Ainoa lapsi odottaa koko ajan vanhemman seuraa
Mulla oli niin rankka synnytys ja siitä palautuminen, etten edes miettinyt heti toista lasta.
Lapsi täyttää kohta viisi, mutta selkeästi odottaa vanhemmilta seuraa koko ajan.
Muistan omasta lapsuudesta, miten sisarusten kanssa leikittiin jatkuvasti, eikä vanhempien kanssa leikit edes kiinnostaneet. Toki pelailtiin ja reissattiin yhdessä, mutta leikit oli sisarusten kanssa.
Lapsi on kovasti myös puhunut toiveesta saada vauva sisko tai veli ihan viime aikoina.
Ollaan miehen kanssa yritetty nyt muutaman kuukauden ajan, mutta ei ole tärpännyt. Lapsihan ei tätä tiedä, mutta jotenkin on sisaruksen kaipuu näkynyt puheissa.
Miten olette onnistuneet viihdyttämään ainoaa lasta? Olen yrittänyt lasta osallistaa myös kotitöihin, mutta mielummin leikkii itsekseen tai piirtelee. Odottaa vaan koko ajan, että vanhemmat liittyvät seuraan.
Kommentit (7)
En ollur leikkijä-äiti ( toisin kuin olin aina luullut)
Oppi leikkimään itse jo pienestä. Yhteinen aikamme oli enemmänkin juttelua, musiikin kuuntelua, tanssimista jne. Luin myös lapsellw paljon. Meillä myös oli avoinet ovet kavereiden tulla kylään. Ja ystävilläni oli suunnillewn saman ikäisiä lapsia. Kutsuttiin heitä meille. Se oli myös itselleni tärkeäöö että nuorena leskiäitinä sain aikuistakin seuraa. Myöhemmin lapsella oli joukkueharrastus.
Ihan sosiaalinen kasvoi, nuorena aikuisena mm.asui kimppakämpissä muutamia vuosia.
Super-Nanny Suomessa on jakso, missä opettavat lasta itsenäisempään leikkiin, löytyisiköhän jaksoja jostain. Toivottavasti tilanne helpottaa🤗
En ymmärrä minkä takia ihminen haluaa ihan vapaaehtoisesti rääkätä kroppaansa vielä uudestaan. Raskaus ja synnytys ovat hirveitä koettelemuksia kropalle. Lopettaisin sinuna toisen lapsen yrittämisen. Kohta lapsi menee kouluun ja alkaa vaihe jolloin kaverit menee vanhempien ohi tärkeyslistalla. Älä hullu nyt enää aloita prosessia (pikkulapsiaikaa) uudestaan.
Minulle ei suositeltu toista raskautta sektion ongelmien vuoksi tai ainakin väliä olisi pitänyt pitää min 2 vuotta. Lapsella oli koliikki ja refluksi ja on autistinen joten toista ei tullut. Miehen kanssa tuli ero kun hänellä puhkesivat pahat harhat jne lapsemme vauva aikana yritti tappaa meidät jne. En voinut enää luottaa.
Minulle sanotaan usein etten ple oikea äiti kun lapsi syntyi hätäsektiolla ja on vain 1 lapsi. Tietäisivätpä kuinka oikea äiti olen ja mitä olen uhrannut " vain" tälle yhdelle.
Mulla on kolme lasta melko pienillä ikäeroilla. Vanhin on upea leikinrakentaja, keskimmäinen itsenäinen väkertäjä. Nuorin kaipaa aina aikuisen seuraa. Joten sanoisin, että luonnekysymys, ei mikään merkki huonosta kasvatuksesta.
Ihanaa, että haluatte toisen lapsen!
Suurissa perheissä lapset ovat toistensa leikki kavereita, joten vanhemmat pääsevät siltä osin helpommalla.
Aika masentavia ovat jotkut kommentit täällä; mielipide-eroja voi olla, mutta nämä em. kommentit eivät perustu olosuhteiden ne tuntemiseen. Minusta ne on tarkoitettu loukkaavaksi vain.
Voisiko lapsenne löytää leikkikavereita lisää?
Juna meni jo. Vaikka onnistuisitkin saamaan toisen lapsen, ikäero on ehtinyt venyä liian suureksi, ja lapsistanne olisi toisilleen iloa vasta aikuisina.
Ei ole tervettä että leikki-ikäinen lapsi vaatii koko ajan aikuista seurakseen.