Miniä hermostui kun kysyin asiallisesti että tuleekohan ensi vuonna lapsenlapsi sitten

Vierailija kirjoitti:

Aivan lluonteva kysymys. Kyllä jo viiden vuoden avioliiton aikana pitäisi alkaa tapahtumaan muutakin kuin matkustelua. Jatkuvuus on elämässä tärkeintä ja toivottua.

Täysin asiaton kysymys. Lapsettomuus, oli se sitten vapaaehtoista tai tahatonta, ei kuulu anopille yhtään sen enempää kuin miniän mahdollinen endometrioosi ja oman pojan huonolaatuiset siittiötkään.

Oma äiti uteli oikeasti tätä jouluna. Minkäänlaisia käytöstapoja eikä toisen kunnioitusta ole ollut ikinä, yllättäen suurten ikäluokkien edustaja.

Jos miniä saisi lapsen, niin ei se sitä automaattisesti tarkoita, että sinä tappaisit sitä lasta. Sinun käytöstapasi vaikuttavat siihen, tapaisitko miniän synnyttämää lasta.

Ehkä AP sun poika ei kykene siittämään lasta. Sun olisi pitänyt esittää tuo kysymys sun omalle lapselle.

Nykyään on yleistä, että ollaan yhdessä joku 7-10 vuotta ennen kuin aletaan hankkia lapsia.

Totta kai sä kysyit. Samaan syssyyn asiallisesti kerroit tulevasi makkariin tarkistamaan taskulampun kanssa, että tekniikka on hallussa ja mällit menee oikeaan koloon. Itse asiassa tarjouduit asiallisesti varavduksi tai oikeastaan siksi ainoaksi  oikeaksi reiäksi pojallesi. Te niiiin tekisitte superjälkeläisen.

Miniä olisi voinut vastata, että tulee. Et tosin ole lapsen isoäiti, eikä poikasi isä. 

Vierailija kirjoitti:

Nykyään on yleistä, että ollaan yhdessä joku 7-10 vuotta ennen kuin aletaan hankkia lapsia.

Oli se yleistä ennenkin. Menin naimisiin 1981 ja sain ensimmäisen lapseni 1987.

Voipi olla ettei miniää enää anoppilassa näy.

Meilläkin anoppi otti suvun joulupöydässä puheeksi, että esikoisen serkulle lainatut vaatteet ovat kuulemma "vain vuokralla". 

Tyhmempää naista saa hakea.

Minultakin anoppi kysyi joulupöydässä puolen suvun kuullen. Päätin sitten vastata reippaasti kymykseen kuvailemalla yksityiskohtaisesti koko kokemukseni liittyen tuulimunaraskauteen ja lääkkeelliseen tyhjennykseen. Kuvailin kivut ja vuodot. Erityisesti kuvailin sen illan, kun lääkkeellisen raskaudenkeskeytyksen aikana piti kotona olla aikuinen tukena ja valvomassa, mutta poikansa lähti baariin. Joten nyt en enää halua lapsia, ainakaan tämän isäehdokkaan kanssa ja parisuhteen jatkuminenkin on kiikun kaakun. 

Varmistin, että kaikki yksityiskohdat kuului pöydän toiseenkin päähän saakka. Oli anopin ja poikansa naamat kuin jouluomenat punaisina.