Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Aloin suhteeseen 15 vuotta vanhemman miehen kanssa ja nyt kaduttaa
Olen 45 ja mies 60. Olen itse urheilullinen, terveet elintavat ja aktiivinen. Käyn lenkkeilemässä ja salilla. Töissä olen päässyt hyvään asemaan ja virtaa riittää.
Mieheni on kovasti ja ennenaikaisesti vanhentunut. Krooninen selkäsärky on tehnyt hänestä raihnaisen ja väsyneen ja ärtyisän. Syö ja lihoo liikaa. Ei halua tehdä mitään, syö ja makaa sohvalla ja tuijottaa TV:tä. On usein väsynyt ja ärtynyt. Seksi ei enää kiinnosta, tupakki ja kalja maistuu. Olen yrittänyt saada miestä lääkäriin asiasta, ja pyytämään Viagraa tmv. Mutta ei.
Nyt kaduttaa kun ikäero näkyy kokoajan enemmän ja enemmän. Mies oli 50 v kun nuorin lapsemme syntyi. Ei jaksanut silloin enää yöheräilyjä ja jouduin lähes yksin hoitamaan vauva-arkea! Tämä tuli täysin yllätyksenä, sillä mies oli lupaillut osallistua vauva-arkeen, mutta ei jaksanutkaan.
Älkää nuoret naiset asutko samaan miinaan mitä minä tein! Ihan pelkään tulevaa, että joudun mieheni omaishoitajaksi. Ei tämä enää tunnu edes parisuhteelta kun seksiäkään ei ole, vaikka haluaisin sitä kovasti
Kommentit (651)
Pyh, vanhemmissa miehissä harvemmin on mitään vikaa. Itse olen monesti hankkinut puolet vanhemman ukon panohommiin kun omani ei ole kiinnostunut panemisesta.
Oma mieheni on saman ikäinen kuin minä eikä vauva-aikana todellakaan herännyt yöllä vauvaa hoitamaan. Se ei siis ole iästä kiinni.
Sinäpä se oot aikamoisen reppanan kyllä löytänyt. Eikä noin vanhana tehdä enää lapsia... siis jos äijäkin on paljon vanhempi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksihän viestini poistettiin jossa totesin, että kaikki täällä naisista rumasti puhuvat ovat selkeästikin +kuusikymppisiä miehiä? Logiikka siis se, että ei nuorilla miehillä ole tarvetta tulla tähän ketjuun haukkumaan nelikymppisiä naisia, kalikka kalahtaa vain kuusikymppisiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka uskaltaa hankkia lapsia 50-vuotiaan ukkelin kanssa. Masokisti.
Aj-jai. Monilla reippailla suomalaisen yhteiskunnan jäsenillä on syntyessään heidän isänsä ollut yli 50-vuotias.
Nykyään kuitenkin tiedetään, että sen ikäinen isä lisää lapsen riskiä sairastua skitsofreniaan. Skitsofrenia on niin järkyttävä sairaus potilaalle ja lähiomaisille, että sitä ei haluaisi omalle lapselle. Tavallisissa oloissa 1 % väestöstä saa tämän sairauden. Jos isä on reilusti yli 35-vuotias, riski on kaksinkertainen.
Eli jos isä on reilusti yli 35-vuotias (yhtään tarkemmin ei asiaa voi ilmaista :D), niin 98 %:lla jälkeläisistä ei ole skitsofreniaa. Näin tolkun ihminen asian ajattelee.
Eikö se 2 % riitä ?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka uskaltaa hankkia lapsia 50-vuotiaan ukkelin kanssa. Masokisti.
Aj-jai. Monilla reippailla suomalaisen yhteiskunnan jäsenillä on syntyessään heidän isänsä ollut yli 50-vuotias.
Vain yksi prosentti miehistä tulee isäksi yli 45-vuotiaana eli yli 50-vuotiaat isät on poikkeus ei sääntö.
Vain 5%: lla pareista ikäero on yli 10v.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On selkeä ja tutkittukin, että parempi olisi että nainen olisi miestä vanhempi kuin aloittajan tapauksessa.
Nainen todennäköisesti elää pitempään jolloin yhteistä elämää voisi olla kauemmin. Ei jää leskeksi niin aikaisin.
Ja toiseksi, miehellä kun lakkaa ottamasta eteen niin silloin nuori nainen on joko ilman tai käy muualla.
Se on just näin.
Tai mies syö Viagraa?
Vierailija kirjoitti:
Olisihan se hirveää ajatella, että olisi noin, kun oma seksielämä oikeastaan vasta alkoi 40-vuotiaana. Nuorena oli liian kiltti vaatiakseen mitään ja miehet lähinnä käyttivät hyväkseen. 30-vuotiaana otin sitten sen mukavan "kaverimiehen", jonka kanssa sängyssä ei tietenkään pelittänyt. Vasta 40-vuotiaana ymmärsi mitä todella haluaa ja osasi etsiä sellaisen miehen. Pitkiä rakastelusessioita. Päivääkään en vaihtaisi pois ja kiitollinen olen, kun sain tämänkin vielä elämässäni kokea.
Hei Anneli!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka uskaltaa hankkia lapsia 50-vuotiaan ukkelin kanssa. Masokisti.
Aj-jai. Monilla reippailla suomalaisen yhteiskunnan jäsenillä on syntyessään heidän isänsä ollut yli 50-vuotias.
Nykyään kuitenkin tiedetään, että sen ikäinen isä lisää lapsen riskiä sairastua skitsofreniaan. Skitsofrenia on niin järkyttävä sairaus potilaalle ja lähiomaisille, että sitä ei haluaisi omalle lapselle. Tavallisissa oloissa 1 % väestöstä saa tämän sairauden. Jos isä on reilusti yli 35-vuotias, riski on kaksinkertainen.
Eli jos isä on reilusti yli 35-vuotias (yhtään tarkemmin ei asiaa voi ilmaista :D), niin 98 %:lla jälkeläisistä ei ole skitsofreniaa. Näin tolkun ihminen asian ajattelee.
Ei se skitsofenia ole ainut vika mikä todennäköisemmin tulee vanhojen isien ( myös äitien ) lapsille, down ym.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
itse en 54-vuotiaana urheilevana ja komeana sekä äylkkäänä 2 maisteritutkinnon miehenä ottaisi kylllä oman ikäistäni naista vaimoksi, ne näyttää kaikki ihan 70 v mummoilta vaikka kuinka kävisivät salilla!
hyi että! sellainen joku 20 vuotta nuorempi nainen olisi ok, joka vielä voi synnyttää lapsiakin ja naisen tehtävähän se on tehdä lapsia ja hoitaa niitä kuten japanilaisessa yhteiskunnassa.
Andyliini, the master
Vierailija kirjoitti:
Miksihän viestini poistettiin jossa totesin, että kaikki täällä naisista rumasti puhuvat ovat selkeästikin +kuusikymppisiä miehiä? Logiikka siis se, että ei nuorilla miehillä ole tarvetta tulla tähän ketjuun haukkumaan nelikymppisiä naisia, kalikka kalahtaa vain kuusikymppisiin.
Tosi vaikeaa kun nykyään vanhukset käyttäytyy huonosti ja huonoa esimerkkiä nuoremmilleen.
Tulee mieleen että pitäisikö antaa esi-isien kädestä aina viisi- tai kuusikymppisilel miehille.
Velvollisus olisi antaa selkäsaunaa aina, kun kuulee miten nämä vanhukset kohtelee huonosti suomalaisia naisia.
Siinä alkaa nostelemaan hihoja helposti. Ristiriidassa sen kanssa kun pitäisi vanhempia kunnioittaa, mutta heitä ei ole isät kasvattaneet. Se on minun velvollisuus silloin.
t. M33
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, tsemppiä! Itse olen suhteessa 20 vuotta vanhemman miehen kanssa; olen 35-vuotias ja hän on 55-vuotias. Rakkautta riittää, mutta kyllä tuo ikäero on nyt alkanut tuntua, kun joka päivä valittelee selkäänsä, hartioitansa, niveliänsä, lonkkaansa ja milloin mitäkin. Vaivoja riittää. Tuntuu, että arkemme elää hänen vaivojensa ympärillä. Ne määrittelevät sen mitä tehdään tai ei tehdä. Seksiä ei ole harrastettu viikkoihin. Hän ei suostu menemään lääkäriin, koska "eivät ne kuitenkaan mitään voi tehdä":
Suoraan sanottuna on alkanut kyllästyttämään se jatkuva valitus. On lannistavaa tulla kotiin onnistuneen ja hyvän työpäivän jälkeen, kun joutuu heti ensimmäisenä kohtaamaan mörököllin, joka vuodattaa v*tutuksensa säästä, omasta työstään, vaivoistaan yms. Toki nuorikin henkilö voi olla kyyninen ja valittamiseen taipuvainen.
Jos kehityssuunta on tämä, niin minähän olen omaishoitaja parin vuoden päästä! Kun tapasimme, niin hän oli hyvässä kunnossa ja urheilikin aktiivisesti (oli nuorempana ammattiurheilija ja myöhemmin valmentaja), joten vaikka ikää oli, niin en osannut ajatella, että tulevaisuutemme olisi parin vuoden päästä tällainen.
Eroa olen harkinnut vakavissani jo hetken aikaa ja olen tehnyt surutyöni sen kanssa, että eroamme varmasti lähitulevaisuudessa jos mikään ei muutu.
Vierailija kirjoitti:
Ap, tsemppiä! Itse olen suhteessa 20 vuotta vanhemman miehen kanssa; olen 35-vuotias ja hän on 55-vuotias. Rakkautta riittää, mutta kyllä tuo ikäero on nyt alkanut tuntua, kun joka päivä valittelee selkäänsä, hartioitansa, niveliänsä, lonkkaansa ja milloin mitäkin. Vaivoja riittää. Tuntuu, että arkemme elää hänen vaivojensa ympärillä. Ne määrittelevät sen mitä tehdään tai ei tehdä. Seksiä ei ole harrastettu viikkoihin. Hän ei suostu menemään lääkäriin, koska "eivät ne kuitenkaan mitään voi tehdä":
Suoraan sanottuna on alkanut kyllästyttämään se jatkuva valitus. On lannistavaa tulla kotiin onnistuneen ja hyvän työpäivän jälkeen, kun joutuu heti ensimmäisenä kohtaamaan mörököllin, joka vuodattaa v*tutuksensa säästä, omasta työstään, vaivoistaan yms. Toki nuorikin henkilö voi olla kyyninen ja valittamiseen taipuvainen.
Jos kehityssuunta on tämä, niin minähän olen omaishoitaja parin vuoden päästä! Kun
Sulla on heikko mies. Ikääntyminen tuo heikkouden.
t.m33
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap, tsemppiä! Itse olen suhteessa 20 vuotta vanhemman miehen kanssa; olen 35-vuotias ja hän on 55-vuotias. Rakkautta riittää, mutta kyllä tuo ikäero on nyt alkanut tuntua, kun joka päivä valittelee selkäänsä, hartioitansa, niveliänsä, lonkkaansa ja milloin mitäkin. Vaivoja riittää. Tuntuu, että arkemme elää hänen vaivojensa ympärillä. Ne määrittelevät sen mitä tehdään tai ei tehdä. Seksiä ei ole harrastettu viikkoihin. Hän ei suostu menemään lääkäriin, koska "eivät ne kuitenkaan mitään voi tehdä":
Suoraan sanottuna on alkanut kyllästyttämään se jatkuva valitus. On lannistavaa tulla kotiin onnistuneen ja hyvän työpäivän jälkeen, kun joutuu heti ensimmäisenä kohtaamaan mörököllin, joka vuodattaa v*tutuksensa säästä, omasta työstään, vaivoistaan yms. Toki nuorikin henkilö voi olla kyyninen ja valittamiseen taipuvainen.
Jos kehityssuunta on tämä, niin minähän olen omaishoitaja parin vuoden päästä! Kun
Älä harkitse, toimi!
Vierailija kirjoitti:
Kauheita kommentteja täällä.
Te, jotka kehuskelette nuoremmilla miehillänne niin onko se sitten ok kun mies ajattelee teistä samalla tavalla kuin täällä kirjoitetaan vanhemmista miehistä? Ja lemppaa teidät sivuun, koska kukaan ei pakota olemaan?
Minulla on vanhempi mies, on ollut myös saman ikäinen ja nuorempi. Missään näistä ikä ei ole ollut olennainen asia vaan yhteensopivuus. Meillä se meni näin. Mieheni on vanhempi, mutta pitää itsestään hyvää huolta ja on aktiivinen monin tavoin. Moni nuorempi vaikuttaa ukkoutuneemmalta kuin hän.
Kyllä, tiedän että hän saattaa tarvita apuani kun ikääntyy. Tiedän myös, että voinkin itse olla se joka sairastuu tai kuolee aiemmin. Ei elämää voi käsikirjoittaa valmiiksi, kuten monet vaikuttavat kuvittelevan.
Ap:n mies vaikuttaa masentuneelta tai ainakin tylsistyneeltä.
Jos alkaisin olemaan nuoremman miehen kanssa, ymmärtäisin AIVAN TÄYSIN, jos tämä ei enää haluaisi olla kanssani enää sen jälkeen, jos joskus ruppaannun liian pahasti. Sille vaan ei voi mitään, jos ei tunne vetoa. Ei se ole henkilökohtaista, eikä tahdonvaraista.
Jos ikäerosuhteeseen menee, täytyy mennä sillä asenteella, että nautitaan rakkaudesta ja suhteesta niin kauan kuin se kestää, eletään hetkessä eikä mietitä tulevia. Tuleehan niitä eroja samanikäistenkin suhteissa.
Ja kaikkihan eivät siitä ulkonäöstä niin paljon piittaa: onhan niitä pareja, joissa kolmekymppinen mies on ihan oikeasti jonkun 80v. mummon näköisen mummon kanssa ja onnellisia ovat! Tosirakkaus ei totisesti ulkonäköä katso!
Vierailija kirjoitti:
itse en 54-vuotiaana urheilevana ja komeana sekä äylkkäänä 2 maisteritutkinnon miehenä ottaisi kylllä oman ikäistäni naista vaimoksi, ne näyttää kaikki ihan 70 v mummoilta vaikka kuinka kävisivät salilla!
hyi että! sellainen joku 20 vuotta nuorempi nainen olisi ok, joka vielä voi synnyttää lapsiakin ja naisen tehtävähän se on tehdä lapsia ja hoitaa niitä kuten japanilaisessa yhteiskunnassa.
Andyliini, the master
Kovat on luulot itsestäsi
Olen suhteessa nuoremman miehen kanssa. Tosiaan hetkessä eletään enkä mitään vanhuuden seuralaista ole etsinytkään. Ikäeromme ei kyllä ole myöskään noin suuri. Vielä sitä ei huomaa oikeastaan mitenkään, mutta olen täysin hyväksynyt myös sen, että joskus mies saattaa lähteä. Jos ei lähde, se on sitten kai luotu kestämään enkä siitäkään pahastu.
Parisuhteen kehittyessä puolisot voivat alkaa kasvamaan eri suuntiin erinäisistä syistä. Yksi syy voi olla juurikin se, että ikäero alkaa vaikuttamaan ihmisten vanhetessa eri lailla. Myös itse ikääntyminen etenee eri ihmisillä eri lailla.
Itse olen nyt 55 vuotias ja kun katson samanikäisiä ystäviäni ja tuttaviani ympärilläni, niin heidän fyysinen kuntonsa vaihtelee aivan valtavasti. Osa heistä vaikuttaa heittämällä jopa 10 vuotta nuoremmilta ja osa taas heittämällä 10 vuotta vanhemmilta. Muuten perusterveillä ihmisillä biologieen vanhenenemiseen vaikuttaa valtavasti elitavat, eli ravinto, liikunta ja yleinen "uteliaisuus" elämään.
Ap:n mies vaikuttaa olevan näitä nopeasti vanhenevia, joten ei ihme, että nyt ikäero on alkanut toden teolla vaikuttamaan.
Vierailija kirjoitti:
Olen suhteessa nuoremman miehen kanssa. Tosiaan hetkessä eletään enkä mitään vanhuuden seuralaista ole etsinytkään. Ikäeromme ei kyllä ole myöskään noin suuri. Vielä sitä ei huomaa oikeastaan mitenkään, mutta olen täysin hyväksynyt myös sen, että joskus mies saattaa lähteä. Jos ei lähde, se on sitten kai luotu kestämään enkä siitäkään pahastu.
Samoin täällä. Olemme yhtä aktiivisia
Alue: Aihe vapaa
Ihmettelinkin etten ole nyt törmännyt tähän viikkoon missään mieskeskustelussa, mutta täältähän tämä autogeneroitu massapostitus löytyi! Nyt jäädään odottamaan sitä kissoista keittoa keittelevää mummoa, jolla oli viisauksia, vai oliko se jo?