Onko sinulla hyvä yleissivistys?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yleissivistystä on tietää tomaatin olevan hedelmä, mutta että sitä ei kuulu laittaa hedelmäsalaattiin.

 

Yleissivistykselle ei voi laittaa määreitä, mitä itse laitat.

 

Yleissivistystä on ystävällisyys ja se että tietää, että nurkan takana on asiota, mitkä on itselle ihan uusia. Nämä asiat eivät kuitenaan lyö polvilleen, koska jo etukäteen tietää että ne ovat siellä.

Sekoitat käsitteitä keskenään. Mikään ei estä laajan yleissivistyksen omaavaa ihmistä olemasta töykeä ja epäystävällinen. Nämä on kaksi täysin eri asiaa. Yhtäläiseen ihminen voi olla tosi ystävällinen vaikka olisi aivan surkea yleissivistys.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Egyptologian käsitteiden hallinta ei ole yleissivistystä, vaan kapen alan erikoisosaamista. Yleissivistykseen kuuluvat kaikille yhteisten asioiden, tapahtumien ja tietojen hallinta. Historia, jotkin isoimmat kielet, yhteiskunta, urheilu,  taiteen ja tieteen tunnetuimmat saavutukset jne.

Kyllä se on yleissivistystä tietää missä on Gizan pyramidit. Tietää mikä on sfinski. Tietää kuka oli Tutankhamon.

 

Jos eteesi tulisi henkilö joka ei näitä tietäisi, kai sinulla olisi malttia selittää noita asioita?

Yleissivistyksen idea ei ole päteä omalla paremmuudellaan. Hyvä yleissivistys auttaa ymmärtämään maailmaa ja tekemään oikeita päätöksiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä vuonna Titanic upposi?

Kuka oli Suomen ensimmäinen presidentti?

Kuinka suuri on valonnopeus (km/s)

 

Noilla asioilla ei ole ihmiselle mitään merkitystä. Pelkkää nippelitietoa. On ihan sama kuka oli Suomen ensimmäinen Presidentti. 

Jos olisi ollut huono presidentti niin sinä puhuisit äidinkielenäsi venäjää.

Jossei valonnopeutta ymmärrettäisi niin sun kännykkä ei voisi toimia. Koko moderni teknologia perustuu sähkopin ja sitä kautta valonnopeuden ymmärtämiseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Egyptologian käsitteiden hallinta ei ole yleissivistystä, vaan kapen alan erikoisosaamista. Yleissivistykseen kuuluvat kaikille yhteisten asioiden, tapahtumien ja tietojen hallinta. Historia, jotkin isoimmat kielet, yhteiskunta, urheilu,  taiteen ja tieteen tunnetuimmat saavutukset jne.

Kyllä se on yleissivistystä tietää missä on Gizan pyramidit. Tietää mikä on sfinski. Tietää kuka oli Tutankhamon.

Yleissivistystä on tietää, ettei sfinski tarkoita yhtään mitään.  Yleissivistystä on tietää, miten kirjoitetaan sfinksi.  Tuo taisi olla korjoittajalta kompa.

"Sekoitat käsitteitä keskenään. Mikään ei estä laajan yleissivistyksen omaavaa ihmistä olemasta töykeä ja epäystävällinen. Nämä on kaksi täysin eri asiaa. Yhtäläiseen ihminen voi olla tosi ystävällinen vaikka olisi aivan surkea yleissivistys."

Pahoitteluni kun sivusta huutelen, mutta kyllä mielestäni yleissivistykseen kuuluu myös normaalien käytöstapojen ja perusetiketin hallitseminen. 

Yleissivistystä ei mielestäni voi määritellä pelkästään sillä mitä tietää.

Vierailija kirjoitti:

"Sekoitat käsitteitä keskenään. Mikään ei estä laajan yleissivistyksen omaavaa ihmistä olemasta töykeä ja epäystävällinen. Nämä on kaksi täysin eri asiaa. Yhtäläiseen ihminen voi olla tosi ystävällinen vaikka olisi aivan surkea yleissivistys."

 

Pahoitteluni kun sivusta huutelen, mutta kyllä mielestäni yleissivistykseen kuuluu myös normaalien käytöstapojen ja perusetiketin hallitseminen. 

Yleissivistystä ei mielestäni voi määritellä pelkästään sillä mitä tietää.

Yleissivistystä on tietää hyvät käytöstavat. On eri asia miten tätä tietoa käyttää. Se ei ole yleissivistystä vaan jotain muuta.

Vierailija kirjoitti:

Millä tasolla matematiikka lakkaa olemasta yleissivistystä? Entä kuinka paljon matematiikkaa täytyy osata, että yleissivistys ei jää siitä kiinni?

Sanoisin että lyhyen matematiikan oppimäärä. Ihan minimissään peruskoulun neljä laskutoimitusta ja prosentit, mutta sivistyneen ihmisen pitäisi tietää trigonometriset funktiot, eksponentti- ja logaritmifunktiot ainakin ajatuksen tasolla, mielellään vielä derivointi ja toisen asteen ratkaisukaava.

Meidän luokanopettaja ala-asteella ei muuten osannut toisen asteen ratkaisukaavaa. Muistan kun kävi kysymässä yläasteen opettajalta tulitukea kun meillä oli joku pähkinätehtävä minkä pystyi myös ratkaisemaan toisen asteen yhtälönä vaikka eihän me nassikat siitä mitään tajuttu, sen kun mietittiin oikea vastaus. Eli ehkä tässä menee se raja sitten.

Pitkälle yleissivistyneet ihmiset harvoin missään ehdotonta aivan terävintä huippua.

Todellinen pitkälle viety erikoisosaaminen vaatii yhteen alueeseen täydellistä panostamista ja se käytetty aika on aina pois muista aihealueista. Sen vuoksi eri alojen huiput usein erikoisia tyyppejä, joiden tietotason laajuudesta löytyy melkoisia lapsuksia.