Miten pohjustaa eroa ja antaa puolisolle mahdollisuus reagoida
Alan olemaan aika kypsä. Rakastan kyllä puolisoani, mutta en enää jaksa jäädä kaiken muun jalkoihin.
Miten lähden pohjustamaan eroa siten, että puolisolla mahdollisuus osallistua vielä pelastamaan avioliitto? Vai ottaako tosisaan vasta kun erohakemus laitettu?
Kommentit (12)
Kaikki liiaksi minun vastuulla ja ei minkäänlaista parisuhde elämää. Ei haleja, pusuja muusta puhumattakaan.
Mitä jos ihan vaan kertoisit asioista jotka sinua häiritsee, ilman että liität siihen mitään eron pohjustamista?
Normaali rauhallinen keskustelu, jossa puhut suoraan siltä, miltä sinusta tuntuu. Minä-muodossa. Jos mikään ei muutu, toistat muutaman kerran keskustelua, jos haluat.
Uhkailla ei edelleenkään tarvitse. Aikaa kannattaa antaa, että näet, onko muutos näyteltyä vai todellista. Sitten kun keskustelun tie on käyty loppuun, eroat. Siihen ei tarvita kuin oma tahtosi.
Jos toinen ei ota vakavasti eli arvosta sinun tunteitasi, hän ei rakasta sinua. Moni on suhteessa suhteen hyötyjen takia, ei sen tietyn ihmisen takia.
Eroa vastustetaan näiden (usein taloudellisten) hyötyjen menettämisen vuoksi, ei siksi, että juuri se tietty ihminen on niin rakas.
Keskustelkaa. Sano että tilanteen oon muututtava jotta yhteiselosta mitään tulee. Näin päästään tilanteisiin joissa jatketaan liittoa pienen herätyksen jälkeen.
Tai sitten erotaan mutta tilanne on kummallekin osapuolelle reilu eikä kenellekkään yllätys että näin kävi.
Vierailija kirjoitti:
Mitä jos ihan vaan kertoisit asioista jotka sinua häiritsee, ilman että liität siihen mitään eron pohjustamista?
Jos kertoo ilman että puhuu eroaikeistaan, pimittää oleellista tietoa ja toinen ei ymmärrä miten vakavasta asiasta on kyse.
Vierailija kirjoitti:
Mitä jos ihan vaan kertoisit asioista jotka sinua häiritsee, ilman että liität siihen mitään eron pohjustamista?
Näin, mutta kyllä tässä on reilua kertoa myös ihan selvästi, että nämä asiat häiritsevät niin pahasti, että ero on todennäköinen vaihtoehto, jos muutosta ei tule. Muuten toinen osapuoli ei todennäköisesti tajua tilanteen vakavuutta.
Eli itsekään et halua erota, kerta haluat kumppanisi vielä tekevän jotain suhteenne eteen. Eroamisesta kannattaa puhua vasta sitten kun on oikeasti itse valmis eroamaan. Ilman sitä erokortin heiluttaminen saa lähes aina aikaan vain lyhyen skarppaamisen ja sen jälkeen vielä isomman pettymyksen.
No tuskin se kohtelu mitenkään sillä paranee, kun sanot, että nyt riittää. Järjestä asia mahdollisimman fiksusti etukäteen eli mieti omistajuudet sun muut. Sitten vaan kerrot miehelle pala kerrallaan ja kuuntelet pikkulapsen tantrumit.
Hyvä mies huolehtii vaimostaan ja tekee tästä elämänsä pääasian. Tuliko miehen työstä tämän ruumiinosa? Ei tullut. Entä kavereista? Ei. Vaimosta tuli. Jos mies laiminlyö aviovelvollisuuksiaan sinua kohtaan niin reippaasti vaan eroon.
Vierailija kirjoitti:
Eli itsekään et halua erota, kerta haluat kumppanisi vielä tekevän jotain suhteenne eteen. Eroamisesta kannattaa puhua vasta sitten kun on oikeasti itse valmis eroamaan. Ilman sitä erokortin heiluttaminen saa lähes aina aikaan vain lyhyen skarppaamisen ja sen jälkeen vielä isomman pettymyksen.
Ei tietenkään kukaan halua nähdä eroamisen vaivaa ja ottaa siihen liittyviä riskejä, jotka voivat olla naiselle hengenvaarallisia. Mutta eroon kaltoinkohtelevasta puolisosta on täysin luonnollista haluta.
Vierailija kirjoitti:
No tuskin se kohtelu mitenkään sillä paranee, kun sanot, että nyt riittää. Järjestä asia mahdollisimman fiksusti etukäteen eli mieti omistajuudet sun muut. Sitten vaan kerrot miehelle pala kerrallaan ja kuuntelet pikkulapsen tantrumit.
Hyvä mies huolehtii vaimostaan ja tekee tästä elämänsä pääasian. Tuliko miehen työstä tämän ruumiinosa? Ei tullut. Entä kavereista? Ei. Vaimosta tuli. Jos mies laiminlyö aviovelvollisuuksiaan sinua kohtaan niin reippaasti vaan eroon.
En minä ainakaan halua olla kenenkään ruumiinosa! Tuollainen taikausko on aika groteskia.
Vierailija kirjoitti:
Mitä jos ihan vaan kertoisit asioista jotka sinua häiritsee, ilman että liität siihen mitään eron pohjustamista?
Kyllä toisen pitäisi itsekkin ymmärtää joitain asioita suhteessa. Se tekee suhteesta raskaan jos joutuu kokoajan neuvomaan toista ja tuntuu myös kovin teennäiseltä jos toinen vaan reagoi pyyntöihin. Minä haluan että huomioiminen, hellyyden osoitukset tai kotitalouden askaeet hoidetaan oma-aloitteisesti ilman erikseen pyytelyä.
Miksi et ole tyytyväinen parisuhteeseesi?