KESÄKUISET maanantaihin hops***

siis nää mielialavaihtelut. Mieli on yhtä harmaa kuin kelikin. Eilisestä saakka oon pillittänyt vähän väliä ja se on TODELLA outoa, en ole normaalisti mikään herkkä itkemään ja silloin harvoinkin pyrin tekemään sen salassa. (Liekö jotain epämääräistä heikkouden piilottelua).

Riideltiin miehen kanssa ja tuli sanottua pahasti puolin ja toisin. Onhan tää ollut odotettavissa, kun niin moni asia painaa päälle samaan aikaan. Remontti- ja rahahuolet varmaan päälimmäisenä, samalla kun omaa aikaa ei ole kummallakaan ja alkaa jo väsymys painaa päälle...Nyt sitte ei vaan tahdo itku loppua, vaan kaikesta pienestä alkaa uudelleen. Esikoisen kanssa olin ulkona kävelyllä ja sielläkin vollotin, tosin yritin vähän salailla muksulta, ettei se sentään hermostu.



Joo, valivali taas. Muuten kaikki kait ok, masuasukki hilluu välillä ihan tolkuttomasti ja hikkailee. Hyvä niin, tietää ainakin, et se on hengissä.

Perjantaina taas neuvolakäynti.



Parempia kelejä odotellessa... ja koittakaa nyt ottaa iisisti, kellä jo reippaanlaisesti on supistellut!



T.miitu rv 34+3

Ja niinhän se taas meni neuvola. Ei mitään uutta auringon alla. Vauva pää alaspäin (kuulemma pää tosi alhaalla), sykkeet hyvät tasaiset 140, koko yli 2kg ja käyrällä samalla mallilla kuin tähänkin asti. Kuten arvelinkin äidillä meni sitten kymmenen kiloa rikki, verenpaineet alhaiset kuten ennenkin, pissa puhdas. Sijaisterkkari oli ja tosi mukava sellainen, meillä ei taida olla kun kivoja tyyppejä :)



Töissä kiire ja KUMMA KYLLÄ MIELI HYVÄ :)



Aurinkoa kaikille itkuisille! (tiedän miltä tuntuu)



Palaan myöhemmin pidempää ja muuten supistelijoille, mulla nyt viikkola yli 32 ja eka tulossa, enkä tiedä vieläkään miltä se supistus tuntuu ;)



Rouvaii

SItten kun saa henkisen olon helpommaks niin sit tottakai tulee jotain muuta..

Mulla olis ollu viime kuussa viisaudenhampaan poisto, mutta mulla on niin kamala hammaslääkäripelko (ainakin tässä) niin mulla on lähete TAYs:n sen leikkaukseen. No sitä ei voida nyt tehä kun oon raskaana (ainakaan niin vahvoilla aineilla kun mää haluaisin) ja se hammas ei oo oireillu aikasemmin.

Koko viikonlopun kärsin särystä ja 1g panadolilla joutuu elään koko ajan. SOitin tänään sit sinne leikkausjonoon että mitä tehdään ja ei ne uskalla antaa mulle juuri muuta kun puudutuksen ja jonkun suonensisäisen lääkkeen. EN uskalla vauvan takia sitä nyt poistattaa ja sulku alkaa niillä jo juhannuksesta.. lupas mulle ajan ennen sitä. Siihen asti joutuu kärsiin.. mut mielummin kärsin kun vaarannan vauvan..

Tuli vaan mieleen että mitä jos menee ylilasketun tai voinko pyytää käynnistystä tolla perusteella että mulla on " leikkaus" mikä pitää hoitaa ennen juhannusta?????????



Mulla ei juuri supistele... vaikka kyllä jo hieman toivoisin että niitä harjotussupisteluja tulis ja tekis jotain tolle alapäälle hieman.. ns. valmistelis.. mulle sopis toi rv 38 oikeen kivasti että pääsis jakaantuu.. eli ilmoittaudun siihen.. kiitos, nam!



3 viikon päästä olis lääkäriultra ja sit varmaan sitä seuraavalla viikolla joudun/pääsen sinne Tays:n synnytystapaarvioon (hätäsektio ekaselta)... enään viikko niin ollaan jo toukokuussa ja sit onkin jo meidän vuoro seuraavana kuukautena..



Sitkeinä muijina me jaksetaan toi yks kk vaikka päällä seisten eikö vaan!! Ja varmaan kiireisimmät pääsee jo tuoksutteleen nyyttejä jo ens kuussa (muistakaa ja se alkaa jo viikon päästä)!!

Vielä pari viikkoa lepoo niin sit saa jo rentoutua ja rauhassa touhuta nekin joita supistelut kiusannu jo kauan.. mulle voitte lähettää niitä teidän ylimääräisiä suppareita=D



Viikonalkuja ja paljon paperia " masentuneille" , niitä päiviä kun mahtuu tähän olotilaan valitettavasti vähän liikaakin =( Muistaa vaan että se olotila on poismenevää sorttia onneksi!! Omaa rauhaa ja lepoa niin helpottaa.. =)





mani ja purri rv 33+4

OOtteko ostanu kesää varten mitään vaatteita ittellenne?

Mää tilasin sellasen imetystopin bravado merkkisen. se tuli tänään ja eka meinasin laakin saada kun katoin sitä. Kamalan Lyhyt NAPAPAITA.. no onneks kumminkin kokeilin sitä ja aikahyvin se kumminkin jousti ton mahankin vielä.. aika näppärän tuntunen on ja ihan kivan napakka. Värejä musta vaan niin tyhmän vähän kun hintaakin on 40¿



jospa sitä heittäis parit plussatkin kehiin:

+odotan kovasti että posti kertois että mulle on tullu postiin vauvan sänky ja hoitopöytä

+oma olo muuten (ilman hammassärkyä) on hyvä

+tällä viikolla taas poksutellaan parillisialukuja

Viikonloppu takana ja taas ollaan tosiaan vähän lähempänä synnytystä.. Tänään oli vapaapäivä ja sen kunniaksi kiertelin koko päivän tyttöjen kanssa kaupungilla ihailemassa vauvan vaatteita ym. Nyt sitten välillä tuolla alhaalla tuntuu, että tulee pissa housuun. Siis ei valahda mitään, mutta sellainen pidätysreaktio on tehtävä. Olisko tää nyt sit merkki alkaa hidastaa vauhtia?! Koko viikonlopun olen kieltämättä enemmän tai vähemmän heilunut; lauantaina siivosin sisällä ja eilen sitten haravoin ulkona. Siihen sitten tämän päivän shoppailut (jonka saldo oli yksi ale-body ja -potkarit, jotka mielestäni sopii sekä tytölle että pojalle), niin.. No, kai tässä vaiheessa pitää jo pikkuhiljaa alkaa tuntuakin jossakin - vai?! Toisaalta mietin, että tuo tunne että pissa tulee housuun, voi johtua vauvelin asennostakin. Ihan tarkasti en pysty sanomaan onko vauva poikittain vai istuma-asennossa, välillä liikkeet tuntuu enemmän vain alhaalla keskellä ja välillä sitten sillai tasaisesti kyljestä kylkeen tuolla navan seudulla/vähän sen alapuolella.



Muuten omaan napaan ei sen kummempia kuulu, seuraavaan neuvolaan on vielä reilu viikko. Tosin vessaan on nykyisin noustava " jo" ennen kahdeksaa. Parina aamuna ei ole millään voinut odottaa siihen, että oikeasti nousen, vaan on ollut pakko suunnata vessaan jo ennen sitä ja sitten vielä hetkeksi pitkälleen. Tosin nukkua ei sitten kyllä enää ole tarvinnut :)



Nollaneljälle vielä kannustusta tuohon vanhemman hoidosta poisottamiseen; meillä jää myös vanhemmat lapset kotiin kun jään äitiyslomalle reilun 2 viikon päästä. Tosin ovat olleet vuorohoidossa, eli siinä ei onnistuisi ainakaan jatkaa. Eikä sen puoleen, en niin himoitse niitä ns. pakkoheräämisiä ja hoitoon viemisiä jos vaikka vauva on valvottanut yön eikä aamusta tarvitse muualle lähteä. Kerhoon menevät molemmat sitten syksyllä, vanhempi 2 krt/vko ja nuorempi 1 krt/vko. Ja kerhojen ajasta riippuen sitten voisi harkita vielä jotain yhteistä kerhoa (perhekerho tms.). Kyllähän siinä oma hommansa on kolmenkin kanssa kotona touhuta, mutta eiköhän siitä hengissä selvitä :)



Ja rouvaiille sen verran noista supistusten tuntemisesta, että vaikka jo kolmatta odotan, niin en tässä(kään) raskaudessa ole vielä tuntenut niitä kipeitä supistuksia. Kahdessa aiemmassa vasta synnytysvaiheessa, eli mahaa vaan kovetellaan täällä meillä ;)



No mutta nyt on lähdettävä laittamaan lapset nukkumaan, saivat juuri iltapalansa syötyä. Tsemppiä kaikille enemmän tai vähemmän tunteileville ;)



-Sykkis 32+3 (tais olla..)

Ihan omituista, mutta minuakin on masentanut enempi, vähempi koko eilisen ja tämän päivän. Tuntuu, että kaikki masentaa ja ahdistaa, vaikka normaalisti en pode koskaan moista vaivaa. En muistakkaan milloin olisi ollut viimeksi yhtä väsynyt ja surkea olo. Tekis vaan mieli vetää peitto korviin ja nukkua, mutta kun pakko on vaan touhuta ja vetää tämä muutto, esikoisen hoito ja kotityöt kunnialla läpi. Tuntuu, että miehestä ei ole yhtään apua. Toki tekee paljon töitä sekä päivätöissään, oman firmansa kanssa ja raksalla, mutta voisi edes joskus itsenäisesti ojentaa auttavan kätensä näissä koti hommissa, jos sattuu kotona joskus harvoin olemaan. Ja toinen, että tuntuu, että se ei tajua yhtään, että miten pitkällä tämä raskaus alkaa minullakin olemaan, että minullakin voi olla jo ihan oikeita vaivoja, kipuja, väsymystä, että siitä voisi vaikka joskus kysyä tai tarjoutua vaikka hieromaan väsyneitä jalkoja tai jumiutuneita niskoja vaan ei kun ei..Mulla onkin tällä hetkellä ihan kauhea uho päällä en pyydä apua mieheltä mihinkään tai valita vaivojani olkoon kaikessa rauhassa..Ketuttaa ihan peijakkaan paljon koko samperin äijän käppänä!! (Vaikka tosi asiassa on hyvä ja kunnon mies ja isä, ehkä vaan niin kovin ajattelematon välillä.)



Eilen illalla kotiuduttiin sieltä hääreissulta kotiin ja reissu ja häät meni kaiken kaikkiaan ihan hyvin ja onnellisesti, mutta kyllähän tuo matka oli tosi raskas istua autossa supisteli vähän väliä, vauvan pää painoi alapäähän, selkä jumittui ja kipeytyi ja takalisto on niin kipeä, että hyvä, että liikkumaan pääsee. Kilometrejä tuli sitten kaikkien mutkien jälkeen n.1400km. Kun jouduttiin tulemaan " pienen" mutkan kautta kotiin liittyen noihin raksa juttuihin. vaan onneksi ollaan nyt kotona ja minä en suostu enää tässä loppu raskaudessa lähtemään mihinkään matkojen päähän reissuun.



Tänään minulla oli kunnallinen fysioterapia jonne sain tosi pikana lähetteen ja kustun neuvolan kautta näiden minun päänsärkyjen takia ja oli kyllä ihan tosi hyvä reissu. Sain oikeasti apua ja hyvät ja oikeat jumppa ohjeet just minun hartioille ja niskoille. Sekä tosi hyvät ohjeet ja neuvot lantionpohjanlihasten treenaukseen. Tosi rautaisen ammattitaitoinen jumppari oli.



Minulla on alkanut valumaan ja vuotamaan tuota valkovuotoa sitten ihan urakalla ja on muuttunut ihan tosi juoksevaksi. Pari kertaa on ollut sellainen kauhun sekainen fiilis, että mitä hittoa sieltä oikein valuu, että eihän vaan vettä, mutta kyllä se on ollut sitten ihan valkovuotoa, kun olen tarkistanut vessassa tilanteen.



Mulla on taas tämän viikon to neuvola ja ensi viikolla vapun jälkeen sitten se äitiyspoli ja pe pelkopoli. Jännittää jostain syystä tuo sairaalalle meno, varsinkin tuo pelkopoli.



Nyt taidan mennä hakemaan, vaikka omenan ja menen sitten mököttämään tuohon sohvan nurkkaan itsekseni. Kyllä se taas tästä.



Tsemppiä kaikille! Kohta on tosiaan jo toukokuu ja sitten on meidän oma kuukausi.:)



Tuuli@ 33+2

Mikähän joukkomasennus meitä vaivaa, taitavat loppuajan hormonit hyrräillä?! Mullakin tänään ollut elämää suurempi väsymys ja ...tutus. Ei mistään erityisesti, mutta kaikesta yleisesti ottaen!! Ehkä johtui siitä, että satoi ja oli niin pirun kylmä ja leikkikentälläään ei ollut ketään juttuseuraa mulle eikä esikolle. Nappasin heti rautatabletinkin, kun ajattelin, jos käsittämätön väsymys ja velttous johtuis matalasta hempasta. No parin tunnin päikkärit sitten vähän helpotti.



Esikoisen hoidosta: meillä neiti 2 v. ehti olla n. 7 kk perhepäivähoidossa tässä välissä ja nyt otin hänet kotiin. Ei ole kyllä kaivannut yhtään hoitoon. Jos ehdotan, että mennäänkö katsomaan vaikka niitä kavereita pihalle, niin sanoo että " ei mennä tätille" . En tiedä sitten johtuuko siitä, ettei digannu hoitopaikasta vai siitä, että tykkää olla kotona. Enivei toi on ihan hyvä pointti, että nyt ei ainakaan tarvitse rynnätä hirveellä kiireellä aamulla johonkin hoitoon, vaan voi lapsien oman rytmin mukaan elellä. Syksyllä neiti ei vielä pääse kunnalliseen kerhoon, mutta keväällä varmaan sitten ilmoitan hänet esim. 2 x vko sinne. Jos olis tosi hyvin viihtynyt hoidossa, niin ehkä olisin pitänyt siellä parina päivänä viikossa tms.



PISSANtunnetta ja lirahtelua täälläkin, eli vauva taasen painanee johonkin sellaiseen kohtaan tuolla alhaalla. No, huomenna aamulla neuvola, joten siellä taas selviää lisää.



Nyt nukkumaan, hyvää yötä kaikille ja koitetaan levätä!!!



Uula rv. 33 + 6 (ou jee- huomenna siis jo 34 täynnä!!)

pakko vielä häiriköidä tähän asiaan..



Eli meillä kun on pojat vauvan synnyttyä 2v 4kk ja 4v. 8kk ja kotona ovat jo olleet niin kauan kun minäkin... vaikka neuvolasta suositeltiin että kun olin saikulla että pojat olis ollut osa-aikasessa/-päiväsessä hoidossa.. en vaan tuntenut tarvetta sille. Poikien hoitoon vieminen/hakeminen olis ollu kumminkin mun heiniä ja en tykkää herätä ilman syytä aikasin jos ei oo tarvetta. Toiseksi ei meillä olis/ole ylimäärästä rahaa siihen että pojat on hoidossa.. jos kerta joku on kotona.

Ajatelkaa asiaa näinpäin... on kumminkin kesä ja ei tartte käydä läpi hien ja tuskan täyttämää pukemista jos ulos lähtee.. muutenkin kesällä paljon paljon enemmän tekemistä lapsilla ulkona ja muutenkin!



Eiköhän me kaikki pärjätä kotona vauvan ja tulevien isoveljien/-siskojen kanssa hienosti!! Onhan meillä ainakin sitten paikka jonne voidaan tulla hermoon omaa uupumusta ja väsymystä ja sitä kun ei meidän ukot ymmärrä meitä tai auta... Minä ainakin ilmottaudun jo varmaan ekaseks uupumusvalittajaksi=D!!!!!

Mä olin eilen 4D-ultrassa, kun päätin sittenkin haluta nähdä vauvan ja tarkistaa taas, että kaikki on hyvin. Bruno sai mua rauhoiteltua sinänsä, kun uuden verenvuodon riski ei oo kuulemma kovin suuri enää. Tosin kukaanhan ei voi luvata, etteikö ekat supistukset tekis uuden vuodon. :/ Ja mua edelleen vaivaa, kun ei tiedetä mks se istukka lähti irtoamaan reunastaan. (Helpompi olis, jos tietäis oliko se trauman vai suppareiden seurausta. Vai jonkun muun...) Vauvaa kuvattiin kahteen kertaan, kun piti sitkeesti kättä edessä. :D Mut kuvia lopulta saatiin ja ihanasti sillä oli silmätkin auki, maiskutteli suulla jotain.



Lastenhoidosta: Meillä on lapset 5,5v ja 3,5v. Molemmat aloitti päivähoidon viime syksynä. Esikoinen on siellä nyt kuntoutusmielessä ja kuopus siks, että sillä ei oo kavereita muuten. pitäisin sen kyllä enemmän kotona ellen nyt pelkäis kuitenkin sitä, että tulee taas kiireellinen äkkilähtö sairaalaan. Kesän ovat sit kotona, kun vauva syntyy. Ja syksyllä esikoinen menee eskariin. Kuopus ilmeisimmin jatkaa puolipäiväisenä tms, kun mäkin aion suorittaa opintoja äitiysloman aikana.



Masennuksesta ja uupumuksesta. Mä oon pikemminkin alkanu nyt piristyä! Viikot alkaa pikku hiljaa lähentyä sellaisia lukemia, jotka uskaltaa jo ottaa hengittäen. Mä olin sen verenvuodon jälkeen viikot 28-32 lähes täysin maassa, kun pelkäsin ennen aikaista syntymää tai jopa istukan täydellistä irtoamista. Jälkimmäistä pelkään tietty edelleenkin kuin hyeena, kun siitä ei sikiö yleensä pelastu, hyvä jos äiti itse. Mut nyt rv 34 alkaa tuntua jo niin läheiseltä, kun sehän on jo ens viikolla!:D Ja sit on enää 3vkoa rv 37:een. Ja siitä toiset 3vkoa LA:aan. Ts. jotenkin nyt pitkästä aikaa pystyn ja uskallan ajatella aikaa, kun pääsen tästä mahasta. Hekumoin ihan tosissani jo kesästä ja omista vaatteista. :D



No, eilen tosin särki vatsaa koko päivän. En tiedä oliko supistuksia... Hyvin mahdollista, kun se Bruno tosiaan herätteli sitä vauvaa tosta vatsan päältä tosi voimalla. Ja siirteli sen kättä naaman edestä jne. Ja huolettaa vähän toi paino joka ei oo noussu sairaalareissun jälkeen eli kuukauteen YHTÄÄN! :O Vaikka liikuntakin on kadonnut minimiin. (Ja sitä ennen ehti tulla 10kg)



Nyt aamuteelle... :)



Hulda 32+5

Täälläkin huolettaa paino... ainut vaan että vähän eri suuntaan. Eilen oli neuvola, kaikki hyvin kunnes tuli rahdin punnitushetki ja avot!: lähelle puoltoista kiloa per viikko on nyt sitten tulla soitellu viimeset kaks viikkoa. edellisellä kerralla oli tullu 100g per viikko, joten vähän tuntuis olevan heiluvaista tää painonnousu.... (tai sitten siinä näky vaan meikäläisen edellisen neuvolakäynnin " hei, eihän mulla nouse mistään paino" -asenne,,, kyllä kostautu!)

Siisus. Rautaa pitäisi myöskin popsia vähän lisää ja magnesiumia lonkaan. muuten tosiaan kaikki kohdallaan. Masu kasvaa käyrän mukaan ja sydän äänet kuulosti yhtä suloisilta kuin aina.

Ja se kuntosalikortin kyllä kaivan myös jostain tuolta laukun uumenista, hitto vie! Onneksi mies jaksaa äimistellä, että mihin ne kilot sitten muka tulee, kun ei sillätavalla kuitenkaan päällepäin näy. heh heh; on se kultainen kun jaksaa rohkaista. Järkkyä olisi jos neuvolatätin lisäksi oma mieskin alkaisi näpäytellä syömisistä.

Eilen illalla oli kamala paikka, kun oltiin kavereiden keikalla Nosturissa: pois lähtiessä liukastuin sitten portaissa: jysähdin onneksi pääasiassa ihan pyllylleni, mutta täräytti aika ikävästi tuonne alaselkään myös. huh! Vähän hiljaiseksi veti, miehen myös, uhosi ostaa minulle rullatuolin, etten pääse enää kompuroimaan. Helpotus oli melkoinen, kun nukumaan käydessä alkoi se tuttu ropellus ja möyrintä tuolla masussa. Vieläkin vähän huolettaa, ettei tärähtänyt liian kovaa. Taidan tänään vielä soittaa neuvolaan...

Mutta hissukseen mennään tämä päivä, niin josko menisi kaikki ohi vaan säikähdyksellä.

Nyt taas työn ääreen, jotta menisi tämäkin päivä ja tulisi seuraava... odottavan aika on joskus pitkä:)



Ai niin, kesävaatteet: onhan niitä jo tuonne tullut kaapinpohjalle varattua, sellaisia imetyspaitoja ei kyllä vielä yhtään, niitä pitäis ostaa muutamia....

Täälkin yks masennuksen kourissa ;) no ei nyt ihan masennusta, mut mieli allapäin kans. Hormoonit hormoonit...



Aamulla esikoinen herätti kuudelta (JEE) ja sit lähdin käymään labrassa antaa jonkun streptokokki-näytteen niiden supistuksien takia. Siellä sitten kuuntelin puol tuntia eläkeläisten valitusta, että voivoi kun kestää ja en ehtis odottamaan...VOI MORJENS =D Ens ma on neuvola ja sit saa ton vastauksen tosta näytteestä.



Oon alkanu juoda viel enempi, jos vähän auttais, ettei niin tiuhaan supistele. Onneks viikkoja kuitenkin jo ihan jees kasassa, esikoisesta oli sama vaiva.





Mani, toivottavasti helpottuu toi hammassärky! Mulla kans ihan järkky hampulääkärikammo...ei saa koskee ilman puudutusta ;)



Maarula, onnneks ei käynyt pahemmin tossa porras-episodissa! Juu ja toi painon vaihtelu täälläkin oikein naurattaa, välillä tulee vaan joku 200gr viikossa, sitten masentaa kun käyn omalla vaa' alla niin päivässä vaihtelua saattaa olla melkein kilo...Sit taas masentaa...yhteensä tullut 9,5kg, esikoisesta tuli 11,5kg kokonaisuudessaan. Imetys kyllä tehosi mulla tosi hyvin, en oo ikinä syöny niin pal suklaata ku tuolloin, lähtöpainossa taisin olla 2kk synnytyksestä... Eli kai tää tästä =D.



SYÖMINEN ON VAAN NIIN KIVAA!



Jaahas, nyt meen nukkuu päikyt. Esikoinen on tarhassa, toukokuun vielä. Sit on kesän poissa ja syksylllä pari pvää viikossa. Asutaan 50m tarhasta, eli kaverit pomppii tossa aidan toisella puolen...enkä halua luopua tarhapaikasta. Siinä suuri syy, että syksyllä tarhassa jatketaan.



Tsemiä ja aurinkoa mammat, kylä tää tästä =D

Sori siskot, en ole päässyt muuton takia nettiin viikkoon

(ollut aivan sairaan rankkaa, älkää muuttako raskaana!!!)

Ja nyt aamulla tuli limatulppa! Juoksin tähän läheiseen nettipajaan kun ei ole yhteyttä vielä kotona.

Ja viikkoja siis vasta 31+6. Olisko nyt kenelläkään kertoa että voi mennä kuukausikin tulpan irtoamisesta synnytykseen....



SM & Aatu 31+6

Mulla meni ainakin 3vkoa tokassa raskaudessa. Ihan hyville viikoille ehdit siis päästä. :)



Mulla oli muuten sen verenvuodon jälkeen sellaista limatulppamaista " vuotoa" ja mietinkin, että mistäs mä tiedän vaikka ois silloin jo menny. Mut ehkäpä se oli vaan asiaan kuuluvaa " jälkivuotoa" .



Mut kyllä mua alko jänskättää! Jospa joku jo pian poksuu. Saaramaria tietty vois vähän kerryttää viikkoja vielä. :) Olikos sulla eka vai jo useampi raskaus takana? Jos ei oo eka, niin onko aiemmat syntyny milloin?



Hulda 32+5

Ekaa kertaa eilen oli sellainen hikka että kymmenen minuuttia sohvalla meni maha täristen, oli miehellä hauskaa kun se seuraili tuota touhua :=)



Ja sitten nukkumaan mennessä mulle tuli kamelin kyttyrät mahaan kun poika paino pepulla vasemmalle ja jaloilla oikealla, mies oli varma että nyt se on tosi pahasti ja vaihda asentoa että se ei mee solmuun, kyllä riittää puhuttavaa mahasta siis!



Mulla on kyllä sama juttu että " masennus" tai paremminkin herrkämielisyys on väistynyt ja normaali ihminen näyttäytyy jälleen. Jaksamistakin olisi vaikka muille jakaa, mutta vatsa sanoo helposti stop, kuten joku muukin oli huomannut.



Painosta piti sanomani kun huomasin että yhdessä kirjoituksessa (anteeksi kun en muistanut katsoa kenen kirjoituksia oli :(, huolena painonnousun pysähtyminen, vaikka liikunta on jäänyt. Niin huom! lihas painaa enemmän kuin " läski" (ja aktiivinen liikunta myös sitoo lihaksiin aikalailla nestettä) joten ei välttämättä mitään hätää. Eilen kun ruikutin omasta painosta jota tullut se kymppi nyt, niin toisaalta olen tyytyväinen koska olen edelleen käynyt punttiksella sen kolmisen kertaa viikossa, joten tiedän ettei lihakset oo kadonnut sen lisäksi että painoa on tullut.



Siinäpäs ne mitä muistin, ikävä kyllä ensikertalaisena ei tuohon limatulppa-asiaan ole mitään tietoa,



:) Rouvaii

Limatulpasta

tuliko sulla saaramaria sitä limaa ihan kunnolla? Oliko minkä väristä? Yleensä tulppa irtoaa sillain pikkuhiljaa (jos ei siis samalla supistele kipeesti). Jos tulee osittain niin voi mennä muutamiakin viikkoja ennenkun paikat on auennu " kokonaan" sit jo alkaakin kunnon supparit. Varmaan sait kaulan lyhentymisen aikaan teidän muutossa =/.

Nyt sun pitää ottaa rauhallisemmin ja lepäillä.. ja muista ettei synnärille oo turhia käyntejä.. ihan omanmielenterveyden takia jo!!



Mulla on tekemisen puutetta... noita vauva juttuja tekis mieli laitella valmiiks, mutta kun ei oo mitään paikkaa mihin niitä asetella. se penteleen hoitopöytä on vieläkin hukassa.. kaiken näköstä muuta turhaa esim. laskuja toi posti kyllä kantaa tänne... tyhmä laitos!

Pitäis lista tehä puuttuvista asioista ja eilenkin kun kävin apteekista hakeen mun särkylääkkeet tohon hampaaseen niin mun piti ostaa kaikki muutkin jutut valmiiks, mutta mun pää oli ihan tyhjä ja ei mitään hajua mitä piti ostaa.. no ostin sit ainakin sen bebanthenin.. jee!







mani ja purri rv33+5

ja on semmonen vätys olo, heräilin pitkin yötä ja tyttö kitisi tunnin verran yöllä...



saaramarian kannattaa ottaa nyt iisisti, ehkä kysellä neuvolasta tai synnäriltä ohjeita. viikkoja on kuitenkin tosi vähän kasassa, vauvahan ei ole vielä kypsä syntymään. mun kaveri sai 29+6 keskosen ja taistelua on elämä ollut siitä alkaen. pariin otteeseen on meinannut huonosti käydä...

en kyllä halua mitenkään pelotella, mutta valitettavasti keskosen kanssa elämä muuttuu kertaheitolla suuresti.



limatulpasta sen verran et ekasta ei oo havaintoo, tokasta kun tulppa irtosi ke ja tyttö syntyi pe. ja siitä limatulpan irtoamisesta saakka lorottelin verta aina synnytykseen saakka.



no mulla kans äsken kävelyn jälkeen valui jotain housuun, ihanaa ku muillakin valuu ;))) ihanat keskustelun aiheet....ja alaselkään vihloo ja kovaa, nyt loppuilta otetaankin sitten ihan rennosti.



taidan mennä nukkumaan, kuumetta

Mulla tosiaan limatulppa tuli pienesti kerrallaan ja kesti piiiitkään ennen kuin käynnistyi synnytys. Paksua limaa jossa rusehtavaa, joskus punaisempaa verta aavistus mukana. Mut jos mulla ois lorahdellu verta, kuten nimimerkki kuumetta sanoi, niin olisin varmaan ollu kauhuissani... :D Pelkään omaa veren näkemistä yli kaiken, hyvä kun menkat joten kuten kestän.

Se voi tosiaan kestää viikkojakin synnytyksen käynnistymiseen, mutta jos on ihan selkeesti verta siinä mukana niin mä ainakin soittaisin synnärille ja kysyisin mielipidettä. Mulla esikoisen kanssa limatulppa irtosi maanataina ja poika syntyi torstaina. Missään vaiheessa verta ei lorottanut, mutta tuli sellaista limaista verensekaista vuotoa aina pyyhkiessä ja pikkuhiljaa vähäsen siteeseen. Ottivatkin synnärille sisälle jo tiistaina vaikka oli ihan selvää ettei vauva ihan vielä synny.



Täälläkin armoton väsymys päällä. Öisin herään jotain sata kertaa ja sitten tänäänkin enään viiden jälkeen ei tule uni. Kuitenkaan en saanut äsken unen päästä kiinni kun koitin vähän pötköttää. Neuvolassa kävin eilen. Kaikki ihan ok, paitsi painoa tullut 1kg/viikko ja nyt meni se 10kg rikki täälläkin. terkka ei osannut sanoa miten päin vauva on, mutta merkitsi edelleen korttiin perätila. Sf mitta huitelee käyrien yläpuolella, että iso vauva vissiin tulossa.



Kukas se oli, oliko se Odessa jota neuvolassa oli huolestutettu isolla sf mitalla. Mä kysyin neuvolassa, että pitääkö mun nyt huolestua kun mitta on yli käyrien ja täti sanoi että ei pidä, miksi pitäisi.. Sanoi että kun kasvaa tasaisesit kokoajan niin ei niitä käyriä pidä niin tuijotella. Totesi tosin että jos vaavi on perätilassa niin se suurentaa Sf mittaa. Mutta kuulemma ei tarvitse huolissaan olla, niin kauan kun ei ole sokeria pissassa.



mitäs muuta piti sanomani? Kuten tavallista en muista.. joten poistun tästä takavasemmalle.



Iiran 32+1

On tosiaan vähän parempi päivä tänään, kun eilen ja toissa päivänä, mutta silti olo on oudon surkea ja vetämätön. Esikoinen on kyllä ihan uskomattoman ihana ja super piristäjä jo pelkällä olemassa olollaan.:) Mutta mies tuossa äsken soitteli, että menee taas töissä myöhään..lue: ainakin 22.00 ennen, kun pääsee töistä irtaantumaan kotiin. Voi pyhä perse sanon minä!! Anteeksi rumat sanani, mutta alkaa tosiaan jo pelkästään tämä v..tutus saada aikaan supistuksia ja kipuja. Minä olen ihan yksin (2-v uhmiksen kanssa.) saanut pakata KAIKKI muutto tavarat ja tehdä kaikki muuttoon liittyvät asiat yksin, kun miehellä on NIIIIIN kiire töissään.:(((((((((((((((((( No tosiaan tekee töitä ja painaa hommia raksalla, että ihan ei vaan lonkkaa vedä ja makaile sohvalla passattavana,mutta silti nyt en jaksa tätä. Sori jatkuva urputukseni, mutta taitaa väsymys nyt painaa vaan pahemman kerran täällä päälle.



Jospas jotain muutakin yrittäisin kirjoittaa, kun vaan tätä omaa synkkää mieltäni.



Limatulpasta: Mulla irtoili esikoiselta sellaista keltaista/väritöntä limatulppaa useamman viikon verran ennen tytön syntymää. Niin ja tyttöhän on siis käynnistetty, että ei tietoa miten pitkään olisi mennyt ilman käynnistelyjä. Mutta sitten se verinen ihan " oikea" mega tulppa irtosi vasta synnytyksessä vesien mentyä. Minkälainen se sinun tulppasi oli ihan verinen limatulppa vai muuten limaa/tulppa? Soittele, vaikka neuvolaasi tai synnärille ja kysäise mielipidettä asiaan, jos vaikka katsoisivat kohdunsuun tilanteen varuilta? Ja nyt sitten lepoon nainen, koska sinulla (niin, kun ei minullakaan) ei tosiaan ole vielä viikkoja vielä tarpeeksi vauvan syntyä. Olen vierestä joutunut seuraamaan, kun kummityttöni (kaksoset) syntyivät rv32 ja kovin oli rankkaa ja epävarmaa alku taival niin tytöille, kun koko muulle perheelle. Tytöt voivat tänä päivänä kuitenkin oikein hyvin ovat reippaita ja terveitä 1.5 vuotiaita tyttösiä.



Tuosta tuli muuten mieleen, että minulla on parin viikon ajan aina välillä myös irtoilut sellaista sitkeää, keltaista limaa pieniä määriä eli en ole sen takia asiaa jäänyt sen kummemmin miettimään tai limatulppa ei ole tullut mieleenkään, mutta nytten tuli mieleen, kun näistä limoista ja tulpista oli enempi puhetta. VOikohan mulla olla esim. hiivatulehdus oireettomana ei siis kutise alapää tai vuoto ei haise, mutta kun tuota limaa on lohkeillut enempi vähempi viime aikoina ja se minun valkovuoto on muuttunut tosi juoksevaksi ja runsaaksi myös?? Pitääpäs soittaa varmaan neuvolaa. Mitäpäs sitä itsekseen miettimään. Mutta siis SM yritä levätä, kun olet ihan tulpan kerta pongannut.



Oma napa voi hyvin. Vauva liikkuu tosi voimakkaasti ja vilkkaasti. Tosi moni muuten sanoi tuolla kotiseudulla käydessämme, että maha on isompi, kun esikoista odottaessani, mutta muuten olen laihtuneen näköinen. Posket on kuulemma kavenneet. Kunhan saadaan tämä muutto kunnialla ohi niin tämä mamma ottaa rennosti.



Taidampas soittaa sinne neuvolaan ja juoda kupin kahvia.:)



Tuuli@ 33+3



Mani: Täällä myös yksi hammaslääkäri kammoinen. Joten kaikki sympatiat sinulle. Mulla ei onneksi löytynyt nyt tarkastuksessa yhtään reikää hampaista ja kaikki 4 viisaudenhammastakin on revitty jo aika päiviä sitten pois,mutta toivottavasti sinullakin rauhoittuisi tuo hammassärky ainakin sinne saakka, kun pääset sitten sinne lääkäriin ja toimenpiteeseen.

mulla siis viimeks oli sellanen limaklöntti jossa oli veriviiruja,sit sitä verta alkoi lorottamaan.MUTTA saaramaria älä huolestu mun verijutuista, kun mulla on toi verenohennuslääke niin se aiheuttaa vuotoja. Sulla ei oo sama tilanne, pakko oli kirjottaa toi ettet vaan ala panikoimaan.



Mä vuosin nimittäin synnytksen jälkeenkin kivasti, jälkivuoto kesti vaan 2 vko, sit 5 vko synnytyksestä alkoi menkat, sit siitä eteenpäin verta vuosi parin päivän välein muutaman kuukauden ;)) ihanaa, sit mä olinkin pian raskaana mut tuli km. eli mä oon tämmönen vuotaja tyyppi!!!! eikä mua enää pikku tippaset heilauta suuntaan eikä toiseen, paitsi raskaana.Olkaa vaan onnellisia jotka ette vuoda.



Tuulialle: mä kans pakkasin ja siivosin kämpän lähes kokonaan itse ku mies oli koko ajan duunisssa,sit aina valitti illalla kuinka häntä väsyttää. Teki mieli vetää lättyyn ja huusinkin välillä ukolle naama punasena et vaihdetaan saatana osia päiväksi ni katotaan kuinka väsyttää..muutossa sit mies teki kaikki, mä en laittanut tikkua ristiin..mut purkaminen jäi taas mulle.