimällä keksiä toiselle sitä 4:ttä tai viidettä lahjaa.
Mun anoppi ihan pokkana sanoi jo ennen kuopuksen syntymää, että on epämieluisa lapsi, kun esikoinen oli jo "täydellinen". Tämä näkyi kaikessa. Varsinkin jouluna esikoiselle tuli kasa lahjoja, kuopukselle joku alelaarilöytö 3 €. Ei ole rahasta pulaa tällä ihmisellä, mielellään kerskuu (perityllä) varallisuudellaan.
Tämä oli niin räikeää, että jopa mun mies huomasi asian. Saneltiin, että moinen suosiminen ei käy. Miehen veli huomautti, että on toiminut anoppi myös omien lastensa kanssa samoin. Tytär sai aina enemmän lahjoja kuin veljet yhteensä.
Mitwn ap:n joulu noin niin kuin muuten meni? Oliko Porvoossa lunta? Kävikö valejoulupukki?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anopilla ja kälyllä oli tapana ostaa useampi paketti toiselle lapselle ja toiselle vain yksi.
En tiedä ajan kanssa tuo alkoi niin ärsyttämään, että ostin kaappiin jemmalahjat tälle ei suositulle ja aaton aattona sitten katsoin tuliko suosikkilapselle enemmän näiltä lahjoja ja yhden kerran sitten kompensoin ja laitoin ekstralahjat toiselle pukin pussiin.
Aattona anoppi ja käly ilmeisesti ihan tajusivat, että olin kompensoinut kun molemmat lapset saivat aikalailla samanverran lahjoja. Seuraavana jouluna ostivat molemmille onneksi yhden. En sitten tiedä mikä se heidän ajatuksen juoksu oli oikein tässä, mutta en ymmärrä miksi pitää vanhemmille tuolla tavalla tehdä selväksi kumpi on mieluisempi lapsi.
Vai voisko vaan olla, että yhdelle lapselle keksii helpommin lahjoja? Itsellä kolme lasta, joista yhdelle keksin tästä tältä istumalta
Jotain tunneälyä voisi silti harjoitella. Anoppi ja käly ihan palikoita, mutta onneksi taisivat tajuta sen itsekin lopulta.
Vierailija kirjoitti:
Mikäli oli lasten lahjan avaamista katellut ei siinä paljon nimilappuja tutkita onko nättiä käsialaa tai sydämiä. Äideillä tietysti exel auki kännykässä.
Kuvitellaan mummoa. Ostaa pienemmälle 2 kpl 20 euron lahjoja, isolle 70 euron legosarjan. Äidin kännykkä tekee laskelmia, nyt anoppi suosi sirua ja osti mikolle vaan yhden lahjan.
Niin ne lapset opetetaan.
Viittaat varmaan minuun, joka kirjoitin, että toinen lapsi sai aina enemmän lahjoja.
Ei valitettavasti näin, kyllä meidän lapsetkin tuollaisen eron ymmärtävät Legoista. Kyllä tämän toisen lapsen lahjoihin laitetaan aika enemmän rahaa. Silloin saattoi mennä 100e toiselle ja 20e toiselle.
Tänä jouluna (kun osaavat jo hankkia yhdet lahjat/lapsi) oli toisen lahjan arvo n. 20e ja toisen 50e.
Minusta tuollainen on vain törppöä ja fiksumpaa olisi olla antamatta ollenkaan lahjaa jos on pakonomainen tarve suosia toista lasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anopilla ja kälyllä oli tapana ostaa useampi paketti toiselle lapselle ja toiselle vain yksi.
En tiedä ajan kanssa tuo alkoi niin ärsyttämään, että ostin kaappiin jemmalahjat tälle ei suositulle ja aaton aattona sitten katsoin tuliko suosikkilapselle enemmän näiltä lahjoja ja yhden kerran sitten kompensoin ja laitoin ekstralahjat toiselle pukin pussiin.
Aattona anoppi ja käly ilmeisesti ihan tajusivat, että olin kompensoinut kun molemmat lapset saivat aikalailla samanverran lahjoja. Seuraavana jouluna ostivat molemmille onneksi yhden. En sitten tiedä mikä se heidän ajatuksen juoksu oli oikein tässä, mutta en ymmärrä miksi pitää vanhemmille tuolla tavalla tehdä selväksi kumpi on mieluisempi lapsi.
Onko mahdollista, että heidän on syystä tai toisesta ollut vaan yksinkertaisesti helpompi keksiä lahjoja sille toiselle lapselle?
Sitten on hyvä ja kysyy toiveita. Ja ylipäätään yksi lahja/lapsi on ihan hyvä sukulaisen roolissa. Ei täydy keksimällä keksiä 3 lahjaa/lapsi.
Onko tämä se kuuluisa Sydänmummi 💜👵🏻?
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän mummoilla ja vanhemmilla on suosikkilapsia. Minulla on yhdestä vanhempieni sisaruksista kolme serkkua. Perheen nuorimmainen oli lellikkilapsi sekä vanhemmille että mummolle, joka asui samassa taloudessa. Eräässä jouluna otetussa valokuvassa istuvat perheen vanhemmat lapset, molemmilla on pari-kolme pakettia (ehkä uudet kalsarit ja konvehtirasia). Nuorimmainen istuu sitten pakettiröykkiön keskellä.
Eikös tuo ole ihan normaalia että pikkulapset saa enemmän lahjoja kuin isot. Muistan omastakin lapsuudesta että ihan pienenä sai paljon lahjoja ja hiljalleen aina vähemmän kun lahjat ei olleet muutenkaan enää niin tärkeitä.
Niinpästi niin. Yksivuotiaalle satanen kun 15-vuotiaallekin.