Mikä on perimmäinen syy, miksi et halua treffeille kahvilaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä sun viestissä nyt ei ollut edes se sana objektiivinen oikein kirjoitettu, sisällöstä puhumattakaan. Ollaksesi objektiivinen sinun tulisi katsoa asiaa vähintään kahdesta perspektiivistä. Ei ainoastaan omastasi.

 

 

Tartuit sitten autocorrectin aiheuttamaan typoon kun muuhunkaan et osannut. 

Joka ikinen normaaleilla resursseilla varustettu ihminen ymmärtää, että objektiivisesti katsottuna kahvila on molemmille osapuolille huomattavasti parempi vaihtoehto kuin kotitreffit. Riskien ero on huomattava. Typerää edes verrata jotain pientä epämukavuutta ja kahvikupin hintaa siihen, että toisessa vaihtoehdossa on henkeen ja terveyteen kohdistuvia riskejä. 

Mikä siellä kahvilassa edes on epämiellyttävää? Mukavammat sohvat siellä on kuin minun kotonani. Jos mies tulisi kotitreffeille luokseni joutuisi puhumaan valvontakameralle jakkaralla istuen lasin takaa ihan vaan turvallisuussyistä. 

Vierailija kirjoitti:

Mikäli on hiljainen ja rauhallinen kahvila, ovat rehvit siellä ok. Mutta jos vähänkin on liikaa älämölä, ei tule keskustelusta mitää.  Hankalaa olla kuulovammainen, minkäs teet. Kävelytreffitkin eivät toimi, koska minun pitöisi nähdä puhujan suu koko ajan ollakseni satavarma, että kuulen oikein.. 

 

Joten vaikeaa on mennä treffeille :D

Videopuhelut voisivat olla sun juttusi. Ja menet silti sinne kahvitreffeille ihan niinkuin viet naisesi oopperaankin jos hän niin haluaa. 

Itse sovin aikanani treffit baariin. Yksille oli tarkoitus, jotta näkee onko jatkomahdollisuuksia. Treffit al

Rookie mistake suostua päihteisiin ekoilla treffeillä.

Vierailija kirjoitti:

"Moni on koittanut kuvailla kahviladeittien ongelmaa miesten näkökulmasta"

 

Normaalilla miehellä ei kyllä ole yhtään minkälaista ongelmaa kahvilaan lähteä. 

Joo, aivan käsittämätöntä kiemurtelua.

Mutta niin kuin demonit eivät voi astua kirkkoon, pahat ilmeisesti eivät pääse sisään kahvilaan xD

"Uskomatonta, miten noin matalan kynnyksen paikasta voi tulla joillekin noin järjetön dilemma, ihan kuin puhuttaisiin jostain vankilaan menemisestä puolen tunnin kahvitreffeillä. Kerta kaikkiaan hämmästyttävä ilmiö. Sulaako miehen sielu, kun astuu kahvilan porteista sisään?"

Kahvilat ovat todella epämiellyttäviä paikkoja. Siellä joutuu vielä maksamaan tyhjästä. On erittäin pieni mahdollisuus sille, että kahvilasta löytyisi nainen miehelle suhteeseen. Ei pitäisi olla liikaa vaadittu naisilta, että mies ottaisi ne naisen pakit vastaan edes miehelle miellyttävässä treffipaikassa?

Vierailija kirjoitti:

Miten ne kahvitreffit toimii? Kun yhden kupin juominen on nopeaa. Onko kyseessä 5min pikatreffit? Vai pitääkö sitä kahvia juoda hidastellen ja venyttäen niin että riittää pidemmäksi aikaa? Kauanko sen pitäisi riittää? Vai istutaanko sitte  tyhjän pöydän ääressä kun kahvi loppu? Miten sitten tietää milloin lopettaa treffit?

No mitä nyt ihmettä taas? 😂

Treffit loppuvat sitten kun jompikumpi tai molemmat haluavat sieltä treffeiltä pois. 

Mä olen käynyt sellaisilla kahvilatreffeillä jotka päätyivät kestämään 3vrk, tosin napattiin hotellista viereiset huoneet eli sen verran oltiin erossa. 

Nykyään olemme naimisissa. 

Vierailija kirjoitti:

"Uskomatonta, miten noin matalan kynnyksen paikasta voi tulla joillekin noin järjetön dilemma, ihan kuin puhuttaisiin jostain vankilaan menemisestä puolen tunnin kahvitreffeillä. Kerta kaikkiaan hämmästyttävä ilmiö. Sulaako miehen sielu, kun astuu kahvilan porteista sisään?"

 

Kahvilat ovat todella epämiellyttäviä paikkoja. Siellä joutuu vielä maksamaan tyhjästä. On erittäin pieni mahdollisuus sille, että kahvilasta löytyisi nainen miehelle suhteeseen. Ei pitäisi olla liikaa vaadittu naisilta, että mies ottaisi ne naisen pakit vastaan edes miehelle miellyttävässä treffipaikassa?

Miksi naiset sitten menevät sinne vapaaehtoisesti koko ajan? Jos sinä et pidä kahviloista niin ehkä naisetkaan eivät ole sinun juttusi. Tapaile ihmisiä niistä paikoista, missä pyörit. Ai niissä on vaan miehiä? I have news for you, honey...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En oikein välitä kahvista enkä kahviloista. Silloin harvoin kun käyn treffeillä uuden tuttavuuden kanssa, käyn ruokaravintolassa tai baarissa.

Ensimmäistä tapaamista ei sovita kummankaan kotiin, sehän nyt on ihan itsestään selvää.

Ja kun se tällä palstalla on niin tärkeää, niin olen mies ja kiinnostunut pääasiassa naisista.

 

Lapissa mennään ensitreffeillä yökylään, koska kahviloita ei ole ja välimatkat ovat pitkiä.

 

 

Tämähän jänkättiin jo tämäkin aiemmin läpi. Ei, ei ja ei mennä sielläkään.

 

Lapissakin naiset jakaantuvat rohkeisiin ja pelkureihin. Vaikuttaisi kuitenkin siltä, että Lapissa on prosentuaalisesti enemmän rohkeita naisia kuin etelässä. Eteläss

Sanoo mies joka itse ei uskaltaudu kahvilaan. 🤣

Vieraan ihmisen kotiin meneminen ei ole rohkeutta vaan tyhmyyttä. 

Jos mies ei voi astua kahvilaan tai kirkkoon niin kyseessä ei ole mies vaan demoni. Eivät rotatkaan ja niveljalkaiset liiku päivänvalossa vaan pimeissä koloissa, viemäreissä ja seiniä pitkin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Uskomatonta, miten noin matalan kynnyksen paikasta voi tulla joillekin noin järjetön dilemma, ihan kuin puhuttaisiin jostain vankilaan menemisestä puolen tunnin kahvitreffeillä. Kerta kaikkiaan hämmästyttävä ilmiö. Sulaako miehen sielu, kun astuu kahvilan porteista sisään?"

 

Kahvilat ovat todella epämiellyttäviä paikkoja. Siellä joutuu vielä maksamaan tyhjästä. On erittäin pieni mahdollisuus sille, että kahvilasta löytyisi nainen miehelle suhteeseen. Ei pitäisi olla liikaa vaadittu naisilta, että mies ottaisi ne naisen pakit vastaan edes miehelle miellyttävässä treffipaikassa?

Miksi naiset sitten menevät sinne vapaaehtoisesti koko ajan? Jos sinä et pidä kahviloista niin ehkä naisetkaan eivät ole sinun juttusi. Tapaile ihmisiä niistä paikoista, missä pyörit. Ai niissä on vaan miehiä? I have news for you, honey...

Naisille kahvilassa käyminen on terapiaa kun mies vielä maksaa naisen virvokkeet. Nainen vain ensin ottaa vastaan ne miehen tarjoamat virvokkeet, ja vasta sitten antaa pakit miehelle.

"Naisille kahvilassa käyminen on terapiaa kun mies vielä maksaa naisen virvokkeet. Nainen vain ensin ottaa vastaan ne miehen tarjoamat virvokkeet, ja vasta sitten antaa pakit miehelle."

Tämäkin jänkättiin läpi jo monta sivua sitten. Yleensä kahvilassa molemmat ottavat tarjottimelleen haluamansa asiat, ja kassa sitten ne kummaltakin vuorollaan laskuttaa erikseen. 

Ja jos on tavoite jo etukäteen antaa pakit, silloin ei mennä treffeille ollenkaan. Aika harvinainen ihmissuhdemasokisti saisi muuten olla, että menisi. Niitäkin toki varmaan löytyy, jos oikein etsii. 

Vierailija kirjoitti:

Naisille kahvilassa käyminen on terapiaa kun mies vielä maksaa naisen virvokkeet. Nainen vain ensin ottaa vastaan ne miehen tarjoamat virvokkeet, ja vasta sitten antaa pakit miehelle.

Ei ole mitään terapian suuntaistakaan. Arvelisin, että tilanne on naiselle jopa stressaavampi kuin miehelle. Se vain vaatii sitä rohkeutta, jota kovasti naiselta toivot, että sinne uskaltautuu. Voisit itsekin koettaa sen verran rohkea olla. 

Jos nainen haluaa terapiaa, hän menee terapeutille. Treffeillä käyminen on kaikkea muuta kuin terapiaa. Mistä ihmeestä tuollaisia sekopäisyyksiä keksit? 

Vierailija kirjoitti:

Jos mies ei voi astua kahvilaan tai kirkkoon niin kyseessä ei ole mies vaan demoni. Eivät rotatkaan ja niveljalkaiset liiku päivänvalossa vaan pimeissä koloissa, viemäreissä ja seiniä pitkin. 

Tämä selittääkin kahvilakauhun hyvin. Sen tason kauhu tuntuu olevan kyseessä, että oman kahvikupillisen hinta ja paikalle menon vaiva vähän ontuvat tekosyinä.

Onkohan kahvilan chia-vanukas kahvilakauhuisille demoneille vähän sama juttu kuin valkosipuli vampyyreille? Pitäisikö varmuuden vuoksi kahviloihin palkata manaaja?

Vierailija kirjoitti:

"En tajua miksi kahviladeitti-ihmiset olisi jotenkin parempia ja heillä olisi oikeus ylenkatsoa ja vähätellä muita. Antavat itsestään kyllä melko luotaantyöntävän kuvan ja saavat samalla kahviladeitit tuntumaan entistä vastenmielisemmiltä."

Nautin tästä. Kahvila-elitistit. Rahvas ei uskalla astua kahvilaan kun heitä paremmat kahvila-elitistit arvostelevat xD

Joo. Ja jos kahviladeitti-ihmiset tuntuvat kovin luotaantyöntäviltä, silloinhan yksinkertainen ratkaisu on olla olematta heidän kanssaan tekemisissä. Siinä voi olla tosin haittapuolena se, että ensi vuodenkin joutuu tumputtamaan yksinään. Ainakin, jos ei saa edes sitä epätoivoista pirivieterinaista houkuteltua miesluolaansa jollain Pringles- ja lonkerotarjoilulla. Ja aikuisten oikeasti, kuten ollaan puhuttu, naistenkin kutsumisessa suoraan kotiinsa kannattaa olla epätoivoisenakin varovainen. Siinä ei paljon jonkun incel-olmin miehiset voimat auta, jos peukku-pirita tempaisee lonkerotarjoilun loputtua yllättäen puukolla masuun ja soittaa sen jälkeen bileisiin kaveriporukkansa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Jopas sinä laadukasta seuraa itsellesi haet... Lol. Oliko joku sekakäyttäjänarkki? "

 

Nainen oli korkeasti koulutettu. Ei kaikki silti ole kermaperceitä.

Normaalit ihmiset eivät treffeillä syö pringlesejä ja juo lonkeroa. Ei se ole kermaperseilyä vaan aivan sen alimman spurgurajan ylittämistä. 

 

Mä olen normaali ihminen ja syön joskus sipsejä ja alkoholivalintani on lonkero, voisin nauttia noita treffeilläkin.  Mutta kotitreffeille en lähtisi vieraan luo.

Missaat elämäsi, jos et uskalla tehdä mitään. Vanhana mummona keinutuolissa olet katkera siitä kun nuorena naisena et uskaltanut toimia, ja mennä kotitreffeille tosimiehen kanssa. Harmittelet, että ei olisi pitänyt treffata vain niitä kimeä-äänisiä chiavanukasfägäreitä kahvilassa.

"Missaat elämäsi, jos et uskalla tehdä mitään. Vanhana mummona keinutuolissa olet katkera siitä kun nuorena naisena et uskaltanut toimia, ja mennä kotitreffeille tosimiehen kanssa. Harmittelet, että ei olisi pitänyt treffata vain niitä kimeä-äänisiä chiavanukasfägäreitä kahvilassa."

Missaan elämäni mielelläni, jos mittarina on kotitreffailu kahvila- ja chiakauhuisen incelin kanssa.

Keinutuolissa muistelen ulkomailla asumista, kivoja bileitä, koiranpentujani, hyvää seksiä normaalien miesten kanssa ja kaikkea sellaista. Jos jostain käsittämättömästä syystä juoksen kotitreffaamassa jokaisen omituisen sekopään, en välttämättä koskaan pääse keinutuoli-ikään saakka.

Kerran yksi mies halusi tavata satamassa. Ei muuta, mutta syksyisin siellä on kahvila kiinni eikä veneitäkään ole,eli olisin ollut kaksin viestittelytuttavan kanssa autiossa satamassa. Kuivin suin vielä. Kahvion mies tyrmäsi meluisana ja liian kalliina. Emme sitten nähneet missään. Myöhemmin sain useita loukkaantuneita viestejä, joissa jankutti,ettei ymmärrä miksen voinut luottaa häneeen ja että meillä olisi ollut huippukivaa. Joo olisin varmaan löytynyt vedestä kellumasta päätä lyhyempänä..

Vierailija kirjoitti:

Jos mies ei voi astua kahvilaan tai kirkkoon niin kyseessä ei ole mies vaan demoni. Eivät rotatkaan ja niveljalkaiset liiku päivänvalossa vaan pimeissä koloissa, viemäreissä ja seiniä pitkin. 

Ei 50-luvullakaan ollut kahviloita, ja silti ihmiset pariutuvat paljon paremmin kuin nykyisin. Kahvila on vain pelkureille tarkoitettu paikka oleskella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Jopas sinä laadukasta seuraa itsellesi haet... Lol. Oliko joku sekakäyttäjänarkki? "

 

Nainen oli korkeasti koulutettu. Ei kaikki silti ole kermaperceitä.

Normaalit ihmiset eivät treffeillä syö pringlesejä ja juo lonkeroa. Ei se ole kermaperseilyä vaan aivan sen alimman spurgurajan ylittämistä. 

 

Mä olen normaali ihminen ja syön joskus sipsejä ja alkoholivalintani on lonkero, voisin nauttia noita treffeilläkin.  Mutta kotitreffeille en lähtisi vieraan luo.

 

Missaat elämäsi, jos et uskalla tehdä mitään. Vanhana mummona keinutuolissa olet katkera siitä kun nuorena naisena et uskaltanut toimia, ja mennä kotitreffeille tosimiehen kanssa. Harmittelet, että ei olisi pitänyt treffata vain

Kyllä se näyttää vahvasti siltä, että kahviloihin uskaltautuvat pariutuvat paljon todennäköisemmin kuin kahvilakammoiset. Melkeinpä kaikki tietämäni parisuhteet ovat alkaneet kahvilassa tai jossain muussa vastaavassa paikassa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos mies ei voi astua kahvilaan tai kirkkoon niin kyseessä ei ole mies vaan demoni. Eivät rotatkaan ja niveljalkaiset liiku päivänvalossa vaan pimeissä koloissa, viemäreissä ja seiniä pitkin. 

 

Ei 50-luvullakaan ollut kahviloita, ja silti ihmiset pariutuvat paljon paremmin kuin nykyisin. Kahvila on vain pelkureille tarkoitettu paikka oleskella.

Kyllä oli. Oli myös lavatansseja, niissä silloin parisuhteet solmittiin.