Onko teillä ollyt synnärillä mukana meikit vai oletteko by natural?
Kommentit (17)
Muutenkin meikkaan jonkun verran päivittäin, niin miksi en sitten synnärillä, jossa lappasi koko ajan vieraita ja valokuvattiin varmaan enemmän kuin missään sukujuhlissa.
En mäkään SYNNYTYKSEN aikana olisi vähempää voinut pärstävärkistäni olla kiinnostunut, mutta sen jälkeenhän sairaalassa oltiin kolme päivää. Vauva nukkuu siitä kolmesta vuorokaudesta suurimman osan, jolloin sitä tuoreet vanhemmat yleensä sitten selailevat lehtiä, syövät suklaata tms. Miksi ei ihan yhtä hyvin voisi meikata? Eihän kukaan 24 h sitä vauvaa huolla tai muuten vaan tuijota ja ihmettele (vaikka sitäkin tuli paljon tehtyä).
Kyllä minä yleensäkin laitan ripsiväriä aamulla ja varsinkin jos tulee vieraita kylään, niin miksi en sitten siellä sairaalassa? Ja varsinkin sen rääkin jälkeen, kun olo oli muutenkin kuin mankelin väliin jääneellä, niin se, että kävi suihkussa ja laittoi itsensä siistiksi ja nätiksi piristi tosi paljon. Itse asiassa enkana päivänä synnytyksen jälkeen kosmetologi-maskeeraaja ystäväni tuli ensimmäisenä vieraskäynnille, teki minulle kevyen päivämeikin ja kynsihoidon. Siinä minä istuskelin uimarenkaani päällä ja nautin hoidettavana olosta ja purin tuntojani bestikseni kanssa. Kun sukulaiset ja muut ystävät tulivat kukkiensa ja kameroidensa kanssa olin sitten ihmisen näköinen ja freesi...
Mukavampi näin jälkikäteenkin katsella niitä ekoja kuvia lapsestaan ja itsestään kun ei itse ole aivan kalpean jä rääkätyn näköinen mustine silmäpusseineen...
Ei tosin koko arsenaalia, vaan vain meikkipuuteri, ripsiväri ja huulikiilto. Kotiin lähtiessä niitä vähän laitoin, samoin kuin nätimmät vaatteetkin itselle ja vauvalle.
Meikkejäkin tarpeellisempia oli mulle kuitenkin oma shampoo, hoitoaine, suihkusaippua, karvojenajeluhöylä ja -geeli, vartalovoide sekä dödö. Valitsin jo hyvissä ajoin matkapakkaukset hyväntuoksuisia ja itseä piristäviä tuotteita ja täytyy kyllä sanoa, että oli hyvä juttu. Muutenkin ihan tarpeeksi jyrän alle jäänyt olo synnytyksen jälkeen ja " vaipat" housussa, niin pieni hemmottelu piristi kummasti! :)
Sit kun kotin päästiin, laitoin vähän ripsaria, kun piti käydä kaupassa matkalla.
Tuskinpa kukaan siellä osastolla ollessa haluaa olla meikit naamassa...
Ei synnytyksen jälkeen osastolla tarvitse ihan perseestä repäistyn näköinen olla. Ainakin minun vointiani se kohensi kummasti kun laitoin vähän naamaa normaalimmaksi ennen vieraiden tuloa. Ja aikaahan siellä on laittaa vaikka kuka mitä sanoisi...
voiteilla ja laittaa itsensä freesin näköiseksi. :)
Sitten hain vauvelin hoitohuoneesta ja keskityin häneen 110 prosenttisesti. Olin ihan onneni kukkuloilla!
Vähälle käytölle jäi. En kyllä muutenkaan paljoa meikkaa. On tummat kulmat ja ripset.
meikkipussi oli mukana mutta synnytys venähti vähän ja oli niin vaikea, ja sen jälkeen olin niin zombie vaivoineni ja tulehduksineni ja hormonieni kanssa, että ei paljon meikit kiinnostaneet synnärillä vielä, eikä parin ekan kotona olo viikon aikana muutenkaan. Sitten kyllä alkoi kiinnostaa. Hassun näköistä katsottavaa kuvista jälkeen päin, kun on meikkiä mut alta paistaa sellainen erittäin väsähtänyt olemus. Miks ihmeessä sitä meikkiä sit siihen naamaan on vielä pitänyt paiskata? Senkin ajan olisi voinut levätä ja ulkoilla. Tai laittaa vaan jotain hyvää naamarasvaa ja kasvohoitoa mieluummin.
En kuitenkaan laitoksella meikannut, kotiutuessa laitoin ripsiväriä =)
vähän taisin poskipunaa laittaa kun vieraita tuli. ja kotiin lähtiessä. oli jotenkin reippaampi olo niin :)
Osastolla ollessa en meikannut mutta hiukset laitoin joka päivä. Kummasti se vaan oloa kohentaa kun vähän viitsii vaivaa nähdä. Kotiinlähtöpäivänä sitten meikkasin ja hoitsut sanoivatkin että eipä tästä äidistä edes huomaa että on synnyttämässä ollut. En todella ymmärrä miksi pitäisi näyttää mahdollisimman kauhealta kun pienellä viitseliäisyydellä/vaivalla voi omaa mieltä, ja miehen;), virkistää.
Tää on niin tätä, ihan kuin se, että ottais synnärille meikit mukaan, tarkottais sitä, että a) synnytetään meikit naamassa b) ollaan muutenkin koko ajan täys bilemeikki päällä...
Kyllä, mulla oli molemmilla kerroilla meikit mukana, mutta synnyttäessä ei paljon meikit olleet mielessä ja sitä paitsi kun käy välillä ammeessa ja suihkussa, niin eihän siinä meikkaamisessa järkeä oliskaan.
Mutta kyllä mä heti seuraavana päivänä suihkun jälkeen rasvatin kasvot, laitoin ripsaria, muotovaahtoa hiuksiin ja föönasin ne. Lyhyet hiukset kun ei mulla kerta kaikkiaan pysy mitenkään jos en tee tota föönausta. En yleensäkään meikkaa paljon, varsinkaan nyt kotona ollessa, mutta oma mieli kummasti piristyi siitä, kun suihkun jälkeen käytti pari minuuttia itsensä virkistämiseen kovan koitoksen jälkeen. Se kaikki muu aika menee kuitenkin ihan täysin vauvan lumoissa.
Mielestäni tuó ripsarin laitto ja hiusten föönaus ei tee minusta mitenkään teitä " ei vois vähempää kiinnostaa meikata" -äitejä huonompaa äitiä, mikä ajatus näistä viesteistä on selvästi rivien välistä luettavissa.
Ja meikkasinkin vähän kunhan pahimmasta tokkurasta olin selvinnyt eli seuraavana päivänä tms. Eikä hävetä yhtään se että vähän itsestänikin huolehdin laitoksella.
Ja hyvä olikin, että oli pieni pakkaus mukana tarvittavia kauneudenhoitotuotteita mukana. Olimme vauvan kanssa sairaalassa 6 yötä, eli aika pitkään. Ja kyllä minä suihkun jälkeen laitoin tukan siistiksi ja vähän kevyttä (huomaamatonta) meikkiä. Se virkistää mukavasti, kun peilistä ei katsonutkaan zombie, vaikka olinkin vähän kipeä. Olin myös käynyt paria päivää ennen synnytystä laittamassa kestovärin ripsiin, en tosin silloin tiennyt, että synnytys tulee niin pikaisesti (3vk etuajassa).
Miksei sairaalassa ja varsinkin sieltä kotiutuessa saisi näyttää ja käyttäytyä samoin kuin muulloinkin. Onko se jokin pyhäinhäväistys? Voi hyvänen aika. Enpä juokse ihmisten ilmoilla muutenkaan naturelina niin miksi sitten sairaalassa ja sen jälkeen???
Synnytys on asia erikseen. Siinä lutrataan yleensä suihkussa tai ammeessa ja tulee hikeä ja kyyneleitä. Eikä siinä tilanteessa jaksa ulkonäkö kiinnostaa.