Lue keskustelun säännöt.
Suomen tulevaisuus
03.01.2026 |
Otin tekoälyjen kanssa huolenaiheeksi suomen tulevaisuuden. Tekoälyt syyttivät lyhytnäköistä politiikkaa, pitkän linjan suunnitelmia ei tehdä tai jos tehdäänkin, seuraava hallitus purkaa ne kaikki. Eli Suomi ei pääse kehittymään. Tässä yhteenveto tekoälyjen kanssa käymästäni keskustelusta, tämän ovat molemmat tekoälyt käyneet läpi.
Poliittisen lyhytnäköisyyden juuret
Vaalikausiajat: Neljän vuoden vaalikausi kannustaa poliitikkoja tekemään näkyviä, lyhyen aikavälin päätöksiä, jotka miellyttävät äänestäjiä hetkellisesti ei pitkän aikavälin uudistuksia, joiden hyödyt näkyvät vasta vuosikymmenien päästä.
Budjettikuri vs. investoinnit: Julkisen talouden säästöpainotteisuus (esim. "emme saa ottaa velkaa") estää usein tulevaisuuteen kohdistuvia investointeja koulutukseen, tutkimukseen ja infrastruktuuriin, vaikka ne olisivat taloudellisesti kannattavia pitkällä aikavälillä.
Poliittinen epäjatkuvuus: Hallitukset vaihtuvat, ja jokainen uusi hallitus haluaa "tehdä omansa" usein kumoamalla edellisen hallituksen aloitteet. Esimerkiksi koulutus- ja työmarkkinauudistukset ovat olleet heiluria, eikä mikään ehdi vakiintua.
Esimerkkejä lyhytnäköisyydestä
Koulutusleikkaukset: 2010-luvulla Suomessa leikattiin ammatillisesta ja aikuiskoulutuksesta, vaikka juuri ne olisivat avain työvoiman uudelleenkoulutukseen tekoälyn aikakaudella.
Työmarkkinapolitiikka: Työvoiman osallisuutta on yritetty parantaa monilla tempauksilla (esim. aktiivimalli, työllisyyspalkka), mutta kestävää, pitkäjänteistä linjaa ei ole saatu aikaiseksi.
Tekoälystrategiat: Suomi on tehnyt hyviä tekoälystrategioita (esim. "AuroraAI"), mutta resurssien puute ja poliittinen tuki vaihtelevat.
Miten muissa maissa toimitaan?
Pohjoismaat: Ruotsi ja Tanska ovat onnistuneet paremmin pitkäjänteisessä koulutus- ja työvoimapolitiikassa, koska poliittinen konsensus on vahvempi.
Saksan mallin oppiminen: Saksassa ammattikoulutus ja teollisuuden tarpeisiin vastaaminen on pitkän aikavälin politiikkaa, joka ylittää hallituskausien rajat.
Singapore: Pieni maa, joka on panostanut systemaattisesti tulevaisuuden osaamiseen ja tekoälyn hyödyntämiseen
Mitä Suomessa voisi tehdä toisin?
Poliittinen sopimus kulttuuri: Kuten ilmastopolitiikassa (esim. "hiilineutraali Suomi 2035"), tarvitaan pitkän aikavälin, hallituskaudesta riippumatonta sopimusta tekoälyn ja työvoiman tulevaisuudesta.
Riippumattomat asiantuntijaelimet: Esimerkiksi parlamentaarinen tulevaisuuskomissio, joka ohjaa päätöksentekoa pitkän aikavälin näkökulmasta kuten Isossa-Britanniassa.
Kansalaiskeskustelu: Osallistaa kansalaiset ja yritykset pitkän aikavälin visioon, jotta uudistukset saavat laajemman tuen ja ovat vähemmän alttiita poliittisille muutoksille.
Kokeilukulttuuri: Pienempiä, mutta konkreettisia kokeiluja (esim. perustulokokeilu, tekoälyn hyödyntäminen julkisissa palveluissa) ja niiden arviointia ennen laajamittaista toteutusta.
Kun käytätte tekoälyjä, niiden kanssa voi myös innovoida, antaa ajatuksen lentää ja unelmoida, toisaalta ne osaavat kyllä tiivistää rönsyt todella tehokkaasti.
Kommentit (25)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
somput pilaa Suomen kuten jo pilasivat minnesotan ja huijasivat 18 miljardia olemattomiin lastenkoteihin
Ja miten tämä kuuluu tähän asiaan? Voi hellanlettas sentään. No, ainakin puolueesi tuli selville. Tallentanpa koko ketjun, tämän puolueen ehdokkaita EI SAA enää ikinä äänestää. He ovat turmioksi isänmaalle.
No liittyyhän tuo siihen, että jokainen näkee mihin ne kaikki rahat menevät ja miksi sitä rahaa ei jää investointeihin ja koulutukseen ja muuhun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Työ - kulutus - talous, ovat 100% ristiriidassa ekologian - ilmaston - saasteiden - energian/luonnonvarojen riittävyyden kanssa.
Vain 1 esimerkki: Suomessa hoetaan kulutuksen kasvun olevan ainoa keino pelastaa talous, jokainen poliittikko hokee kasvua, kasvua, kasvua.
Mutta kulutamme jo nyt enemmän, mitä maapallon sietokyky antaa myöten ja länsimaisen kulutuksen piiriin tuodaan ihmisiä ympäri maailmaa vielä jatkuvasti lisää.
Aino pelastus olisi ostaa vähemmän krääsää ja tavaraa kaukaa (esim Kiinasta), käydä harvemmin ja nopeammin suihkussa ja pestä harvemmin pyykkiä ja ajaa vähemmän autolla ja syödä vähemmän ja lämmittää paljon vähemmän ja asua vähemmissä neliöissä ja jne jne jne jne
Ja tämä pelastus, sehän tarkoittaisi samalla aivan valtavaa konkurssien sumaa.
Toisaalta ihminen on itse se typerys, joka on perustanut liikaa yrityksiä, liiallisen ylikulutuksen varaan ja nyt sitä pitäisi väkisin pitää yllä?
Jag lekte också med AI och ställde en mera relevant fråga i Finlands ställning. Till skillnaden från hur bygga en rosig framtid utan problem, lät jag AI starta från dagsläget.
Detta sade AI översatt till finska:
Maa, jonka menot ylittävät tulot, joutuu budjettivajeeseen, joka voi johtaa velan kasvuun ja talouden epävakauteen, ellei sitä hillitä. Hallitusten on pyrittävä julkisen talouden vakauttamiseen leikkaamalla menoja, lisäämällä tuloja ja toteuttamalla rakenteellisia uudistuksia. Kansainväliset esimerkit osoittavat, että nämä toimet voivat palauttaa tasapainon ja vauhdittaa kasvua.
Välittömät toimet
Leikataan tuottamattomia menoja, kuten tukia, tehottomia julkisia palveluja ja tarpeettomia ohjelmia, samalla kun suojellaan kasvua edistäviä investointeja, kuten infrastruktuuria ja koulutusta. Yksinkertaistetaan verolakeja, laajennetaan veropohjaa ja parannetaan veronkantoa tulojen kasvattamiseksi ilman, että se haittaa kasvua. Haetaan tarvittaessa IMF:ltä lyhytaikaista likviditeettiapua, johon liittyy sitoumuksia uudistuksiin.
Pitkän aikavälin uudistukset
Otetaan käyttöön finanssipoliittisia sääntöjä, kuten menojen enimmäismäärät tai suhdanteista riippumattomat tasapainoiset budjetit, kuten Ruotsi teki 2 prosentin ylijäämätavoitteella ja velka-ankkurilla. Monipuolistetaan taloutta rakenteellisilla muutoksilla BKT:n ja verotulojen luonnollisen kasvun edistämiseksi. Uudistetaan valtionvelka bail-in-menettelyillä tai neuvotteluilla, minimoiden moraalikato.
Menestystarinoita
Kanada leikkasi menoja jopa 20 % 1990-luvulla, poisti alijäämänsä ja myöhemmin alensi veroja kasvun keskellä. Kreikka vähensi alijäämäänsä 9 prosenttiyksikköä vuosina 20102011 säästötoimilla huolimatta BKT:n supistumisesta. Islanti leikkasi menoja 57,6 %:sta 46,5 %:iin BKT:sta vuoden 2008 jälkeen ja saavutti.
AI går att använda om man helt saknar insikt själv. Vidare är det helt centralt att ställa AI rätt frågor.
Jag berättade åt AI att Finland varken kan höja skatterna ytterligare eller låna mera från utlandet. Då sade AI:
Kun maa ei voi nostaa veroja tai ottaa lisää lainaa, sen on leikattava aggressiivisesti menoja alijäämän kattamiseksi. Menoihin perustuva säästöpolitiikka on tehokkaampaa ja vähemmän taantumia aiheuttavaa kuin veronkorotukset, ja se johtaa kestävään velan vähentämiseen. Historialliset esimerkit vahvistavat, että tämä lähestymistapa palauttaa julkisen talouden terveyden ilman takaiskuja.
Menojen leikkausten painopisteet
Kohdista leikkaukset ensin ei-välttämättömiin alueisiin, kuten julkisen sektorin palkkoihin, tukiin ja tulonsiirtoihin, jotka muodostavat suuren osan budjetista. Poista tuhlausta tehokkuustarkastuksilla, hankintojen uudistuksilla ja omaisuuden myynnillä, samalla kun suojelet tuottavia investointeja. Vähennä virkamieskunnan kokoa ja eläkkeitä, kuten Kanadan 1990-luvun ohjelmassa, jossa menoja leikattiin 20 %.
Rakenneuudistukset
Sääntele työ- ja tuotemarkkinoita yksityisten investointien ja kasvun edistämiseksi, mikä kompensoi supistumista. Ota käyttöön finanssipoliittisia sääntöjä, jotka rajoittavat menojen kasvua tulevien ylitysten estämiseksi. Yksityistä valtionyritykset ja virtaviivaista byrokratiaa pysyvien säästöjen saavuttamiseksi.
Todistetut esimerkit
Islanti leikkasi menoja 57,6 %:sta 46,5 %:iin BKT:sta vuoden 2008 kriisin jälkeen ja muutti 12,9 %:n alijäämän ylijäämäksi vuoteen 2011 mennessä ilman pelastustoimia. Kanada poisti alijäämänsä viidessä vuodessa syvillä leikkauksilla ja saavutti sen jälkeen kasvua. Useat jaksot vuosina 19802005 osoittivat, että menoihin keskittyvät sopeutukset aiheuttivat vain vähäisiä taantumia ja kestäviä velan laskuja.
Hoppas att nästa regering läser detta program som alla har vetat om i minst 30 år och som tar 5 minuter att framställa.
Vem tror att den offentliga sektorns ledning skär bort sig själv 🤞
Suomen tulevaisuudesta keskustellaan ja tämä huijarikansa on osallisena siinä, kasvavissa määrin suuren syntyvyyden vuoksi. Että sillä tavalla liittyy asiaan.
T: Eri