Lue keskustelun säännöt.
Miten joidenkin on niin mahdotonta uskoa yliluonnolliseen?
04.01.2026 |
Olen usein miettinyt, että luulevatko nämä henkilöt todellakin, että kaikki tässä universumissa on selitettävissä jotenkin meidän ihmisten rajallisella ymmärryksellä? Minusta on jotenkin todella ylimielinen ajatus, että meidän käsityskykymme riittäisi siihen. Miten on niin mahdotonta ajatella, että voisi olla olemassa jokin meidän aistiemme ja tietoisuuden ulottumattomissa oleva todellisuus jota ei vaan ole mahdollista tämän maailman tieteen keinoin selittää? Itse uskon esimerkiksi henkimaailman olemassaoloon, vaikka mulla ei ole omaa henkilökohtaista kokemusta siitä.
Kommentit (66)
Jokainen ihminen uskoo johonkin yliluonnolliseen. On mahdotonta olla uskomatta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Se, etten usko, johtuu ainoastaan siitä, että minulle ei ole koskaan tapahtunut mitään yliluonnollista. Heti kun tapahtuu, alan uskoa. Sitä odotellessa, olen nyt 65-vuotias.
Ei tarvitse uskoa, mutta kannattaisi uskoa Jeesusta. Annan vain ystävällisen neuvon.
Vierailija kirjoitti:
Kauhean defensiivisiä, laimean mielen omaavia ihmisiä täällä kommentoimassa. Ymmärrän ap täysin, mitä ajat takaa ja monesti olen ihmetellyt samaa defensiivisyyttä ihmisissä. Sen huomaa monesti jo siitä, että pelkästään kysymällä tietynlaisen kysymyksen tai aloittamalla tietynlaisen keskustelun elämästä/maailmasta/olemassaolon mysteereistä, jotkut silminnähden ja korvinkuullen hermostuvat jo pelkästään siitä, että heidän täytyisi ajatella saati keskustella mahdollisuudesta, etteivät pysty selittämään jotakin. Tällainen suuttuminen on kummallista mutta tietenkään tällaiset ihmiset eivät myönnä hermostumistaan ko. tilanteissa. Mikä on sinänsä ironista, että kaikessa tiedeuskovaisuudessaan he luulevat voivansa uskottavasti vain kieltää todistetusti tutkitut maneerit ja käyttäytymisen, jotka ovat tyypillisiä merkkejä hermostuneisuudesta. Tässäkin keskustelussa suurin osa takertui sanaan "yliluonnollinen" ja alkoi saivarrella siitä, se
Kannattaa lukea ja uskoa evankeliumi. Annan vain ystävällisen neuvon.
Vierailija kirjoitti:
Jokainen ihminen uskoo johonkin yliluonnolliseen. On mahdotonta olla uskomatta.
Miten niin? Ei varmasti usko. Ja kuten sanottua, mitään yliluonnollista ei ole edes olemassa.
Ilmeisesti ap pitää ylimielisenä sitä, että ei usko siihen. mihin hän uskoo.
Niin kauan kuin tiedettä on ollut, aiemmin yliluonnollisella selitettyjä ilmiöitä on tullut selitetyksi luonnollisilla syillä.
Siispä on hyvinkin aiheellista olettaa, että kaikki se, mitä ei vielä voida selittää, selittyy myös luonnollisilla syillä, eli yliluonnollista ei ole.
Hyvinkin on mahdollista, että ihmisenkapasiteetti ei riitä koskaan kaiken selittämiseen, mutta se on eri asia kuin yliluonnollisen olemassaolo.
t: nimim. Assburger
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän universumista yhä enemmän ja enemmän on pystytty selittämään tieteen keinoilla. Se, että kaikki ei ole ihmisymmärryksellä välttämättä käsitettävissä ei ole todiste siitä, että korkeampi voima tai Luoja on pakko olla olemassa. Kukaan ei voi todistaa korkeamman voiman olemassaoloa, siksi sitä sanotaan uskoksi. Sitten, kun korkeampi voima on todistettavissa, siitä tulee yhtä tieteen kanssa.
Minä kylläkin tiedän, että Jumala on olemassa ja että Jeesus on Jumalan Poika.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se, etten usko, johtuu ainoastaan siitä, että minulle ei ole koskaan tapahtunut mitään yliluonnollista. Heti kun tapahtuu, alan uskoa. Sitä odotellessa, olen nyt 65-vuotias.
Ei tarvitse uskoa, mutta kannattaisi uskoa Jeesusta. Annan vain ystävällisen neuvon.
Kiitos ei, mulle uskonto on samaa yliluonnollista huuhaata kuin muutkin. En todellakaan usko MIHINKÄÄN sellaiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Turhaa tuhlata aikaa ja omaa elämää tällaiselle hömpälle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En usko yliluonnolliseen, koska se ei sovi mitenkään elämän biologian kehityshistoriaan, joka tähtää aina hengissä selviytymiseen ja lisääntymiseen. Jälkeläisen synnyttäminen on kaiken elämän ainoa tarkoitus ja sen eteen luontoäiti uhraa kaiken muun. Ne, jotka eivät jatka ja synnytä elämää, ovat myös tarpeen, koska "kaikki arvat eivät voita". Eli vain jotkut sukuhaarat onnistuvat jatkumaan. Ei ole mahdollista, että kuolleet haahuilisivat elävien joukossa. Sen sijaan henkimaailma mielikuvituksessa on jopa voinut auttaa ihmiskuntaa selviytymään.
Ei kukaan voi todistaa myöskään sitä, että henkiä ei olisi olemassa. Ja se, että ihmiset ja DNA käyttäytyy kuten käyttäytyy, ei todista sitä, etteikö tällä koko kokonaisuudella voisi olla tietoista alullepanijaa.
Mielestäni agnostismi on ainoa looginen tapa katsoa asiaa - emme voi tietää
Eri
Ehdottomasti voin suositella sellaista suhtautumista, että hyväksyy sen, ettei tiedä, ja valitsee sen, että uskoo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yliluonnollinen on sananakin mahdottomuus.
Kaikki mikä on olemassa on luonnollista jos löydetään kummituksia niistäkin tulee silloin luonnollisia.
Yliluonnollista ei voi olla olemassa.
Kummituksiahan on periaatteessa jo löydetty, jos uskoo tuhansia ja taas tuhansia kertomuksia netissä esim reddit ja täällä vauvapalstallakin on niitä ollut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi uskoisin mihinkään, mistä ei ole minkäänlaisia todisteita?
Epäilemättä on valtavasti asioita, joita me ei vielä maailmankaikkeudesta tiedetä ja ymmärretä. Mutta yliluonnollisia nämä asiat eivät ole, vaan ihan kaikelle on totta kai olemassa tieteellinen selitys.
Jossain vaiheessa bakteerejakin pidettiin huuhaana, koska niitä ei pystynyt kukaan näkemään. Mä uskon kyllä vahvasti, että tässä maailmassa tapahtuu sellaisia asioita, joita ei vaan vielä pystytä näkemään tai todistamaan.
Siihen aikaan kun bakteereista ei tiedetty, oli keskivertoihmisen täysin perusteltua ja loogista olla uskomatta niihin.
Toisin kuin yliluonnollisissa väitteissä, bakteereiden toiminnasta on ollut myös jatkuvasti toistettavia ilmiöitä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En usko uskontoihin, mutta uskon vahvasti yliluonnolliseen. Olen todella auki tunne-elämältä, se voi selittää osaksi.
"Olen usein miettinyt, että luulevatko nämä henkilöt todellakin, että kaikki tässä universumissa on selitettävissä jotenkin meidän ihmisten rajallisella ymmärryksellä?"
Eivät luule. Pulmana on vain se, että jos emme pysty rationaalisesti selittämään jotain, niin se ei tarkoita, etteikö rationaalista selitystä olisi. Jos nyt sitten oletetaan, että selitys on meidän näkökulmastamme "yliluonnollinen", niin mihin niistä lukuisista mahdollisista yliluonnollisista selityksistä pitäisi sitten uskoa ja mihin ei? Älyllisiin olioihin, jotka elävät meidän tilaulottuvuuksien ja aikaulottovuuden tuolla puolen? Maagisiin voimiin? Sielunvaellukseen? Miten noista pitäisi valita?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on omakohtaista kokemusta yliluonnolliseeta, joten se maailma on minulle osa luontoa.
Olisi filosofian kannalta tosi naiivia uskoa, että ihmisen aistit kertovat totuuden multiversumista.
Shintolaisuushan pitää eri elämän kehiä täysin luonnollisena, aistikehä on vain yksi. Shintolaisittain kokeva henkilö voi kuitenkin olla teknisesti ateisti.
Tiedätkö sinä tosiaan, että jotain "yliluonnollista". olisi olemassa? Tiedätkö siis ihan varmasti, vai uskotko tai luuletko niin olevan? Kerro joitakin omakohtaisia esimerkkejä meille jotka emme todellakaan edes luule niitä olevan olemassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En usko yliluonnolliseen, koska se ei sovi mitenkään elämän biologian kehityshistoriaan, joka tähtää aina hengissä selviytymiseen ja lisääntymiseen. Jälkeläisen synnyttäminen on kaiken elämän ainoa tarkoitus ja sen eteen luontoäiti uhraa kaiken muun. Ne, jotka eivät jatka ja synnytä elämää, ovat myös tarpeen, koska "kaikki arvat eivät voita". Eli vain jotkut sukuhaarat onnistuvat jatkumaan. Ei ole mahdollista, että kuolleet haahuilisivat elävien joukossa. Sen sijaan henkimaailma mielikuvituksessa on jopa voinut auttaa ihmiskuntaa selviytymään.
Ei kukaan voi todistaa myöskään sitä, että henkiä ei olisi olemassa. Ja se, että ihmiset ja DNA käyttäytyy kuten käyttäytyy, ei todista sitä, etteikö tällä koko kokonaisuudella voisi olla tietoista alullepanijaa.
Mielestäni agnostismi on ainoa looginen tapa katsoa asiaa - emme voi tietää
Minkään asian olemattomuutta on mahdoton todistaa, siksipä todistustaakka on sillä joka väittää yliluonnollista olevan olemassa.
Vierailija kirjoitti:
Tiedätkö sinä tosiaan, että jotain "yliluonnollista". olisi olemassa? Tiedätkö siis ihan varmasti, vai uskotko tai luuletko niin olevan? Kerro joitakin omakohtaisia esimerkkejä meille jotka emme todellakaan edes luule niitä olevan olemassa.
No esimerkiksi, hyvän ystäväni käydessä kävimme yöpuulle. Kun laitoin silmät kiinni, niissä välkkyi vaaleansininen valo. Vähän kuin olisi ollut paljon poliisiautoja ulkona, aina kun suljin silmät. Tätä jatkui n. 30 min ajan ja oli hieman hassuakin. Oire vain hälveni hitaasti.
Viikko sitten sanoin vaimolle hyvät yöt sängyssä ja koskin häntä olkapäähän. Olin kyljelläni. Lähes saman tien joku koski myös minua olkapäähän, aivan selkeänä. Vaimo kielsi olevansa tämä koskija eikä hänen kätensä millään olisi yltänytkään siihen.
Kumpikaan tilanne ei ole toistunut uudelleen, se on totta. Mutta yhtä selkeitä olivat omatkin havaintoni. En käytä lääkkeitä enkä päihteitä, enkä ole ikinä käyttänyt mt-lääkkeitä.
Muitakin tapauksia olisi useita. Suhtaudun siksi näihin luonnollisina. Mutta en pysty enää mitenkään uskoa, että saamme kaikki ilmiöt hallintaamme ihmisinä. Se on minusta hieman surullistakin, jos jollekin ei ole sattunut mitään yliluonnollista.
Osalle ihmisistä on ihan ok olla vailla selitystä joillekin asioille. "En tiedä" on ihan hyvä vastaus silloin kun ei tiedä vaikka et mitä tapahtuu kuoleman jälkeen tai mikä on selitys maailmankaikkeuden olemassaololle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se, etten usko, johtuu ainoastaan siitä, että minulle ei ole koskaan tapahtunut mitään yliluonnollista. Heti kun tapahtuu, alan uskoa. Sitä odotellessa, olen nyt 65-vuotias.
Ei tarvitse uskoa, mutta kannattaisi uskoa Jeesusta. Annan vain ystävällisen neuvon.Kiitos ystävällisestä neuvosta. Sen verran pyytäisin tarkennusta, että onko Jeesus maailmankuvassasi yliluonnollinen vai luonnollinen olento?
Yleensä ajatellaan, että vain sellaisiin asioihin tulisi uskoa, joihin uskomisen puolesta on jotain perusteita. Eli pelkästään se, että jotain ei ole todistettu mahdottomaksi tai olemattomaksi, ei olisi pätevä peruste uskoa tähän asiaan. Esimerkiksi ei ole todistettu mahdottomaksi, etteikö aurinkoa voisi Marsin etäisyydellä kiertää punaisen planeetan lisäksi myös punainen teepannu. Tai vihreä kahvipannu. Tai sininen mehukannu. Olisi kuitenkin melko absurdia uskoa tämän perusteella, että aurinkoa kiertää vielä reilusti Maata ulompana perinteisten taivaankappaleiden lisäksi kattava värikäs astiasto. Vaikka se ei ole mahdotonta, niin meillä ei myöskään selvästi ole mitään erityistä syytä uskoa, että asia olisi noin.
Suurin osa yksilöön kohdistuvista rationaalisuuskäsityksistä varmaankin sulkevat pois perusteettomien uskomusten muodostamisen. Eli vaikka kukakin saa tietyssä mielessä valita, mihin uskoo ja millä perustein, niin uskoisin kyllä, että kohtuuttomasti uskomuksia muodostavat saavat älyllisestä leväperäisyydestään kritiikkiä.