Yksinäisyysellä ja työttömyydellä karu vaikutus mielenterveyteen ja yhteys masennukseen
Tällä hetkellä noin joka seitsemäs suomalainen on masentunut ja osalla heistä on krooninen masennus. Itsensä yksinäiseksi kokevat sairastuvat muita todennäköisemmin masennukseen ja heidän masennusoireensa ovat myös usein vakavampia. Työttömyys voi pahimmillaan olla yksinäistä aikaa jolloin ihminen jää eristyksiin ja vaille sosiaalista verkkoa. Lopulta masentunut ihminen alkaa vetäytyä ja karsia loppuja sosiaalisia kontakteja ja harrastuksiaan mikä pahentaa masennusta entisestään ja uuvuttaa masentuneen.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/joka-seitsemas-suomalainen-masentuu…
Kommentit (49)
Vierailija kirjoitti:
Mikseivät hakeudu muiden ihmisten pariin? Työttömille nimenomaan olisi sitä sikaa hengailla kirjastoissa ja kahviloissa missä pyörii paljon muitakin ihmisiä niin ei tarvitsisi kokea itseään yksinäiseksi ja masentuneeksi.
Jotta ihminen ei kokisi itseään yksinäiseksi, tarvitsee hyväksyvää nähdyksi tulemista. Siihen ei riitä, että on vaan jossain missä on muita ihmisiä. Tarvitaan hyväksyvää, armollista vuorovaikutusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jännä. Itse taas voin erinomaisesti yksinäisenä työttömänä, siinä missä osana toksisia ja orjuuttavia työyhteisöjä en.
Jostain syystä olet ollut "toksisissa ja orjuuttavissa työyhteisöissä".
Yhteinen tekijä niissä olet ollut ainakin sinä.
Mitä vihjailet ho ro??
No niin, vahvistui.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikseivät hakeudu muiden ihmisten pariin? Työttömille nimenomaan olisi sitä sikaa hengailla kirjastoissa ja kahviloissa missä pyörii paljon muitakin ihmisiä niin ei tarvitsisi kokea itseään yksinäiseksi ja masentuneeksi.
Liian pitkä matka ja kahviloissa ei ole varaa käydä.
Kahviloissa käy treffipareja, etätyöläisiä, raksaukkoja, lapsiperheitä ja eläkeläisiä. Kaikkea muuta kuin ihanteellisin kohtaamispaikka yksinäiselle ihmiselle.
Miksi yksinmenemisestä pitää tehdä moinen mörkö? Minä en lakkaa elämästä vaikka sinkku olenkin. Käyn kahviloissa, leffassa ja jopa matkustan ulkomaille itsekseni. Ihan ihmisestä se on kiinni saako seuraa vai ei. Kahvilassa käyntikin jo helpottaa sitä poteroitumisen tunnetta, pääasia että pääsee "ulos" ja näkemään muita ihmisiä.
Vierailija kirjoitti:
Työttömyys on suurimmalle osalle rankkaa, vaikka mediassa yksittäiset elämäntapatyöttömät muuta väittävät.
Näköalattomuus, toivottomuus, tulevaisuus on hukassa.
Onhan tämä osan meistä yksin ja varmaan, ehkä vielä enemmän yksinäisten voima-mantra toistella myös itselle lausetta työttömyts ei ole rankkaa, työttömyts ei ole rankkaa kyllä minä tästä oeekeleen työttömyydestä selviän ja pärjään työttömyys ei ole rankkaa en anna sen nujertaa itseäni ja elämääni.
Työttömät on tietysti vähän tylsää niputraa sanaan mottiin ihan yhtälailla työttömiä kuin työntekijöitä on erilaisia.
Mutta kyllä työ on monelle tärkea merkittävä elossa pitävä voima, joka luo uusia näköaloja, voimaannuttaa ("kunnollinennihminenntienaa itse rahansa")
Työ luo toivoa paremmaata kun teen ja tämän niin se mahdollistaa sitä ja tätä..
On uskomatonta miten hyvin myötäelämistä ja tukea tämä palsta voi tarjota, jos kohta myös saada täältä täyden annoksen paskaa ja sontaa voi saada niskaansa, jos erehtyy mainitsemaan, että on tai ollut työtön.
Mutta monesti myös vain koska oaa vaikuttaa nauttivansa siiitä kun saa potkia kylkeen ja iskeä palleaan heikompiaan ja taloudellisesti heikommassa olevia, kuten oletusarvoisesti työttömiä. - Onko se sitten niin hyökkäys on heilke parasta puollustusta.
Pätkätöihin tuomittu maisteri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikseivät hakeudu muiden ihmisten pariin? Työttömille nimenomaan olisi sitä sikaa hengailla kirjastoissa ja kahviloissa missä pyörii paljon muitakin ihmisiä niin ei tarvitsisi kokea itseään yksinäiseksi ja masentuneeksi.
Liian pitkä matka ja kahviloissa ei ole varaa käydä.
Kertoo vain siitä kuinka paljon olet valmis maksamaan hyvinvoinnistasi. Ei siellä kirjastossa ja kahvilassa tarvitse joka päivä istua, joten kaikilla on kyllä varaa niissä käydä. On kymmeniä muitakin asioita joita voi tehdä ilmaiseksi ja silti olla sosiaalinen.
Ei kahvilassa tai kirjastossa istuminen ole mitään sosiaalisuutta, paitsi jos tapaat kaverisi siellä.
Jos olisin töissä, olisin etätöissä, enkä takuulla istuisi kahviloissa, en viihdy niissä yhtään.
Vierailija kirjoitti:
Jännä. Itse taas voin erinomaisesti yksinäisenä työttömänä, siinä missä osana toksisia ja orjuuttavia työyhteisöjä en.
Samma här. Elämäni parhaita vuosia kaikki työttömyysvuodet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikseivät hakeudu muiden ihmisten pariin? Työttömille nimenomaan olisi sitä sikaa hengailla kirjastoissa ja kahviloissa missä pyörii paljon muitakin ihmisiä niin ei tarvitsisi kokea itseään yksinäiseksi ja masentuneeksi.
Liian pitkä matka ja kahviloissa ei ole varaa käydä.
Kahviloissa käy treffipareja, etätyöläisiä, raksaukkoja, lapsiperheitä ja eläkeläisiä. Kaikkea muuta kuin ihanteellisin kohtaamispaikka yksinäiselle ihmiselle.
Miksi yksinmenemisestä pitää tehdä moinen mörkö? Minä en lakkaa elämästä vaikka sinkku olenkin. Käyn kahviloissa, leffassa ja jopa matkustan ulkomaille itsekseni. Ihan ihmisestä se on kiinni saako seuraa vai ei. Kahvilassa käyntikin jo helpottaa sitä poteroitum
Ei tässä puhuttu sinkuista ja työssäkäyvistä mitään vaan työttömistä ja masentuneista. Luuletko että työttömällä ja masentuneella on varaa käydä kokoajan kahviloissa, leffoissa ja ulkomailla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikseivät hakeudu muiden ihmisten pariin? Työttömille nimenomaan olisi sitä sikaa hengailla kirjastoissa ja kahviloissa missä pyörii paljon muitakin ihmisiä niin ei tarvitsisi kokea itseään yksinäiseksi ja masentuneeksi.
Liian pitkä matka ja kahviloissa ei ole varaa käydä.
Kahviloissa käy treffipareja, etätyöläisiä, raksaukkoja, lapsiperheitä ja eläkeläisiä. Kaikkea muuta kuin ihanteellisin kohtaamispaikka yksinäiselle ihmiselle.
Miksi yksinmenemisestä pitää tehdä moinen mörkö? Minä en lakkaa elämästä vaikka sinkku olenkin. Käyn kahviloissa, leffassa ja jopa matkustan ulkomaille itsekseni. Ihan ihmisestä se on kiinni saako seuraa vai ei. Kahvilassa käyntikin jo helpottaa sitä poteroitum
Kiva jos muiden ihmisten näkeminen riittää sulle. Suurelle osalle se ei riitä, vaan yksinäisyyttä vähentää vain riittävän laadukas vuorovaikutus. Etenkin, jos on ollut paljon yksin.
Eli ihan kiva liikkua maailmalla yksinkin, mutta ei se ole sama asia kuin yksinäisyyden vähentäminen niille, jotka yksinäisyydestä kärsivät.
Samanlaista elämää kuin koronassa. 7 päivää viikossa kotona koko vuorokauden.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikseivät hakeudu muiden ihmisten pariin? Työttömille nimenomaan olisi sitä sikaa hengailla kirjastoissa ja kahviloissa missä pyörii paljon muitakin ihmisiä niin ei tarvitsisi kokea itseään yksinäiseksi ja masentuneeksi.
Liian pitkä matka ja kahviloissa ei ole varaa käydä.
Kahviloissa käy treffipareja, etätyöläisiä, raksaukkoja, lapsiperheitä ja eläkeläisiä. Kaikkea muuta kuin ihanteellisin kohtaamispaikka yksinäiselle ihmiselle.
Miksi yksinmenemisestä pitää tehdä moinen mörkö? Minä en lakkaa elämästä vaikka sinkku olenkin. Käyn kahviloissa, leffassa ja jopa matkustan ulkomaille itsekseni. Ihan ihmisestä se on kiinni saako seuraa vai ei. Kahvilassa käyntikin jo helpottaa sitä poteroitum
Voisit ymmärtää, että kaikki ei ole samanlaisia kuin sinä.
Jotkut tekee pääasiassa etätöitä, eikä koe minkäännäköistä poteroitumisen tunnetta.
Vierailija kirjoitti:
Samanlaista elämää kuin koronassa. 7 päivää viikossa kotona koko vuorokauden.
Korona oli introverteille juurikin parasta aikaa.
Osa työssäkäyvistä käy työn lisäksi kesämökillä, matkoilla, kylässä, harrastuksissa ja vaikka jääkiekko-otteluissa ja elokuvissa.
Työtön on kotona joka päivä ympäri vuorokauden ympäri vuoden.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikseivät hakeudu muiden ihmisten pariin? Työttömille nimenomaan olisi sitä sikaa hengailla kirjastoissa ja kahviloissa missä pyörii paljon muitakin ihmisiä niin ei tarvitsisi kokea itseään yksinäiseksi ja masentuneeksi.
Jotta ihminen ei kokisi itseään yksinäiseksi, tarvitsee hyväksyvää nähdyksi tulemista. Siihen ei riitä, että on vaan jossain missä on muita ihmisiä. Tarvitaan hyväksyvää, armollista vuorovaikutusta.
Hyvin sanottu.
Vierailija kirjoitti:
Osa työssäkäyvistä käy työn lisäksi kesämökillä, matkoilla, kylässä, harrastuksissa ja vaikka jääkiekko-otteluissa ja elokuvissa.
Työtön on kotona joka päivä ympäri vuorokauden ympäri vuoden.
Itse olin koko viime kesän kotona sisällä kerrostalossa.
Yksinäisyys ja yhteisöjen ulkopuolelle jääminen tai jättäytyminen voi myös olla yksi syy vaikeuksiin työllistyä.
Vierailija kirjoitti:
Osa työssäkäyvistä käy työn lisäksi kesämökillä, matkoilla, kylässä, harrastuksissa ja vaikka jääkiekko-otteluissa ja elokuvissa.
Työtön on kotona joka päivä ympäri vuorokauden ympäri vuoden.
Ne ei nyt ihan noinkaan aina. Kyllä tässä on monen moista tehty ja harrastettu työttömänä vuosien varrella.
Asun kerrostalossa, mutta osaa naapureista näen vain kerran vuodessa. En käy ulkona, koska työttömiä haukutaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osa työssäkäyvistä käy työn lisäksi kesämökillä, matkoilla, kylässä, harrastuksissa ja vaikka jääkiekko-otteluissa ja elokuvissa.
Työtön on kotona joka päivä ympäri vuorokauden ympäri vuoden.
Ne ei nyt ihan noinkaan aina. Kyllä tässä on monen moista tehty ja harrastettu työttömänä vuosien varrella.
Minulla ei ole rahaa. Ja yhden kerran naapuri arvosteli työttömyyttäni rappukäytävässä ja sen jälkeen en ole lähtenyt edes kävelylle. Nyt odotan työkyvyttömyyseläkepäätöstä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osa työssäkäyvistä käy työn lisäksi kesämökillä, matkoilla, kylässä, harrastuksissa ja vaikka jääkiekko-otteluissa ja elokuvissa.
Työtön on kotona joka päivä ympäri vuorokauden ympäri vuoden.
Ne ei nyt ihan noinkaan aina. Kyllä tässä on monen moista tehty ja harrastettu työttömänä vuosien varrella.
Minulla ei ole rahaa. Ja yhden kerran naapuri arvosteli työttömyyttäni rappukäytävässä ja sen jälkeen en ole lähtenyt edes kävelylle. Nyt odotan työkyvyttömyyseläkepäätöstä.
Naapurin vainoamisesta voi kyllä vissiin nykyään saada rikostuomion.
On aina vaihtoehto mennä töihin