Hoitoalalle on alkanut tulla entisiä tietotyöläisiä yms. ns. konttoriporukkaa.
Olen huomannut että tämä ei suju aina ihan ongelmittaa. He joutuvat aloittamaan ikään kuin pohjalta. Joku 45 vuotias vasta valmistunut sairaanhoitaja on ihan aloittelija napakkaan 3-kymppiseen vuotiaaseen verrattuna jolla on jo kymmenen vuoden kokemus. Lisäksi moni tuntuu olevan alalla vähän väkisin, koska yt-neuvotteluissa meni kaikki. Monet näyttävät surullisilta, mutta osalla on kyllä taisteluhenkeäkin. Ei kyllä ole helppo muutos tuo. Terveisin se hiljainen kollega.
Kommentit (74)
Tietotyöläiset tietävät että tuolla alaklla pääsee varastamaan lääkkeitä, syömään potilaiden suklaat ja jälkiruoat, sekä retuuttamaan potilaita ihan ilman mitään seuraamuksia. Ainoa asia jossa täytyy olla huolellinen on siinä, ettei mene katsomaan potilastietoja.
Työskentelen toimistossa olen 50 vuotias, käyn vanhusten talolla monta kertaa viikossa hoitamassa äitiäni, autan syömään, vessaan, siivoan, käytän ulkoilemassa, pidän seuraa, autan samalla paria muutakin mummoa. Jos joku maksaisi voisin tehdä tätä kiireetöntä hoitamista työkseni, mutta mikä ammattinimike minulla olisi tuskin mikään sairaanhoitaja tai lähihoitaja ainakaan, enkä vanhuksiin erikoistunut sosiaalityöntekijä?
Kun tulee hoitaja joka ei tiedä edes perus labrakokeita niin kyllähän se vähän ihmetyttää että mitä siellä koulussa on opiskeltu. Ei siinä auta vuorovaikutustaidot kyllä yhtään.
Vierailija kirjoitti:
Työskentelen toimistossa olen 50 vuotias, käyn vanhusten talolla monta kertaa viikossa hoitamassa äitiäni, autan syömään, vessaan, siivoan, käytän ulkoilemassa, pidän seuraa, autan samalla paria muutakin mummoa. Jos joku maksaisi voisin tehdä tätä kiireetöntä hoitamista työkseni, mutta mikä ammattinimike minulla olisi tuskin mikään sairaanhoitaja tai lähihoitaja ainakaan, enkä vanhuksiin erikoistunut sosiaalityöntekijä?
Pikkasen harhainen kuva sosiaalityöntekijän toimenkuvasta saati hoitajien
Olipas alentava aloitus. Hiljainen kollega voisi opiskella itselleen uuden ammatin ja huomata, että aloittaa itse ihan samalta pohjalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varsinkin naisille tuo on sellainen tyrkytetty vaihtoehto. Suurelle osalle kuitenkin sopisi paremmin uudeksi ammatiksi joku sellainen, missä ei tarvitse hoitaa ja hoivata, vaikkapa miesvaltaisilla aloilla, mutta valitettavasti työelämän rakenteet ei tätä tue. Sitten ulistaan kun on huonoja hoitajia.
Joo, ei kaikki ihmiset ole ihmisystävällisiä. Riippuen vielä entisestä alasta. Yksinään tehnyt töitä esm italalla ja viihtynyt, niin pakotetaan hoitsuksi missä vaaditaakin ihan muuta.
Mikä vois mennä väärin kysynpä vaan.
Jotenkin asuomessa oletetaan kaikkien naisten haluavan hoiva- tai hoitoalalle. No ei halua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työskentelen toimistossa olen 50 vuotias, käyn vanhusten talolla monta kertaa viikossa hoitamassa äitiäni, autan syömään, vessaan, siivoan, käytän ulkoilemassa, pidän seuraa, autan samalla paria muutakin mummoa. Jos joku maksaisi voisin tehdä tätä kiireetöntä hoitamista työkseni, mutta mikä ammattinimike minulla olisi tuskin mikään sairaanhoitaja tai lähihoitaja ainakaan, enkä vanhuksiin erikoistunut sosiaalityöntekijä?
Pikkasen harhainen kuva sosiaalityöntekijän toimenkuvasta saati hoitajien
Hoivakodeissa näyttää valtaosa työajasta kulua hoitajien omassa huoneessa läppärin äärellä, että ei se niin kauheasti perustoimistotyöstä eroa. Vanhukset hortoilevat käytävillä vaipoissa, p-ska haisee kun avaan oven osastolle. Olen huomauttanut asiasta monet kerrat, kuulemma kirjauksiin menee niin paljon aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työskentelen toimistossa olen 50 vuotias, käyn vanhusten talolla monta kertaa viikossa hoitamassa äitiäni, autan syömään, vessaan, siivoan, käytän ulkoilemassa, pidän seuraa, autan samalla paria muutakin mummoa. Jos joku maksaisi voisin tehdä tätä kiireetöntä hoitamista työkseni, mutta mikä ammattinimike minulla olisi tuskin mikään sairaanhoitaja tai lähihoitaja ainakaan, enkä vanhuksiin erikoistunut sosiaalityöntekijä?
Pikkasen harhainen kuva sosiaalityöntekijän toimenkuvasta saati hoitajien
Hoivakodeissa näyttää valtaosa työajasta kulua hoitajien omassa huoneessa läppärin äärellä, että ei se niin kauheasti perustoimistotyöstä eroa. Vanhukset hortoilevat käytävillä vaipoissa, p-ska haisee kun avaan oven osastolle. Olen huomauttanut asiasta monet kerrat, kuulemma kirjauksiin
Meneehän sitä aikaa kun pitää joulusuklaat varastaa ja syödä pois
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työskentelen toimistossa olen 50 vuotias, käyn vanhusten talolla monta kertaa viikossa hoitamassa äitiäni, autan syömään, vessaan, siivoan, käytän ulkoilemassa, pidän seuraa, autan samalla paria muutakin mummoa. Jos joku maksaisi voisin tehdä tätä kiireetöntä hoitamista työkseni, mutta mikä ammattinimike minulla olisi tuskin mikään sairaanhoitaja tai lähihoitaja ainakaan, enkä vanhuksiin erikoistunut sosiaalityöntekijä?
Pikkasen harhainen kuva sosiaalityöntekijän toimenkuvasta saati hoitajien
Hoivakodeissa näyttää valtaosa työajasta kulua hoitajien omassa huoneessa läppärin äärellä, että ei se niin kauheasti perustoimistotyöstä eroa. Vanhukset hortoilevat käytävillä vaipoissa, p-ska haisee kun avaan oven osastolle. Olen huomauttanut asiasta monet kerrat, kuulemma kirjauksiin
Ja mitä tekemistä tällä huomiolla on sosiaalityötekijän kanssa? Tai sen kanssa että hoitotoimenpiteet tehdään eri aikana kuin on vierailuaika? Voiko kukaan olla vielä enemmän pihalla minkään hoitokodin käytännöistä kuin sinä?
Vierailija kirjoitti:
Mä kyllä lasken myös hoitotyön konttorirottailuksi, lämpimissä ja kuivissa oloissa tehtävää siistiä sisätyötä.
Riippuu työpisteestä. Ei ole helppoa ja siistiä vuodeosastolla.
Vierailija kirjoitti:
Hoitoalalla on usein tapana noyryyttää opiskelijoita ja väheksyä alalle aikuisena tulevia. Ainakaan mitään muulla alalla hankittua osaamista ei tunnusteta, koska omaa alaa pidetään nii-iin erilaisena ja uniikkina. Ehkä kyse on rahastakin, kun ei tunnusteta, ei tarvitse maksaa lisiä. Johtaminen on heikkoa ja työilmapiiri usein ilkeä. Se vähentää halua hakeutua hoitoalalle.
Olen itse tietotyöläinen ja saanut kollwgaksi entisen sairaanhoitajan, joka kyllästyi terveydenhoitoalan ilmapiiriongelmiin.
Hän on kovasti kehunut työpaikkamme ilmapiiriä, joka on positiivinen ja kannustava. Mutta hän itse puhuu toisinaan ilkeästi muille. Vissiin kestää vähän aikaa päästää irti siitä kommunikointiityylistä, jonka oppi edellisessä työssään.
Vierailija kirjoitti:
Mä kyllä lasken myös hoitotyön konttorirottailuksi, lämpimissä ja kuivissa oloissa tehtävää siistiä sisätyötä.
Verta ja paskaa nyt kumminkin jonkin verran, mistä ei raksamontusss pyörivät tissiposket tiedä mitään.
Mikä ihmeen hoitoala. Pharman kätyreihinkö viittaat?
Vierailija kirjoitti:
Mä kyllä lasken myös hoitotyön konttorirottailuksi, lämpimissä ja kuivissa oloissa tehtävää siistiä sisätyötä.
ET VOI OLLA TOSISSASI!
Hoitotyö ei ole mitään siistiä sisätyötä. Hoitotyö on likaista, vaihdat vaippoja ja peset kakkaisia takapuolia, ja potilaat pierevät naamallesi.
Vierailija kirjoitti:
Kun tulee hoitaja joka ei tiedä edes perus labrakokeita niin kyllähän se vähän ihmetyttää että mitä siellä koulussa on opiskeltu. Ei siinä auta vuorovaikutustaidot kyllä yhtään.
Tuo on ongelma joka alalla, kun vanhat käävät kuvittelevat että kouluissa opiskellaan vuosikymmenestä ja sadasta toiseen samoja asioita, ja kuvittelevat olenva "keltanokkien" johtajia ja esimiehiä koska ovat ns. senioreita. Tosiasiassa alat kehittyvät ja firmojen tietopääoma vanhentuu, siinä missä kouluista tulee ulos asiantuntijoita asioissa, mistä nämä seniorit eivät ole kuulleetkaan. Seniorit sitten kiukuspäissään pahimmillaan savustavat heidät ulos ja ajavat koko firman konkkaan, kun henkilöstö ja tietopääoma ei pääse uusiutumaan tantan tantrumien vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
Työskentelen toimistossa olen 50 vuotias, käyn vanhusten talolla monta kertaa viikossa hoitamassa äitiäni, autan syömään, vessaan, siivoan, käytän ulkoilemassa, pidän seuraa, autan samalla paria muutakin mummoa. Jos joku maksaisi voisin tehdä tätä kiireetöntä hoitamista työkseni, mutta mikä ammattinimike minulla olisi tuskin mikään sairaanhoitaja tai lähihoitaja ainakaan, enkä vanhuksiin erikoistunut sosiaalityöntekijä?
No ei nyt ainakaan sosiaalityöntekijä. :O Sosiaalityöntekijät ovat yliopistosta valmistuneita maistereita. Sekotitkohan hoitoapulaiseen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varsinkin naisille tuo on sellainen tyrkytetty vaihtoehto. Suurelle osalle kuitenkin sopisi paremmin uudeksi ammatiksi joku sellainen, missä ei tarvitse hoitaa ja hoivata, vaikkapa miesvaltaisilla aloilla, mutta valitettavasti työelämän rakenteet ei tätä tue. Sitten ulistaan kun on huonoja hoitajia.
Joo, ei kaikki ihmiset ole ihmisystävällisiä. Riippuen vielä entisestä alasta. Yksinään tehnyt töitä esm italalla ja viihtynyt, niin pakotetaan hoitsuksi missä vaaditaakin ihan muuta.
Mikä vois mennä väärin kysynpä vaan.
Jotenkin asuomessa oletetaan kaikkien naisten haluavan hoiva- tai hoitoalalle. No ei halua.
Mulle se olisi ihan vihoviimeinen ala. Olen kyllä ihmisystävällinen ja tehnyt ihmistyötä koko työurani, siitä ei ole kiinni. Mutta en koske mistään hinnasta esim ihmisten haavoihin, en vaihtaisi siteitä tai poistaisi tikkejä. Ja kaikki tuosta yli menevä homma oksettaa ajatuksenakin. Ehkä kuumeen voisin mitata hyvänä päivänä. Sitähän hoitajan työ on; jatkuvaa ihmisten iholla olemista. Sellainen ei sovi mulle ollenkaan. Omia lapsia olen aikoinaan hoitanut tietenkin kipeinä ja lasten kuuluu olla äitinsä iholla. Mutta vieraat ihmiset, kiitos ei.
Vierailija kirjoitti:
Meidän kaupungista lopetettiin iso tehdas ja hyvin moni heistä koulutettiin sairaan- tai lähihoitajaksi. Osa ei kestänyt sitä työtä ollenkaan ja kärsi ongelmista, mutta osa sopeutui ja työllistyi. Jos asenne on kunnossa niin keski-ikäinenkin pärjää ja voi vielä oppia uudet temput.
Kyllä ne sen työn kestää, muta ne ei kestä niitä työyhteisöjä. Se on sinänsä ihan terve merkki siitä että on inhimillisyys ainakin tallella. Alan vaihto vapaaehtoisesti tai pakolla tuohon suuntaan on loikka ojasta allikkoon, harvalle tosiaan sopii, oma terveys kärsii monella tapaa.
Yksinkertaista työtä yksinkertaisille, tuo hoitotyö.
Aika usein ne vaikuttaa jääneen oppimatta. Tyypillisesti esimerkiksi vuorovaikutustaitoja ei opita 16-vuotiaana koulussa, eikä ne myöskään ole luonnekysymys, kuten tuossa aiemmin joku yritti esittää, vaan ne hioutuvat työelämässä vuosien myötä.