Jääkö eliittikoulun käyneillä jotain oppimatta elämästä?
Kävin SYK:n eliittikoulussa luokat 3-9 ja lukion. Skippasin armeijan ja menin suoraan Helsingin yliopistoon opiskelemaan. Tein samalla Aallossa toista tutkintoa. Olen nyt tuplamaisteri ja töissä alalla, jossa kaikki työkaverini ovat akateemisia. OIen siis viettänyt elämäni hyvin valikoituneessa seurassa hyväosaisten parissa. Jäin miettimään olenko missanut jotain oleellista, kun "elämänkoulu" jäi käymättä? Onko täällä muita eliittikoulun käyneitä tai tunnetteko sellaisia?
Kommentit (18)
No tunnen/tiedän monia, jotka ovat myös käyneet SYK:n ja siitä yliopistoon, eikä noi tutut ainakaan ole sellaisia, että plisi jäänyt jotain oppimatta. Ihan tavallisia ihmisiä normaalilla ymmärryskyvyllä elämästä.
Kyllähän voit itse tutustua erilaisiin ihmisiin ja sitä kautta saada kokemusta muustakin kun pienestä kuplasta.
Suomi ja nämä eliittikoulut ovat varsin keskiluokkaisia. Eipä täällä juuri kukaan elä sellaista elämää, että olisi jotenkin erillään tavallisesta elämästä.
Huuteletko vähäosaisille, että menkää töihin?
Noh, kyllähän se elämä opettaa itse kutakin kun vanhemmat ja sukulaiset sairastuvat ja kuolevat tai itse sairastuu vakavasti tai työt lähtee alta tai kotona putket hajoaa tms.
Sanotaanko näin, että eliittipiireissä elänyt lääkäri ei välttämättä hahmota ollenkaan, minkälaisten vaikeuksien kanssa maaseudulla jotkut elävät. Erityisesti se, ettei ole ymmärrystä minkälaisia traumoja vaikkapa kiusaaminen tai epävakaat vanhemmat aiheuttavat, eikä se ole potilaan oma vika.
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän voit itse tutustua erilaisiin ihmisiin ja sitä kautta saada kokemusta muustakin kun pienestä kuplasta.
Voihan sitä vaikka kaataa rikkihappoa omalle kädelle että saa kokemuksen.
Tunnen läheisesti ihmisiä, jotka ovat kasvaneet miljonäärikodeissa ja käyneet omat eliittikoulunsa/yliopistonsa. Huomaan, kun vanhenemme, että se ero "tavalliseen kansaan" ja heidän todellisuuteensa tuottaa heille vaikeuksia käsitellä. Kun ympäristö puhuu tavallaan ihan eri kieltä. Tämä on sitten vaikuttanut esim. parisuhteisiin. On vaikea löytää saman taustan puolisoa ja täysin eri taustaisella on se eri kieli.
Ei kai tarvitse käydä samoja kouluja sosioekonomisesti huonompiosaisten kanssa ymmärtääkseen että huonompiosaisia on ja että millaisia kerrannaisvaikutuksia lapsuuden olosuhteilla saattaa olla, niin hyvässä kuin pahassa. Jo sillä ymmärrys elämästä kasvaa että on nöyrä ja pitää silmät ja korvat auki.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Kaikki on suhteellista. Nuo ovat kansainvälisesti aika paskoja yliopistoja. Minä lähetin lapseni ulkomaille opiskelemaan oikeasti hyviin yliopistoihin. Sillä tiellä ovat ja takaisin eivät tule.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä, mutta huonon lähiökoulun käyneiltä jää vielä enemmän oppimatta elämästä.
Nehän ne vasta oppiikin kun jatkokoulutuksena on elämämkoulu
Todellisuudesa akateemiset ihmiset tulevat kovin monenlaisista taustoista. Kollegan vanhemmat voivat olla yhtä hyvin esim. siivoojia kuin lääkäreitä.
Tietämättömyys ja huono tai vähäisempi koulumenestys ei mitenkään lisöö ihmisen ymmärrystä jostain muusta asiasta tai "elämästä" mutta ymmärrän ettå koulupudokkaat mielellään ajattelevat niin.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki on suhteellista. Nuo ovat kansainvälisesti aika paskoja yliopistoja. Minä lähetin lapseni ulkomaille opiskelemaan oikeasti hyviin yliopistoihin. Sillä tiellä ovat ja takaisin eivät tule.
Ei itse asiassa ole. Helsingin yliopisto ja Aalto yliopisto ovat usein keikkuneet top 100 yliipistojen joukossa. Ne eivät ehkä pärjää Oxbridgeille tai ivy leagueille mutta kyllä ne on ihan sivistysmaiden laatuyliopistoja joiden tutkinnot kelpaa maailmalla. Ne ovat myös kansainvälisesti aika isoja.
Minäkin kävin Sykin ja olen maisteri Helsingin yliopistosta. Aika moni luokkakavereistani on tavallista ylempää keskiluokkaa esimerkiksi virkamiehinä ja lääkäreinä, kahdesta tuli yrityselämässä moninkertaisia miljonäärejä, mutta aika moni on myös duunariammatissa kuten kokkina, kampaajana, keittiöapulaisena, myyjänä tms. Eli hajonta koulun jälkeusessä menestyksessä on ollut suurta.
Ilmeisesti on jäänyt ymmärtämättä se, että yliopistoon päädytään myös ihan tavallisten lähellä kotia olevien peruskoulujen ja lukioiden kautta.
Ehkä, mutta huonon lähiökoulun käyneiltä jää vielä enemmän oppimatta elämästä.