Lue keskustelun säännöt.
iten pitäisi suhtautua? Ystäväni, jota en ole nähnyt pitkään aikaan pyysi kylään.
24.04.2007 |
No me lähdimme 2-vuotiaan kanssa hirveässä vesisateessa kahdella bussilla könyämään. Perillä olimme vajaa kaksi tuntia eikä meille tejottu yhtään mitään, ei edes kysytty haluaisimmeko mitään. Oli vähän outo tunne. Sitten lopussa kun olimme lähdössä kaveri sanoi että oi, en kysynyt joisitko kahvia mutta ethän sinä kahvia juokaan. No en juo en, mutta kyllä kuppi teetä olisi mennyt. En kuitenkaan sanonut.
Vähän hassu olo jäi vierailusta, en itse kehtaisi pyytää edes naapuria kylään etten jotain tarjoaisi. Ymmärrän kyllä että tällä kaverillani on aika rankkaa, kaksi poikaa joilla kummallakin vaikeuksia, ovat ns. erityislapsia joten ei kai sitten ole ajatukset ihan koossa.
Mitäs mieltä?
Kommentit (11)
Ehkä hän ei vain tullut ajatelleeksi, jos on omissa ajatuksissaan tms.
Ehkä sinäkin olet usein jättänyt tekemättä jotain, jota hän olisi pitänyt soveliaana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä kyllä tarjoan vieraille kaffet, kun poikkeavat mutta ehkä olet oikeassa ja hänellä ei ihan ole ajatukset kasassa. Muuten olisi hieman erikoista käytöstä.
Oli ehkä innoissan kun näki sinut ja omien kiireiden ja huolien takia ei vaan muistanut tai ajatellut.
Ehkä tilanne oli hänelle hieman jännittävä(?) että kahvituskin unohtui siinä sivussa.
syömistä. Mulla laskee verensokeri jos en saa säännöllisesti jotain mahaani. Jos toinen on varannut jo tarjottavaa voi minun tuomiset perhe syödä myöhemmin ja jos mitään ei ole varattuna niin sitten syödään tuomiani pullia, pasteijoita tms. Tavallaan nyyttikesti tyyliin!
En sitten ikinä vie tuliaisina mitään jonnin joutavaa romua vaan aina jotain mikä kuluu, eli ruokaa ja juomaa jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
teidät on kasvatettu, jos ette pidä kutsujan käytöstä mitenkään kummallisena. Minulla on karjalaiset sukujuuret, eikä tulisi mieleenkään kutsua ketään kylään ja olla sitten tarjoamatta mitään. Yllätysvieraillekin mun on pakko yrittää löytää jotain kaapin pohjalta ja teetä nyt ainakin pystyy keittämään. Käsittämätöntä.
mutta mä nyt yritän nähdä asian toisen ihmisen näkökulmasta. En minä usko, että hän ilkeyttään oli mitään tarjoamatta. Tuossa joku sanoikin hyvin, että ehkä ap:n ystävä ei ole edes tottunut vieraisiin, tilanne on uusi ja sitten tulee vielä vanha ystävä kylään joten jännitään entisestään. Siinä kaiken keskellä sitten vaan unohtuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käsittämätöntä itselles.
t: hämäläinen
Se on muuten ihana ihminen joten ystäviä ollaan vahvasti, mutta tuollaista käytännöllisyyttä en häneltä ikinä odota. Minä sanoisin että hei, olisko sulla teetä tai mehua, ja hän havahtuisi " ai anteeksi, joo mä keitänkin" .
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta en mä ala vetämään hernettä nenuun, jos joku kaveri ei huomaa tarjota. Kyllä ne yleensä tarjoaa, koska tietävät, että mä olen kauhea kahvittelija. :) Tutuimmille saatan sanoa, että missäs kaffet viipyy! (Kauheaa käytöstä!) :D
Anyway, mä yleensä vien jotain pullaa tuliaisiksi, sehän se on varmin tapa saada kylässä kahvit. :) On ihan ymmärrettävää mun mielestä, että jos ihmisellä on rankkaa jostain syystä, ei aina tule kertakaikkiaan mieleen vieraanvaraisuus. Kun olin itse väsyneimmilläni vauvan kanssa, on saattanut mennä kauankin tajuta tarjota vieraille mitään. Ihan puhtaasti väsymyksestä johtuen.
erikoista ehkä, mutta ei kovin vakavaa :)