Lue keskustelun säännöt.
IS: Nuoret eivät vastaa puheluihin, eikä esim. kesätöitä hakeneita nuoria siksi tavoiteta
03.01.2026 |
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000011696449.html
"Työnantajat ovat kohdanneet uudenlaisen ongelman, jossa kesätöitä hakeneita nuoria ei saada tavoitettua puhelimitse. "
Tuolla videolla yksi nuori herra sanoo, kuinka hänen sisaruksensa eivät uskalla tilata puhelimella pizzaa, kun ei uskalleta jutella tuntemattoman kanssa. Myös suunnilleen kaikki videossa haastatellut nuoret sanovat, kuinka heillä ei ole puhelimessa äänet päällä juuri koskaan.
Voi herranjumala! Mitä noistakin nuorista tulee? Tai nuorisosta yleensä, jos se on tuollaiseksi mennyt?
Kommentit (200)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä nykyään ketju menee ainakin suuremmissa organisaatioissa käytännössä niin, että viestillä tiedustellaan sopiiko esimerkiksi nämä ajankohdat haastattelulle tai palaverille. Sen jälkeen on se haastattelu/palaveri sovittuna aikana. Pudasjärven keramiikka Oy saattaa soitella, kun on ainakin ennenkin hoitanut asiat soittelemalla.
Ja pienenä toimijana Pudasjärven keramiikka haluaakin työntekijöitä, jotka osaavat kommunikoida ihmisten kanssa.
Puhelimeen vastaamisella ei ole mitään yhteyttä kommunikaatiotaitoihin. Äänipuhelut ovat tänä päivänä yksinkertaisesti turvattomia ja ajanhukkaa.
No tuo nyt on ihan potaskaa. Puhelinnumeron alkuperä on kaikista helpoin varmistaa, ja valtaosa asioista on helpoin ja nop
Monasti riittää että saa jonkun epämääräisen "tilauksen" kun vastaat puheluun ja sanot oman nimesi. Sitten sinulle tulee jotain random sukkapakettia hintaan 50 euroa/kuukausi ja tämän "tilauksen" purkaminen tehty tosi hankalaksi.
Puhelimeen vastaaminen ei ole ollut turvallista enää pitkiin aikoihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen nelikymppinen ja pidän puhelimen aina arkisin äänettömällä iltaan asti. Olen klo 8-16 töissä, jolloin en voi vastata. Työmatkoihin menee puoli tuntia suuntaansa, jolloin en vastaa. Töiden jälkeen on harrastuksia ym. menoja, jolloin en pääse vastaamaan. En myöskään odota, että muut olisivat aina tavoitettavissa. Siksi lähetän usein etukäteen viestiä Voitaisiinko soitella? Koska sinulle sopii? Minulle käy xx yy.
Itsekään en vastaa koskaan autossa, vaikka hand-free onkin. Puhelu on aina kailottamista ja keskittyminen liikenteeseen kärsii riippumatta kuinka triviaali asia on.
Vierailija kirjoitti:
Työttömänä muuten kannattaa sitten ihan kiltisti vastata puheluihin. Työkkäri suuttuu, jos et vastaa. (Ja minulle soitti ainakin aina eri virkailija, joten ei riittänyt, että kerran tallensin numeron.)
Ei ole suuttunut. Tiedusteltu viestin käykö tämä aika.
Vierailija kirjoitti:
Miettikääpä joskus vähän toistakin näkökulmaa (jos sellaiseen nyt kykyä enää nykyään ihmisillä on...), millaisen kuvan työnantaja saa nuoresta, tai kenestä tahansa, joka ei halua vastata puhelimeen? Mitä jos siellä töissä pitäisi vastata työpuhelimeen? Kuinka paljon se henkilö salaa jättää vastaamatta mahdollisesti tärkeisiinkin puheluihin työpäivän aikana? Olettaako joku oikeasti, että kaikki toimii nykyään pelkillä viesteillä? Ja kyllähän tuo kertoo myös aika paljon sosiaalisesta ahdistuksesta ja taidottomuudesta, jos puhelimessa puhuminen ahdistaa. Ei-toivotuille (=huijarit, myyjät, kyselytutkimukset) voi löydä luuria korvaan ja estoa perään.
Pitäisiköhän itsekin kokeilla, että ei vastaisi enää puhelimeen ollenkaan. Kauankohan olisi firma pystyssä. T. työnantaja.
En varmaankaan halua olla töissä yrityksessä, jossa työnantajalla menee työaika ja vapaa-aika sekaisin. Toisaalta en varmasti saisi sieltä töitä, koska työnantaja luulisi, että selaan instaa kalsarit jalassa työaikana.
Olen 49 vuotias mies, softa insinööri joka aikoinaan Nokiallakin suunnitteli puhelimia.
En ikinä vastaa puheluihin, jos jollain on asiaa saa laittaa viestiä tai mailia.
Vain huijarit ja puhelinmyyjät soittavat.
Viimeksi vastasin puheluun 90-luvulla ja joku yritti myydä Aku Ankkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä te oikein kuvittelette tapahtuvan, jos vastaatte huijaissoittoon? Rahat maagisesti lennähtävät sillä sekunnilla huijarin tilille, kun sanotte hei?
Näin kävi mun äidille, vastasi huijaussoittoon ja sen seurauksena kuukausivelotuksia noin 80e puhelinlaskussa, joista ei meinannut päästä eroon. Puhelinyhtiöstä sanottiin että oma vika, jos vastaa numeroon jota ei tunne. Eli sanottiin suoraan EI saa vastata tuntemattomiin!
Nykypäivänä en luottaisi puheluun. Sovitut asiat on saatava kirjallisena, jotta niistä jää jälki.
Nämäkin nuoret ovat varmasti lukeneet juttuja joissa työnantajan kanssa on sanallisesti sovittu työstä ja sitten sitä työtä ei olekaan kun nuori saapuu paikalle, ja työnantaja alkaa peruuttelemaan että ei ole sopimusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näille, jotka ovat sitä mieltä että viestin perään laittaminen olisi työnantajalle ylivoimainen lisä, niin eikö se vähän niinkin ole, että myös työelämän täytyy pysyä mukana yhteiskunnallisissa muutoksissa? Kulttuurin muutoksista voi tietysti olla montaa mieltä, mutta jos yleinen tilanne on se että ihmiset eivät samalla tavalla enää vastaa puhelimeen eikö ratkaisu ole silloin vastata tähän muutokseen? Tässä tapauksessa se tosiaan on niinkin helppo, kuin tekstiviestin laittaminen.
Yrittäjät ovat Suomen mestareita marttyyriudessa. Aina kaikki on muiden vikaa kuin heidän itsensä. Nytkin itketään että puhelimeen ei vastata, mutta ei voida millään lähettää tekstiviestiä tai sähköpostia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eihän nuoret enää vastaa tekstiviestiinkään, kun se on niin vanhanaikaista. Vähintään pitää olla Wappi tai Snäppi, ettei ahdista.
Kumma juttu vain, että tällaista työnantajat eivät jutussa sanoneet, että ovat kyllä lähettäneet tekstiviestejä, mutta niihin ei vastata.
Kouluissa tämä arkipäivää. Jos yritän soittaa lukiolaiselle, ei vastata. Laitan yleensä tekstarin että soitan perään.
T. Lukion ope ja ro
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nykypäivänä en luottaisi puheluun. Sovitut asiat on saatava kirjallisena, jotta niistä jää jälki.
Nämäkin nuoret ovat varmasti lukeneet juttuja joissa työnantajan kanssa on sanallisesti sovittu työstä ja sitten sitä työtä ei olekaan kun nuori saapuu paikalle, ja työnantaja alkaa peruuttelemaan että ei ole sopimusta.
Tämä on hyvä huomio. On aina paljon parempi, että tällaisista jutteluista on olemassa tallenteet. Siksi kannattaa pitää puhelut minimissä ja sopia asiat vaikka sähköpostilla.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen jo noiden nuorten äidin ikäinen ja aina puhelin ÄLÄ HÄIRITSE -tilassa jonka pääsee ohittamaan vain parikymppinen lapseni, kenenkään muun puhelut eivät tule läpi joten en luonnollisestikaan vastaa niihin.
Et kuulosta aikuiselta, ainakaan työelämässä olevalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuitenkin ovat aina syyttäneet meitä vanhempia polvia työttömyydestään. Heiltähän puuttuu järki tykkänään.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen jo noiden nuorten äidin ikäinen ja aina puhelin ÄLÄ HÄIRITSE -tilassa jonka pääsee ohittamaan vain parikymppinen lapseni, kenenkään muun puhelut eivät tule läpi joten en luonnollisestikaan vastaa niihin.
Sulla ei siis ole ystäviä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Melko tyhmää sakkia nykynuoret.
Puhelinmyyjälle voi surutta laittaa luuria korvaan.
Puhelin myyjä parhaimmillaan soitti minulle 7-10 kertaa päivässä vaikka oli estot ja kaikki. Oli se aika rasittavaa aikaa.
Meillä organisaation sisällä moni on alkanut käyttämään teamsia puheluihin. Erottuu välittömästi tyhjän kaupustelijoista.
Mutta,sitten meitä joille saatetaan soittaa kun muistetaan yhteinen projekti kymmenen vuoden takaa. Kysytään ennakkotiedustelu onko aikaa ja tarjoatteko. Tai pyydetään tekemään joku pieni jatko-osa aiemmin tekemäämme, sellainen joja tulisi kalliimmaksi kilpailuttaa kuin pyytää tekemään suoraan, varsinkin kun meillä on jo tieto kohteesta. Tai sitten soitetaan jostain sairaalasta että isoisä on viety teholle. Tästä syystä vastaan aina jos en varmuudella tiedä että on kaupustelija. Kerran on poliisikin soittanut "tuntematon numero" näkyi näytöllä kun meidän varastettua tunnistettua omaisuutta oli löytynyt tutkinnan yhteydessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen jo noiden nuorten äidin ikäinen ja aina puhelin ÄLÄ HÄIRITSE -tilassa jonka pääsee ohittamaan vain parikymppinen lapseni, kenenkään muun puhelut eivät tule läpi joten en luonnollisestikaan vastaa niihin.
Sulla ei siis ole ystäviä?
Olen eri mutta mulla ei ole ystäviä. En ole tehnyt mitään sen eteen että saisin ystäviä ja kouluaikaiset on jääneet muille paikkakunnille. Olen miesvaltaisella alalla pienessä firmassa enkä ole kiinnostunut ystävystymään työpaikan miesten kanssa. Näen ihmisiä harrastuksissa mutta en pidä yhteyttä muita kuin harrastusten yhteisissä ryhmissä viestein. En nyt oikein keksi syitäkään, mihin tarkoituksee näin aikuisena ystäviä pitäisi olla. Tykkään tehdä asioita yksin tai perheen kanssa. Enkä tykkää puhua puhelimessa. Toisen veljenkin kanssa viestitellään. Vain toinen veli soittelee ja se on ok. Hän ei tykkää kirjoitella.
Vastaan puheluihin, mutta aika usein olen töissä/ajamassa/muuten vain huonossa paikassa, josta en pääse vastaamaan. Puheluita tulee paljon, ja suurin osa niistä jotain lehtimyyjiä, niin en kai minä jokaista puhelua ala selvittää ja soitella takaisin
Nykyään on niin paljinn huijaussoittoja,ettei tuntemattomiin numeroihin kannata vastata eikä ainakaan etunimellä!
Nuoret ovat fiksuja.
Olen 55vee, ja itselleni puhelimeen vastaaminen on aivan tavallista ja normaalia. Kun ei ole älypuhelinta, niin ei tarvitse hakkereitakaan niin varoa. Mun Dorossa ei ole mitään yhteyttä nettiin.