Pomon ja työntekijän ystävyys
Onko oikein että esimies on hyvä ystävä työntekijän kanssa. Kyse on noin kymmenen henkilön firmasta.
He esim. syövät aina lounaan yhdessä, kulkevat työmatkat samalla autolla, jne.
Eihän ystävyyttä voi estää mutta onko tuo moraalisesti oikein.
Kommentit (9)
Olen itse ollut tuollainen pomon hyvä kaveri. Se meni lopulta siihen että hän puhui minulle muiden alaisten asioita ja kyseli minulta havaintoja.
Koin että meni oudoksi, etäännyin ja vaihdoin lopulta työpaikkaa
Mulla on vihdoinkin elämässä tosi kiva pomo, mutta yritän oikein toden teolla pitää asialliset välit. Kaveeraaminen on tosi vaikea asia pomoille, koska se voi aiheuttaa niin paljon mielipahaa joissain muissa työntekijöissä, vaikka se olisi vain luontaista sielujen sympatiaa. Huomaat, että tuo toinen on tosi kiva tyyppi, ja juttu lentää, mutta hän on kuitenkin vaikeassa paikassa, kun tulee jotain erimielisyyttä, jos te olette liian hyvät kaverit. Toki hyvä pomo on kaveri kaikkien kanssa. Pelottaa myös kehua häntä ylöspäin, ettei häntä vaan siirretä johonkin toiseen yksikköön. Ja olen todellakin ansainnut tämän hyvän pomon, niin paljon on ollut kamalia tyyppejä matkan varrella.
Vierailija kirjoitti:
Olen itse ollut tuollainen pomon hyvä kaveri. Se meni lopulta siihen että hän puhui minulle muiden alaisten asioita ja kyseli minulta havaintoja.
Koin että meni oudoksi, etäännyin ja vaihdoin lopulta työpaikkaa
Ei kyllä kuulosta hyvältä kaveruudelta. Sori.
Jos on vaikka lapsuudenystävä niin silloin ymmärrän. Työilmapiirin kannalta voi olla ongelmallista. Toimii ainoastaan niin että pitää työasiat 100% pois yksityisistä keskusteluista jos silloinkaan. Reilua myös kertoa muille että ollaan lapsuudenystäviä niin huhuja on ehkä vähemmän.
Muistan nuorena kun bioisä oli toimarina ja piti sen linjan että vapaa-ajalla näkee ainoastaan johtoryhmää, heitäkin vain firman juhlissa ja yhteisessä harrastuksessa. Tervehti toki kaikkia alaisia. Tuntui vähän diivailulta mutta nuorena en tajunnut. Oli pidetty esimies.
Se on ihan sama asia kuin armeijassa. Aliupseeri tai upseeri ei voi olla miehistön kaveri, ilmiselvistä komentosuhde syistä. "Tuolla on viisi konekivääripesäkettä aukean edessä, tuhotkaa ne." se on raakaa peliä ja itsemurhahyökkäyksiä. Käskyjä on toteltava poikkeuksetta. Jos et tottele, kuolet myös kenttäoikeudessa, poikkeustilalait ovat mitä halutaan niiden olevan. Ei näistä paljoa puhuta. Yrityksissä voi olla yhtä sairasta.
Eipä ole minulla ongelmaa vaikka olen pomon tuntenut yli 20 vuotta. En tosin ole ollut sillä töissä kuin viimeset kolme vuotta. Mun hommat on tosin semmoisia, että saattaa mennä päiviä, että edes näen häntä.
En pärjännyt armeijassa enkä työelämässä, koska on niin suuri auktoriteettiongelma. Todella suuri auktoriteettiongelma. En pärjää myöskään poliisien tai vanginvartijoiden kanssa. En myöskään mielenterveyshoitajien kanssa. Minä olen silti ihan yhtä hyvä ihminen, ellen jopa parempi.
Ystävä ja "ystävä". Jo yläasteella oli kaksi opettajaa "ystäviä" kun viikonloput harrastettiin yhdessä. Koulussa sitten tuli jälki-istuntoa samalla tavalla kun muillekin. Myös työpaikoilla ollut samaa hommaa.
Ei tuossa mitään moraalista ongelmaa ole. Ongelmia tulee, jos ei ystävyydestä johtuen pysty kohtelemaan työntekijöitä tasapuolisesti.